Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nitre kukwe jene jenebätä kukwe ükadrete gwairebe: ¿ye tuin ño Ngöböi?

Nitre kukwe jene jenebätä kukwe ükadrete gwairebe: ¿ye tuin ño Ngöböi?

“¿Nita näin kukwebätä ye tä ni ñäkebiti jene jene o tä ni mike keteitibe?” Nitre ñäkäkä täräkwata The Sydney Morning Herald yebätä yei kukwe ye ngwanintari. Nitre ye jökrä bäsi, 89%, käkwe niebare nita näin kukwebätä ye tä ni ñäkebiti jene jene.

AKWA nitre tö nitre kukwe jene jenebätä tuai kukwe ükete gwairebe ye tätre kukwe bä jene niere. Eboo Patel, nitre kukwe jene jenebätä kukwe ükadrete gwairebe Interfaith Youth Core ükatekä käkwe niebare: “Ni mada mikadre tuin bobre jai [...,] ñaka kä juandre ngwarbe [...,] ni mada kadre ngäbiti ye abokän drie ñaka kukwe medenbätä ye mike gare tie”.

Erametre, ruäre ngwane nitre budista, católico, protestante, hindúe aune musulmán ja ketabarera keteitibe mrö nikata ye ükatekäre, kukwe ükatekäre nitre kriemikakäre, bombabiti nitre nuainta tare ye ñäkäikäre o ñaka kä juandre ngwarbe ye niekäre. Nitre kukwe jene jenebätä ye käkwe ja ükaninankrö tätre töbike ño ye mikakäre nüke gare jai aune ja dimikakäre kwärikwäri arato. Ne madakäre, tätre kukwe jene jenebätä ye tätre käi ngwen juto jabätä, jondron mada nuainta kwetre ye ngwane tätre vela trä mike, musika täke aune orare.

¿Nitre kukwe jene jenebätä kukwe ükadrete gwairebe ye köböire ñaka rabadre okwä mada jabätä? ¿Ye köböire Ngöbökwe ni jökrä mikai nüne bäri kwin?

¿DRE NUAINDRE RABAKÄRE KETEITIBE?

Nitre kwati kukwe jene jenebätä tätre kukwe ükete gwairebe ye tä sribire juta 76 te aune nitre 200 kukwe jene jenebätä tätre sribire bentre nieta kwetre. Tötre nitre kukwe jene jenebätä ye tuai “ja dimike kwärikwäri jondron nuainkäre keteitibe aune kärekäre” nieta kwetre, akwa ye erere ñaka nemen bare ietre. Ñodre, nitre ji ngwanka käne kukwe ye nuainkä käkwe niebare, kukwe ükaninte ye ñaka tikabare okwä kware ne kwe ñaka matadre blo nitre nänkä kukwe jene jenebätä yebätä aune nitre mada nänkä siba bentre yebätä. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Ngöbö kädekadrete täräkwata yebätä ye ñaka namani nemen debe nitre ruäre ye kräke. ¿Dre nuainbare mada? Ñaka Ngöbö kädekaninte jire kwetre täräkwata yebätä.

Akwa blita ñaka tö Ngöböbätä, ¿se drekäre nänta kukwe jene jenebätä mada? Nitre mada tä kukwe nuainne ni mada dimikakäre ye erere nitre kukwe jene jenebätä tä kukwe ükete ni raba niere, ¿ñan ererea? Yebätä nitre ye ñaka tä kukwe mikata täte kwetre mike gare, ñakare aune tätre nitre dimike ne kwe nitre tädre jäme jabe nieta kwetre.

¿KUKWE KWIN YE AIBE NUAINDRE?

Dalai Lama, nitre kukwe jenebätä kukwe ükatekä gwairebe yekri blitaka tä niere: “Ja taredre, ni mada mikadre tuin bobre jai aune ngite juandre ta ni madabiti ye drieta kukwe jene jene ye jökrä te”. Aune tä niere arato: “Ütiäte krubäte ja töi mikadre ye nuainne mantre jetebe”.

Erametre, ja taredre, ni mada mikadre tuin bobre jai aune ngite juandre ta jabiti ye ütiäte krubäte. Jesukwe kukwe ütiäte niebare krörö: “Ni mda mdakwe jändrän kuin nuendre munkrä, ie mun töta nebe, ye  kwrere munkwe jändrän kuin nuen ni mda mdakrä” (Mateo 7:12). Akwa ¿nitre kukwe metrebätä rabadre kukwe ye aibe nuainne? ¿Rabadre kukwe kwin ye aibe nuainne?

Nitre nämene nüne apóstol Pablo näire ye kwati tö namani Ngöbö mikai täte, akwa “ñan ja tö metrebiti” niebare kwe. “Kukwe metre Ngöbökwe” ñaka nämene gare ietre, yebätä “tö namani ja mikai kwin ja jenbiti akwle” (Romanos 10:2, 3, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). Dre nuaindre kwetre Ngöbö mikakäre täte ye ñaka nämene gare metre ietre, yebätä ngwarbekäre töi nämene Ngöbö mikabäta täte aune nämenentre tödeke (Mateo 7:21-23).

BIBLIA AUNE NITRE KUKWE JENE JENEBÄTÄ TÄTRE KUKWE ÜKETE GWAIREBE

Jesukwe niebare metre: “Nire nire käta sribire ni mda mda mikakäre ja mäketa, [...] kä rabadi nuäre btä” (Mateo 5:9). Jesús nämene kukwe driere ye erere nämene nuainne, ñobätä ñan aune ñaka nämene ni mada töi mike ja metabätä aune kukwe ni mikaka nüne jäme jabe ye driebare kwe nitre kukwe jene jenebätä yei (Mateo 26:52). Nitre käkwe niara kukwei kani ngäbiti yekwe ja namani tare kwärikwäri köböire namanintre nüne keteitibe jabe (Colosenses 3:14). Akwa ¿nitre rabadre keteitibe aune jäme jabe ye namani kwin Jesús kräke ye ai mikata gare kukwe yebiti? ¿Nitre kukwe jene jenebätä yebe kukwe ükaninte gwairebe kwe?

Nitre ji ngwanka nitre fariseo aune nitre saduceo käne ye namani näin kisere Jesús jiebiti nuainkäre tare; aune tö namanintre murie ketai arato. ¿Jesukwe ja töi mikani ño? Niebare krörö kwe nitre ja tötikaka ben yei: “Tuenmetre munkwe, ñobätä ñan angwane niaratre abrä kä bukere okwäte, kätä ni mada okwä bukere ngwen” (Mateo 15:14NGT). Mikata gare ye erere, Jesukwe ñaka ja ketabare keteitibe jondron nuainkäre nitre kukwe madabätä yebe.

Kä nikani ruäre ta ye bitikäre konkrekasion kristiano ükaninte Corinto, juta Grecia yekänti, juta yete jondron bätäkä ngwarbe nuain nämene aune kukwe keta kabre mika nämene täte. ¿Kä yekänti nitre kristiano rabadre ja ngwen ño? Apóstol Pablo kukwe ne tikabare ietre: “Mun ñansi ja keta nitre ñan Ngöbö mike täte ben”. Biti niebare kwe ietre: “¿Dre köböi raba gwaire Gobran krikwe Satana ben? ¿Dre tä ja erebe ni tä tödeke Ngöböbitikwe, ni ñan Ngöbö mike täte ben?”. Aune mäträbare kwe bätätre krörö mada: “Kä mikekä nitre ye ngätäite munkwe, angwane ja denkä jenena munkwe” (2 Corintios 6:14, 15, 17NGT).

Erametre, nitre kukwe jene jenebätä kukwe ükadrete gwairebe ye ñäkäita Bibliakwe. Akwa mä raba ngwentari jai: “¿Ño ni raba nüne erametre keteitibe?”.

NÜNA ERAMETRE KETEITIBE

Nitre kwati sribibare gwairebe ye köböire ju krikri mente kwin tä juta Panamá yete. ¿Ju ye sribedre ño ye nitre yekwe ñaka ükadrete gwairebe akräke namani ükaninte kwin tä nengwane ye erere raba ruin mäi?

Nitre kukwe jene jenebätä tä kukwe ükete gwairebe kä nengwane yebätä kukwe ye erere tä nemen bare. Sribidre gwaire aune ja mikadre ütiäre jai kwärikwäri nieta kwetre, akwa dre nuaindre nitre dimikakäre tödeke metre ye abokän ñaka nemen ükaninte kwin ietre. Yebätä kukwe meden kwin aune kukwe meden blo bätä kukwe meden meden mikadre täte ye ñaka nemen tuin ja erebe ietre.

Kukwe nieta Ngöbökwe ye tä tikani Bibliabätä, kukwe ye köböire nita nemen tödeke aune tä ni mike nüne kwin. Nitre tä ja jie ngwen kukwe yebiti ye ñaka niena näin kukwe jene jenebätä aune niaratre kwata bä jene jene ye ñaka töibikaire, ñakare aune tätre sribire gwairebe aune keteitibe. Ngöbökwe kukwe ne niebare nitre yebätä: “Juta jökrä ye tikwe mikai blite kukwe keteitibebiti, ne kwe jökrä rabadre Jehová kädekete ja di käräkäre ie aune sribikäre gwairebe kräke”. Tätre “blite kukwe keteitibebiti”, ye abokän kukwe nieta Ngöbökwe ye köböire tätre nüne keteitibe (Sofonías 3:9; Isaías 2:2-4).

Nitre testiko Jehovakwe tä mä nübaire nüke Ju ja Ükarakrö tä mä käibiti yete ne kwe niaratre tä jäme jabe aune keteitibe ye rabadre gare mäi (Salmo 133:1).