Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE TÄRÄ KWATABÄTÄ

¿Ngöbökwe dre nuainbare mä kräke?

¿Ngöbökwe dre nuainbare mä kräke?

“Ngöbökwe ni jökrä tarebare krubäte, medenbätä Monso ngöräbe kwe biani kwe, ne kwe ni jökrä käkwe tödekadre ie ye ñaka gadrete, ñakare aune ja nire käre ye rabadre kwe.” (Juan 3:16TNM)

Texto ye gare nitre kwati ie aune käre kädekateta täräbätä. “Ngöbö tä ja mäke ño ni kä tibienbätä ben aune ni raba nemente ño nire” ye mikata gare kwin texto yebätä nieta. Ye medenbätä juta ruäre känti nitre tä jondron nuainne kä ngwankäre juto jabätä ye näire tätre Juan 3:16 ye mike tuare, tätre ketekä karobätä, tätre jondron üai sribere aune jüke ji ngrabare ye ngwane tätre texto ye tikebätä, bätä tätre tike kä jene jene känti.

Nitre yei gare kwin niaratre tare Ngöbökwe aune ja nire käre biain kwe ietre nütüta kwetre. ¿Mätä töbike ño? ¿Mä tare Ngöbökwe yebätä kukwe kwin nuainbarera kwe mä kräke raba ruin mäi?

“NGÖBÖKWE NI JÖKRÄ TAREBARE KRUBÄTE”

Ngöbökwe jondron jökrä aune ni nire sribebare ye gare nitre kwati ie. Jondron nire bätäkä ngwarbe tärä aune tä sribebare kwin ye kätä mike gare ni töbätä käkwe sribebare. Ne madakäre, Ngöböta ja nire bien nie mantre jetebe yebätä nitre kwati tä debe bien ie. Ngöbö köböire tätre nüne kä jutobiti ye gare ietre, ñodre, murie, ñö, mrö, aune ciclo naturale (murie bätä ñö sribebare kwe ne kwe ja töbiti tädre kwin käre) ye tä bien ietre.

Nikwe debe biandre jondron yebätä Ngöböi; niara abokän ni Sribekä aune nita nire niara köböire (Salmo 104:10-28; 145:15, 16; Hechos 4:24). Yebiti ni tare kwe tä bämike nie. Apóstol Pablo mikani gare krörö: “[Ngöbö] käta kä bien nünankrä nie amne tä müre bien nie amne jändrän jökrä mda mda bianta kwe nie. [...] “Ngöbö köböire nita nüne amne  niara arabe köböire nita dikekä kwäräkwärä”” (Hechos 17:25, 28).

Akwa, ni tare Ngöbökwe ye ñan tä bämike nie jondron bianta kwe nie ye aibebiti. Ñakare aune, ni sribebare kwe ye ngwane ni aibe töi mikani kwe kukwe ja üaire yebätä aune tä ni dimike kukwe ye mike gare jai (Mateo 5:3). Ye köböire ni raba nemen niara monsoitre ye ngätäite siba. Erametre, nikwe mikai täte angwane ni rabai niara monsoire (Romanos 8:19-21).

Juan 3:16 tä niere erere, ni tare Ngöbökwe ye bämikani kwe Monsoi Jesús juani kwe Kä tibienbätä yebiti. Jesús jatani kukwe mike gare nie Ngöbö kwe aune Rün kwe yebätä, bätä ja nire biankäre ni kräke. Akwa, ñobätä Jesús ja biani murie ketadre aune murie ketani yebiti ni tare Ngöbökwe ye bämikani ño kwe ye ñaka nüke gare kwin nitre kwati ie. Biblia tä dre niere ye ani mike gare jai.

“MONSO NGÖRÄBE KWE BIANI KWE”

Ni jökrä tä nemen bren, nita kite umbre aune nita krüte, akwa Ngöbö ñaka tö namani ye tuai nemen bare nibätä. Niarakwe Adán aune Eva sribebare nünankäre kärekäre kä bä nuäre te Kä tibienbätä. Akwa, kukwe ne ribebare kwe ietre: rabadre niara mike täte; ñaka nuaindre erere kwetre angwane, krütadre (Génesis 2:17). Adán ni brare kena, yekwe Ngöbö kukwei mikani ngwarbe jai, ye köböite niara krütani aune ngäbriäntre kwe tä krüte. Apóstol Pablo mikani gare krörö: “Ni itibe köböite ngite jatani kä tibienbätä, angwane ngite köböite gata jatani. Ne kwrere gata nikani ni jökräbiti, ñobätä ñakare angwane ni jökrä käkwe ja mikani ngitebätä” (Romanos 5:12, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte).

Akwa Ngöbö abokän kukwe metre tarekä (Salmo 37:28). Yebätä, Adán käkwe nierare ja mikani ngite ye ñaka juanibiti ta kwe, akwa ni itibe köböite ni kä tibienbätä mikadre ja tare nike kwe aune ni krütadre kärekäre ye ñaka ñäkäbare kwe ni kräke. Ñakare aune niarakwe kukwe ükaninte metre ne kwe nitre niara mikaka metre täte ye rabadre nünenta kärekäre. ¿Nuainbare ño kwe? Niarakwe kukwe ükaninte ne kwe “ja nire ye arabe biandreta ütiäre” (Éxodo 21:23). Ja nire metre nianinte Adán kän, yebätä ni mada käkwe ja nire metre biandreta täte.

Jesús jatani töi kwinbiti Kä tibienbätä ja nire biankäre murie ketadre ni ütiäre aune ni mikakäre kwäre ngite aune gata yebätä

Erametre, Adán ngäbriäntre ñaka raba ye nuainne jire, akwa Jesús abokän raba nuainne (Salmo 49:6-9). Niara ñaka därebare ngite, ja nire metre nämene Adankwe ye erere nämene kwe. Yebätä ja nire biani kwe ye ngwane, ni kä tibienbätä nämene klabore ngite kisete yebätä ni mikani kwäre kwe. Ye köböire ja nire metre nämene Adankwe ye rabadreta Adán aune Eva ngäbriäntre yekwe (Romanos 3:23, 24; 6:23). Ni tarebare ye köböire kukwe kwin rabadre nikwe yekäre ¿dre nuaindre?

“NI JÖKRÄ KÄKWE TÖDEKADRE IE”

Juan 3:16 tä niere arato: “Ne kwe ni jökrä käkwe tödekadre [Jesús] ie ye ñaka gadrete, ñakare  aune ja nire käre ye rabadre kwe”. Ye abokän, ni tö nünain kärekäre angwane ni rabadre kukwe ne nuainne: nikwe tödekadre Jesús ie aune kukwei mikadre täte.

Ni ruäre raba niere: “Akwa Jesús kukwei mikadre täte ye ñan ai nieta bersikulo nebätä. Ñakare aune Jesukwe niebare ‘ni jökrä käkwe tödekadre ie’ aune ja nire käre ye rabadre kwe”. Erametre tödekadre ye ütiäte krubäte, akwa ye ñaka ngörä. Diccionario expositivo de palabras del Antiguo y del Nuevo Testamento exhaustivo, de W. E. Vine tä niere, kukwebiti Juan käkwe bersikulo ye tikabare ye abokän ñaka “kukwe mikata jerekäbe era jai” ñakare aune “ni töita kwatibe” jondronbätä o ni madabätä meden gärätä, ye abokän tödekata. Erametre, tödekata ye abokän ñaka Jesús mikata jerekäbe era jai aune ñaka mikata tuin jai jerekäbe Ni ni Mikaka Kwäre ye erere. Nikwe ja di kärädre ie aune ja di ngwandre kukwe nieta kwe ye erere nuainne; ye aibe köböire Ngöbökwe ni kai ngäbiti. Kukwe nieta erere ni ñaka nuainne angwane, ngwarbe nita tödeke. Yebätä Biblia tä niere: “Ni tä tödeke Ngöböbiti, akwa ni ñakare sribi nuainne niara kräke ngwane, nebrä ngwarbe” (Santiago 2:26NGT). Nita tödeke Jesús ie yekwe ni töi mikadre kukwe nuainne, nita kukwe meden mike täte ye ererebätä nikwe nünandre.

Pablokwe mikani gare krörö: “Kristota nun tarere, ye käta ti kite nüne Kristo kräke ja di ngöi jökrä, ñobtä ñan angwane Kristo krütani ni jökrä täte, [...] aisete nikwe ñan nünandre jire chi mda jakrä, akwa Kristo krütani nikrä, abti Ngöbökwe mikaninta nire, ye aibe kräke nikwe nünandre” (2 Corintios 5:14, 15). Jesús ja nire biani ni kräke yebätä erametre nita debe bien angwane, nikwe ja töi kwitadre, ni tö dre dre ie ye jiebiti nikwe ñaka ja töi mikadre mada aune Jesús ja biani murie ketadre ni kräke ye kräke nikwe nünandre. Ye abokän, kukwe nieta Jesukwe ye nikwe mikadre käne nuaindre jai. Aune nita ja töi kwite ye nikwe bämikadre nita kukwe kwin nuainne yebiti, nita dre den nuaindre jai yebiti aune nita ja ngwen ño yebiti. ¿Nita tödeke Jesús ie ye köböire dre kwin rabai nikwe?

“ÑAKA GADRETE, ÑAKARE AUNE JA NIRE KÄRE YE RABADRE KWE”

Ngöböta kukwe käbämike ye mikata gare mrä Juan 3:16 yekänti: Jesús ja biani murie ketadre yei nire käkwe tödekai aune Ngöbö kukwei mikai täte kwe angwane, nünain kärekäre kwe. Akwa, nitre tareta Ngöbökwe ye jökrä ñaka nünain kärekäre kä keteitibe känti.

Nitre braibe nünain kärekäre kä kwinbiti. ¿Ñokänti gare nie? Jesús näin kä ükete kä kwinbiti ne kwe nitre ja tötikaka kwe rabadre gobrane ben kä yekänti niebare kwe ietre (Juan 14:2, 3; Filipenses 3:20, 21). Nitre gaikröta nünankäre kä kwinbiti ye “rabai sacerdote Ngöbökwe, aune Gobran krikwe; angwane niaratre rabai gobrane Gobran kribe gwaire kä mili krati” (Revelación [Jondron tä rakadrekä täräi] 20:6NGT).

Nitre braibe kristiano yekwe kukwe ye rabai. Yebätä Jesukwe niebare: “Munkwe ñaka kä jürä ngwan jabätä, obeja braibe, ne ñan ñobätä mun Rün käkwe ja töi mikanina gobran ye bien munye” (Lucas 12:32TNM). ¿“Obeja braibe” ye nitre nibe? Revelación (Jondron tä rakadrekä täräi, NGT) 14:14 tä niere: “Ne täbiti tikwe nikraba, angwane Cordero nämä nünaninkä krö ngutuä Sionbiti, jutuaba tie. Nitre nämä ciento cuarenta y cuatro mili Cordero ben. Nitre ne kübenbätä Cordero kä nämä tikani, aune Cordero Rün kä nämä tikani nitre ne kübenbätä arato [...]. Nitre ne kökani nitre kä tibienbätä ngätäite, ne abrä ño nura mrä kena kwrere Ngöbö kräke, aune Cordero kräke”. Nitre kwati krubäte käkwe nünanbarera Kä tibienbätä, akwa nitre 144,000 ye abokän “Obeja braibe”. Niaratre rabai gobrane mikata gare bersikulo yekänti. ¿Nitre medenbiti gobrain kwetre?

Jesús Gobrandi kä kwinbiti ye köböire kukwe kwin rabai nitre madakwe arato, nitre yebätä niebare kwe: “Obeja mada tärä tikwe, nebrä abokän ñan tä ketaninkä ki nete. Ne jäntädi tikwe arato. Ne käkwe ti mikadi täte angwane tädi keteitibe jökrä, arato ni tädi itibe krakabiti” (Juan 10:16NGT). “Obeja” ye nünain kärekäre Kä  tibienbätä yei tätre tö ngwen, Adán aune Eva nünandre kärekäre ye erere akwa nianinte kän. ¿Ñokänti gare nie?

Kä tibien kwitai bä nuäre ye Biblia tä mike gare bä kabre. Kukwe ye metre mä törba gai angwane, texto tä mikani nete yebätä ñäke Biblia mäkwe yebätä: Salmo 37:9-11; 46:8, 9; 72:7, 8, 16; Isaías 35:5, 6; 65:21-23; Mateo 5:5; Juan 5:28, 29 aune Revelación (Apocalipsis) 21:4. Rü, mrö nika, bren aune gata ñaka rabaira mikata gare bersikulo yekänti. Ja känenkäre nitre ju sribedi ja kräke, mrö nökai ja kräke aune kä jäme yete monso ngübai kwetre. * ¿Mä törba nünain ye erere? Kukwe keta kabre tä mike gare nie kukwe käbämikata ye köböra nemen bare metre.

NGÖBÖKWE KUKWE KETA KABRE NUAINBARERA NI KRÄKE

Nikwe kukwe miri gare jai ne tä mike gare metre nie Ngöbökwe kukwe keta kabre nuainbarera ni itire itire kräke, ¿ñan ererea? Tä ja nire bien nie, tä ni mike töbätä, tä ni ngübare kwin aune tä jondron jökrä bien nie nünankäre. Akwa bäri ütiäte, Monsoi kwe juani kwe ja bien murie ketadre ni kräke ne kwe kukwe bäri kwin rabadre nikwe, Juan 3:16 yebätä nikwe miri gare jai ye erere.

Kä jäme aune kwin yete nünain kärekäre, kä yekänti bren, rü, mrö nika aune gata ñaka rabaira yekwe kä mikai juto nibätä kärekäre. Kukwe kwin ye rabai nikwe o ñakare ye tä gare ni itire itire ie. Kukwe ngwantarita ne aibe nebe mikadre gare: ¿ni abokän tä dre nuainne Ngöbö kräke?

^ párr. 24 Kukwe niebare yebätä mä törba kukwe mikai gare bäri jai angwane, mäkwe ñäkä kapitulo 3 tärä ¿Dre drieta erametre Bibliakwe? yebätä, nitre testiko Jehovakwe sribebare.