Känändre nekänti

Indice yete känändre

Ngöbö Kukwei namani gare kwäräkwärä España kirabe yete

Ngöbö Kukwei namani gare kwäräkwärä España kirabe yete

“Ti näin España ngwane, [...] ti tö ja tuai munbe, [...] biti mun rikadre ti miketari ji ngrabare.” (Romanos 15:24, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte)

APÓSTOL Pablo kukwe ye tikabare nitre kristiano Roma ie kä 56 ye ngwane. Niara janamane kä España kä ne näire yekänti o ñakare ye Biblia ñaka niere. Pablo janamane kä yekänti o ñakare, akwa niara aune nitre misionero mada käkwe ja di ngwani kukwe driere ye köböire Ngöbö Kukwei namani gare kä España yekänti siklo II yete.

Kä nikani braibe ta yete nitre kristiano ririabare kwati kä España ye jökrä känti. Gobran Roma namanina gobrane kä kwati te kä España yebiti, aune juta kri Roma ye jökrä känti blita nämene kukwe latín ye aibebiti, yebätä Biblia namani kwitadre kukwe yebiti.

BIBLIA KUKWE LATÍN YEBITI

Nitre kristiano kena kä España yekänti yekwe Biblia kwitani keta kabre jene jene kukwe latín yebiti ye abokän jökrä kädekani Vetus Latina Hispana. Biblia kukwe latín yebiti ye nämene siklo kwati te nitre España yekwe, nememe Jerónimo käkwe Biblia Vulgata kwitani täte kukwe latín yebiti siklo V ye ngwane.

Jerónimo käkwe Biblia kwitani, namani bare täte ie Belén (Palestina), ye jänükani drekebe ngwarbe España. ¿Namani bare ño? Jerónimo nämene Biblia kwite kukwe latín yebiti namani gare Lucinio ni ja tötikaka Bibliabätä ngwian bökäne yei angwane, tö namani copia tuai biarebe jakwe, yebätä nitre escriba juani ni ti kwe Belén kukwe Bibliabätä ye tike. Siklo ja känenkäre yete, Biblia ye kwita jatani bätärekä jatäri Biblia Vetus Latina Hispana ye täte. Biblia ketebu kwitani ye köböire dre nieta Bibliakwe ye nükani gare nitre España ie, akwa gobran Roma ñaka namanina ye bitikäre kukwe mada mrä namani ükadrete nitre ye kräke.

JÄ KWATAREBÄTÄ KUKWE BIBLIABÄTÄ TIKANI

Nitre visigodo aune nitre germánica yekwe kä España diani jai siklo V ye ngwane aune nitre ye nämene blite kukwe gótico yebiti, kukwe ye abokän kukwe mrä nitre nünanka península ibérica ye kräke. Nitre kä dianka jai ye nämene kukwe arrianismo ye mike täte, kukwe ye nämene Ngöbö Nimä Ngöböre Itibe mikadre era jai ye ñäkäire aune Biblia nämene kwitani niaratre kukweire ye nämene kwetre arato: ye abokän Biblia gótica de Ulfilas. Rei visigodo Recaredo yekwe kukwe arrianismo tuanimetre aune ja mikani kwe católico ye ngwane, siklo VI namanina krüte yete ñäkä ñaka namanina Biblia yebätä España kirabe yekänti. Rei yekwe tärä arriano aune Biblia de Ulfilas ye jökrä juani ngwarbe, ye ngwane tärä kukwe gótico yebiti ye ñaka namanina España.

Jä kwatarebätä texto Bibliabätä tikani kukwe latín yebiti (siklo VI)

Yebiti ta Ngöbö Kukwei ririabare jankunu kä ye näire. Blita nämene kukwe gótico yebiti aune blita nämene kukwe latín yebiti arato, ye köböire blita jatani kukwe romance jene jene yebiti kä península ibérica yekänti. * Kukwe kira tikani kukwe  yebiti abokän tikabare jä kwatarebätä, ye medenbätä kädekata pizarra visigoda. Ye tikani siklo VI bätä VII yete aune ye ruärebätä texto Salmo yebätä aune Tärä Ketabokä Bibliabätä Tä Blite Jesubätä ye tä tikani. Salmo 16 ye tä tikani tätebätä.

Texto Bibliabätä tikani jä kwatare ñaka ütiätebätä tuata ye tä mike gare kä ye näire nitre kwati nämene ñäke Ngöbö Kukwei yebätä aune tike. Nitre profesor nämene texto yebiti monsotre tötika nämene kwetre ye kite ñäke täräbätä aune tärä tike. Jä kwatare ye rürübäin nämene bäri brai pergamino (jondron nire kwata sribebare täräre) ye kräke. Kirabe nitre nämene nüne monasterio yete ye nämene pergamino yebiti Biblia sribere aune jondron üai sriberebätä.

Biblia de León yebätä jondron üai bätäkä ngwarbe tä mikani. Biblia ye nämene ütiäte krubäte, akwa ñaka nitre dimikani krubäte kwe Ngöbö Kukwei mike gare nitre madai

Iglesia San Isidoro, kä Leóns (España) yekänti Biblia ütiäte ye tä kwati. Ye sribebare kä 960 yete, Biblia ye kä 516, 47 centímetro (18.5 pulgada) por 34 centímetro (13.4 pulgada) aune däbä abokän 18 kilo (40 libra). Mada abokän kädekata Biblia de Ripoll ye tä Biblioteca Vaticano yete aune sribebare bäsi kä 1020 yete. Biblia ye sribebare kirabe abokänbätä jondron üai bätäkä ngwarbe tä mikani. Ni iti monje nämene tärä okwä kwatibe tike köböiti, aune título páginabätä ye abokän nämene tike bämän krati. Biblia ye nämene ütiäte krubäte, akwa ñaka nitre dimikani krubäte kwe Ngöbö Kukwei driere nitre madai.

BIBLIA KUKWE ÁRABE YEBITI

Nitre musulmán nikani nüne España kä diankäre jai ye ngwane blita jatani kukwe madabiti siklo VIII yete. Nitre musulmán kä diani jai yekänti, blita jatani bäri kukwe árabe yebiti kukwe latín yebiti ta aune yebätä Biblia namani sribedre kukwe yebiti.

Biblia kwitani kukwe latín aune árabe yebiti ye köböire siklo V nemen VIII yete nitre España nämene ñäke Ngöbö Kukwei yebätä

Biblia kwitani kukwe árabe yebiti, metrere Tärä Ketabokä Bibliabätä Tä Blite Jesubätä ye kwitani, abokän nämene keta kabre España kirabe yekänti nieta. Obispo nünanbare Sevilla siklo VIII yete abokän kädeka nämene Juan käkwe Biblia  kwitani täte kukwe árabe yebiti nütüta. Akwa, Biblia ye jökrä bäsi ñaka niena. Tärä Ketabokä Bibliabätä Tä Blite Jesubätä abokän kwitani kukwe árabe yebiti ye täbe kwati. Ye kwitani siklo X yete abokän tä iglesia kä León España yekänti.

Tärä Ketabokä Bibliabätä Tä Blite Jesubätä ye kwitani kukwe árabe yebiti (siklo X)

BIBLIA SULIARE

Bäsi siklo XIII jatanina krüte ye ngwane blita jatani suliare. Blita jatani kukwe mräbiti ye namani kwin krubäte Ngöbö Kukwei mikakäre gare kwäräkwärä. * Texto kwitani kirabe suliare abokän tä La Fazienda de Ultra Mar (Hechos de ultramar), sribebare siklo XIII kömikani yete. Ni nikani Israel, tärä Pentateuco, tärä mada Bibliabätä tikani Hebreore, Tärä Ketabokä Bibliabätä Tä Blite Jesubätä aune tärä Epístola yebätä kukwe nieta abokän kädrieta tärä yebätä.

Rei Alfonso X käkwe kukwe ükaninte Biblia kwitakäre suliare

Biblia kwita nämene ye ñaka namani nemen kwin nitre ji ngwanka iglesiate kräke. Kä 1234 yete, Concilio de Tarragona yete mikani gare kukwebiti nitre nämene blite yebiti Biblia kwitani ye jökrä biandre obispo kä yekänti yei kukwadre. Kukwe ükaninte akwa Biblia kwita nämene jankunu. Rei Alfonso X (1252-1284), ni kukwe suliare tikadre ño kömikaka ye tö namani Biblia suliare tuai jakwe aune kukwe ükaninte kwe kwitakäre. Biblia nämene kabre kä ye näire ye ngätäite Biblia kädekata prealfonsina nämene, ye bitikäre Biblia Alfonsina kwitani abokän sribebare bäsi täte kä ye näire.

Página Biblia prealfonsina yebätä (kise ngeberekri) aune página Biblia Alfonsina yebätä (kise ruinkri) Biblia kubu ye kwitani siklo XIII yete

Biblia ketebu ye köböire kukwe suliare ye ükaninte aune blita jatani bäribiti. Thomas Montgomery, ni ie kukwe ye gare, tä kukwe ne niere Biblia prealfonsina yebätä: “Ni Biblia kwitaka yekwe Biblia ye kwitani kwin krubäte, kwitani metre kwe aune kukwe bä nuärebiti. [...] Kukwe nuäre aune raba nüke garebiti Biblia ye tikani, kwin krubäte nitre ie kukwe latín ñaka gare ye kräke”.

Biblia ye kwitani kena suliare, akwa kukwebiti blita nämene kena ye ñan ai kwitani, ñakare aune kukwe Vulgata latina ye kwitani suliare. Siklo XIV yete ja känenkäre, nitre Judea ja tötikaka Bibliabätä jatani Biblia Tikani Kukwe Hebreorebiti ye kwite suliare. Kä ye ngwane, nitre Judea Europa nämene nüne kwati España, aune nitre Judea kukwe kwitaka yekwe kukwe metre tikani kirabe ye nämene kukwe kwitakäre. *

Ñodre Biblia de Alba ye kwitani, namani bare täte siklo XV yete. Ni ütiäte nünanbare España kädeka nämene Luis de Guzmán yekwe rabino Moisés Arragel mikani Biblia kwite kwin suliare aune ñobätä kukwe ye ribebare kwe ye mikani gare kwe. Niebare kena kwe, “kukwe romance yebiti Biblia kwitata kä nengwane ye ñaka metre” aune niebare ketebukäre kwe, “nota al margen mikadre Bibliabätä ne kwe texto ñaka nuäre ye rabadre nüke gare nitre ni kwrere yei”. Kukwe ye tä mike gare nitre kä ye näire töi nämene krubäte ñäkäbätä Bibliabätä aune mikabätä nüke gare jai. Tä mike gare arato kukwebiti nitre nämene blite yebiti Biblia kwitani ye nämene krubäte España.

 Nitre kirabe kukwe kwitaka aune tikaka, ye köböire nitre España ja tötikabare ye nämene ñäke Bibliabätä kukwei kwetre yebiti. Yebätä, Juan Orts González ni kukwe kira tikaka käkwe niebare, “Lutero jämi nüke ye känenkri nitre España yei kukwe Bibliabätä nämene gare bäri kwin nitre Alemania aune nitre Inglaterra ye ngwä”.

“Lutero jämi nüke ye känenkri nitre España yei kukwe Bibliabätä nämene gare bäri kwin nitre Alemania aune nitre Inglaterra ye ngwä.” (Juan Orts González, ni kukwe kira tikaka)

Akwa, siklo XV namanina krüte ye ngwane kukwebiti blita nämene yebiti Biblia kwitadre aune diandre jai ye ñäkäibare Inquisición España yekänti. Siklo krämä te Biblia ñäkäibare España. Ye bitikäre nitre tuanimetre Biblia kwiteta. Kukwe kri nämene nemen bare ye ngwane, nitre ruäre kukwe kwitaka abokänbätä kä jürä ñaka käkwe Biblia kwitani suliare kä madakänti abokän nämenentre niken ngwena gore España. *

Biblia yebätä kukwe namani bare España kirabe yekänti ye tä mike gare, nitre ja mikaka Ngöbö Kukwei rüere tö namani Biblia diainkä, akwa Ni Bäri Dite Krubäte kukwei ye ñaka namani diankabare ietre (Salmo 83:1; 94:20).

Nitre Biblia kwitaka kena käkwe Biblia kwitani kukwe latín, gótico, árabe aune suliare yebiti ye köböire Biblia kwita namani bäri aune namani España kirabe yekänti. Aune nitre kukwe kwitaka kä nengwane tätre ye erere nuainne arato. Ye köböire, nitre millón kwati kä jökräbiti tibien blite suliare kä nengwane ye raba ñäke Kukwe Ngöbökwe yebätä kukwei kwetre nemen mate brukwäte yebiti.

^ párr. 10 Suliare, catalán, gallego aune portugués.

^ párr. 17 Kä nengwane nitre 540 millone tä blite kukwei suliare yebiti.

^ párr. 20 Täräkwata 1 diciembre 2011 yebätä kukwe “El nombre divino y el legado de Alfonso de Zamora” kädrieta ye mäkwe mika ñärärä.

^ párr. 23 Täräkwata 1 junio 1996 yebätä kukwe “Casiodoro de Reina y su lucha por tener la Biblia en español” kädrieta ye mäkwe mika ñärärä.