Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE TÄRÄ KWATABÄTÄ: ¿NITA KRÜTE YE BITIKÄRE KUKWE MADA ÑAKA NI KRÄKE?

Nitre ja di ngwanina gata ye ganainne

Nitre ja di ngwanina gata ye ganainne

EMPERADOR QIN SHI HUANG

EXPLORADOR PONCE DE LEÓN

Gata ye ni rüe käme krubäte abokän ni jökrä tö ganaindi. Ni mräkä tare nikwe tä krüte ye ngwane, ñaka nemen tuin metre nie. Ni tä bati angwane, kukwe ye ñaka rabai bare jire nibätä nita nemen nütüre; nitre kwati töita kwatibe kukwe ngwarbe ye mikabätä metre jai.

Nitre Faraón Egipto yekwe ja töi mikanina bäri gata ye ganainne. Niaratre aune nitre kwati krubäte sribikä kräketre yebe gwaire nämenentre ja di ngwen gata ye ganainkäre. Pirámide keta kabre dätebare kwetre ye tä bämike ja di ngwani kwetre gata ganainkäre, akwa ñaka namani bare ietre.

Nitre emperador chino tö namani nünain kärekäre arato, yebätä jondron mritani kwetre ñadre nünankäre kärekäre. Nitre sukiare sribikä emperador Qin Shi Huang kräke yekwe jondron ñadre nünana kärekäre känändre niebare kwe ietre. Akwa jondron mritani kwetre ñadre ye keta kabre te mercurio nämene. Jondron mritani ñadre ye kisete krütani raba ruin nie.

Kukwe mikata gare ruäre ye erere, ni explorador juta España yekänti kädeka nämene Juan Ponce de León nünanbare siklo XVI yete, nikani Mar Caribe yekri jondron ñadre ni tädre bati kärekäre kräke ye känene. Nämene jondron ñadre ye känene angwane, namani kä kädekata kä nengwane Florida (Estados Unidos) yekänti, akwa ye bitikäre kä nikani braibe ta angwane rübare kwe nitre nünanka yete ben ye ngwane murie ketani bätä jondron ñadre ni tädre bati kärekäre kräke ye ñaka kwani ie.

Nitre Faraón, nitre emperador aune nitre explorador yekwe ja di ngwani ja erebe gata ye ganainkäre. Niaratre kukwe nuainbare ye ñaka raba nemen tuin kwin nie, akwa ñobätä ja di ngwani kwetre ye nüke gare kwin nie, ñobätä ñan aune ni jökrä tö nünain kärekäre.

¿GATA YE GANAIN RABA?

¿Ñobätä ni ñaka tö ja tuai krüte? Ni ni Sribekä, Jehová, yebätä Biblia tä kukwe ne niere krörö mikakäre gare: “Jondron jökrä sribebare bä nuäre kwe kä debe näre te. Nüna kärekäre ye mikani kwe nitre nire ye brukwäte arato” (Eclesiastés 3: 11). * Yebätä ni tö nünain kärekäre kä tibien bä nuäre nete, ñaka kä gre ketabokä aibe te (Salmo 90:10). Kukwe ye rabadre bare ie ni tö krubäte.

¿Ñobätä Ngöbökwe nüna kärekäre ye mikani ni brukwäte? ¿Ni rabadre nainte käne yekäre? Ñakare, niara töi ñaka jire ye erere. Ngöbökwe gata ye ganaindi käbämikata kwe. Gata ñaka rabaira aune Ngöbökwe ni mikai nüne kärekäre käbämikata kwe nie ye Biblia tä mike gare bäkabre bä kabrebätä. (Recuadro  “Gata ganaindi” nieta ye mäkwe mika ñärärä.)

Jesukristo arabe käkwe mikani gare metre krörö: “Ne gärätä ja nire käre, mä aibe itibe Ngöbö erametre yebätä ja tötikadre kwetre, bätä ni juani mäkwe, Jesukristo yebätä arato” (Juan 17:3TNM). Ye medenbätä ja di ngwanta gata mikakäre krüte ye rabai bare metre. Akwa, Jesukwe mikani gare metre, Ngöbö aibe raba gata ye ganainne ni kräke.

^ párr. 9 Jehová ye Ngöbö kä nieta Bibliakwe.