Känändre nekänti

Indice yete känändre

 BIBLIA NIARA TÖI KWITANI

“Jehovakwe ñaka ti käi kwitaninkä jabiti”

“Jehovakwe ñaka ti käi kwitaninkä jabiti”
  • DÄREBARE: 1922

  • JUTA: ESPAÑA

  • KUKWE MADA: NÄMENE DIRIRE PRIMERA COMUNIÓN KRÄKE

TIKWE JA NGWANI KRÖRÖ:

Juta Bilbao nemenkä ngwitärikri España yete nitre ñaka jondron bökäne krubäte yekänti ti därebare; nun nibokä jai akwa ti abokän nibukäre. Nun ja mräkäre gwi nämä inglesia católica ye mike täte krubäte aune mantre jetebe nun nämä niken gätä nuain nämä yebätä. Kä rababa 23 tibiti ye ngwane ti rababa profesora. Sribi ye nuain nämä tikwe aune tikwe nuainba kä gre ketebu te. Ti nämä kukwe mike täte ye drie nämä tikwe, yebätä ja nämä ruin ütiäte tie. Ne madakäre, dere ti nämä monsotre kia merire tötike kukwe mika nämä täte tikwe yebätä ne kwe rabadre ja ükete primera comunión kräke.

Kä kwäjätä biti kubura ti nämä gure ye bitikäre, ti muko krütaba aune monsotre merire nibokä rababa ngübadre tie. Kä nämä krire 33 tibiti. Kukwe mika nämä täte tikwe yekänti ti nämä ja di kärere, akwa kukwe ngwantari nämä tikwe ne ñaka mika nämä gare tie: Jesukwe ni mikani kwäre gata yebätä, ¿se ñobätä mada nita krüte jankunu? Nitre töi kwin tä krüte ye bitikäre tä niken kä kwinbiti, ¿se ñobätä mada nita Gobran Ngöbökwe jatadre ye ribere ie? Aune nita krüte ye ngwane Ngöböta kukwe ükete nibe, ¿se ñobätä mada ni rikadrera kä kwinbiti, kä ja tare nikara yekänti o kä ñukwäre te ye bitikäre ni jatadreta mento ne kwe kukwe ükadrete mrä nibe?

Tikwe kukwe ye ngwantariba sacerdote kabre ie. Niaratre ye iti käkwe nieba tie: “Ñaka gare tie. Mäkwe ngwantari obispo ie. Ne madakäre, ¡dre nemen mada mäi! Mätä Ngöbö mike era jai, ¿ñan ererea? Ye aibe ngörä”. Ti nämä kukwe ye ngwentari jankunu jai ne kwe mikadre gare tie, yebätä nitre jesuita, pentecostal aune gnóstico nämä gätä nuainne yete ti rikaba, akwa kukwe nie nämä kwetre tie ye ñaka rababa ti dimike.

BIBLIAKWE TI TÖI KWITANI ÑO:

Kä rababara gre ketamä tibiti ye ngwane monso ja tötikaka tibe, abokänbiti kä nämä kwä kükü, yekwe ti nübaiba nitre testiko Jehovakwe tä gätä nuainne yete. Nitre töi ño tikwe tuaba aune kukwe kädrieba ye tikwe kukwe nuaba abokän rababa tuin ütiäte tie, akwa sribi nämä krubäte nuaindre tie, yebätä tikwe ñaka blitabata bentre. Kä rikaba kubu ta ye bitikäre, ni Testiko gure kädekata Juan aune Maite rükaba ti känti. Ti nämä  kukwe ngwentari ye niaratre mikaba gare sö krämä te tie biti mrä ti jataba ja tötike Bibliabätä bentre.

¡Nitre Testiko rükadre ti tötike yei ti tö nämä krubäte! Niaratre nämä kukwe driere tie ye metre o ñakare ye mikakäre gare jai ti nämä Biblia komä kwitani jene jene yebätä kukwe ye jökrä känene kwin. Kä kwati krubäte te ti nämä kukwe ngwarbe mike täte ye rükaba gare tie kä rikaba braibe ta yete. Kukwe mika nämä täte tikwe aune Bibliabätä kukwe nie nämä ye ñaka ja erebe yebätä ti töi rababa ñan krütare. Aune yekwe ti töi kwitaba; kukwe mika nämä täte tikwe ye kri kri krubäte ye kwrere aune dianka nämä ngätrie ngöi rababa ruin tie.

Jondron ütiäte kwani tie ye nämene gare kwin tie

Biti, ti muko nibukäre ye rababa bren krubäte aune krütaba. Kä ye näire ti jubilaba aune tikwe kä mikakaba Bilbao kä braibe te. Juan aune Maite käkwe kä mikakaba yete arato. Tikwe ja tötika Bibliabätä tuametreba, akwa kukwe ütiäte kwanba tie ye nämä gare kwin tie aune tikwe ñaka käi kwitakaba jire jabiti.

Kä rikaba gre ta ye bitikäre, kä rababara 82 tibiti ye ngwane, Juan aune Maite rükabata Bilbao aune rükabata ti tuinbiti. ¡Ye käi rababa juto krubäte tibätä! Jehovakwe ñaka ti käi kwitaninkä jabiti ye rükaba gare tie, yebätä ti jatabata ja tötike Bibliabätä. Juan aune Maite nämä ti ngübare bätärekä, ñobätä ñan aune käre ti nämä kukwe arabe ngwentari ie. Biblia nämä dre niere ye ti tö nämä kukwe nuai bä kabre ne kwe kukwe mika nämä täte käne tikwe yebätä tikwe ja diandrekä mento. Ne madakäre, kukwe metre ye tikwe mikadre gare ño ti mräkätre aune ja ketamuko tikwe ie ye ti törbaba mikai gare jai.

Mrä mada, kä rababara 87 tibiti ye ngwane, tikwe ja ngökaba ñöte nitre testiko Jehovakwe gätä kri nuainba yete. Köbö yete kä rababa bäri juto tibätä. Kukwe ütiäte kädrieba ye nun ja ngökaka ñöte ye jökrä käkwe kukwe nuaba. Ni kukwe kädriekä blitaba ye mataba ti brukwäte yebätä tikwe muaba. Metrere Jehová nämä blite tibe rababa ruin tie. Tikwe ja ngökaba ñöte ye bätäräbe, nitre Testiko kwati ie ti ñaka gare akwa rükaba kwin niere tie.

KUKWE KWIN NAMANI TIKWE:

Jesús ye abokän “ji” kwrere nämä gare käre tie (Juan 14:6). Akwa tikwe ja tötikaba Bibliabätä ye köböire Jehová rababa gare bäri kwin tie, niara ye kokwäre Jesús tä ni mike nökrö. Niara ye ti Rün ti tarekä aune Ja Ketamuko tikwe yebätä ti raba orare ie kä nengwane. Tikwe ñäkäba tärä Acerquémonos a Jehová * yebätä yekwe ti töi kwitaba. Kena tikwe ñäkäba jökräbätä deu. Niara ye ni mike tuin bobre jai rababa gare tie ye käi rababa juto tibätä.

Mekerabe ti tö nämä kukwe metre mikai gare jai yebätä tita töbiketa ngwane, Kristo kukwe niebare ne tä nüke törö tie: “Jondron kärä munkwe, angwane Ngöbökwe biandi mun ie. Jondron känäntari munkwe, angwane kwaintari mun ie. Ñäkä munkwe, angwane jukwe tikadi mun ie” (Mateo 7:7, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Ti tö nämä kukwe mikai gare krubäte jai ye namani gare tie, abokän tita mike gare nitre madai ye tä kä mike juto tibätä.

Nengwane kä niena 90 tibiti, akwa ja ruin bati tie kukwe ja üaire yebiti. Batire batire tita niken Ju ja Ükarakrö yete ye ütiäte ti kräke: yete kukwe ütiäte tä nemen gare tie aune tita nemen ja ngätäite ja mräkätre tare tikwe ben ye tä kä mike juto tibätä. Kä bä nuäre kä tibienbätä käbämikata Ngöbökwe yete ti tö ja tuaita dirikä ni madai (Apocalipsis 21:3, 4). Aune metrere ti tö ti mräkätre tare tikwe krütani ye tuaita (Hechos 24:15). Tikwe kukwe metre ye driedi ietre aune ti namanina umbre ye ngwane Ngöbökwe jondron ütiäte biani tie ye tikwe mikai gare ietre arato.

^ párr. 15 Nitre testiko Jehovakwe sribebare.