Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE TÄRÄ KWATABÄTÄ: ¿NITA KRÜTE YE BITIKÄRE KUKWE MADA ÑAKA NI KRÄKE?

¡Gata ye bitikäre kukwe mada tärä ni kräke!

¡Gata ye bitikäre kukwe mada tärä ni kräke!

Betania ye nämene nemenkä 3 kilómetros (2 millas) Jerusalén (Juan 11:18). Jesús murie keta jämi ye känenkri kukwe tare namani bare kä yekänti. Lázaro, ja ketamuko kwin Jesukwe, ye namani drekebe ngwarbe bren aune krütani.

Kukwe ye namani gare Jesús ie angwane, Lázaro nämene kübien aune niara näin miketa ngwäte niebare kwe nitre ja tötikaka ben yei (Juan 11:11). Akwa kukwe niebare kwe ye ñaka nükani gare ietre namani tuin ie ye ngwane, niebare metre kwe ietre: “Lázaro kürera” (Juan 11:14).

Köbö köböbäkära Lázaro doboi mikani ye bitikäre, Jesús namani Betania aune nikani ngwai Marta yekänti dimikakäre. Aune Martakwe niebare Jesús ie: “Ma tädre nete akräke ti ngwai ñan krütadre tikän” (Juan 11:17, 21). Jesukwe niebare ie: “Ti abrä ni mikakata nire, aune ja nire bianka arato. Nire tä tödeke tibiti, yebrä gataira, akwa nünandita kwe.” (Juan 11:25, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte.)

“¡Lázaro, jakwre küken!”

Jesukwe kukwe käbämikani ye nuäre nuaindre bämikakäre, nikani kämäkä ken aune ñäkäbare kwe ja dibiti krörö: “¡Lázaro, jakwre küken!” (Juan 11:43NGT). Ye bätäräbe Lázaro jataninta kä merebiti, yekwe nitre nämene yete töi mikani ñan krütare.

Ye känenkri, Jesukwe nitre nibu ganinkröta. Iti ye abokän Jairo ngängän, aune ye ngwane monso chi merire ye nämene kübien niebare kwe arato (Lucas 8:52).

Jesukwe nitre nibu ganinkröta ye ngwane niebare kwe nitre ye nämene kübien, aune kukwe ye bämikani kwin kwe. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune kübiata ye ngwane ni töi ñaka niena ye abokän nita kukwe tare aune ja tare nika yebätä ja düke ye kwrere (Eclesiastés 9:5; recuadro  “Gata ye abokän kübiata nguseta ye kwrere” nieta ye mäkwe mika ñärärä). Nita krüte ye ngwane nita nemen ño ye  nükani gare kwin nitre ja tötikaka kena Jesube yei. “[Nitre] yei gata ye nämene tuin kübiata ye kwrere, aune dobo ye abokän kä ja dükakäre nitre ja ngwani metre krütanina ye kräke nämene tuin ietre arato”, mikata gare Encyclopedia of Religion and Ethics yebätä. *

Nitre krütanina ye ñaka tä ja tare nike nüke gare nie ye tä ni dimike; niaratre ye tä kübien doboi metani yekänti. Ye tä kukwe metre mike nüke gare nie gata yebätä aune jürä ñaka nemena nibätä.

“NI ITI [...] KRÜTADRE ANGWANE, ¿RABA NÜKETA NIRE?”

Nita ja düke kwin dibire ye ngwane jata nemen ruin kwin ni jökrä ie, akwa ¿nire tö kübiai kärekäre? ¿Nitre krütanina tä kübien doboi mikani yekänti ye mikaita nire Lázaro aune Jairo ngängän mikaninta nire ye erere?

Job namanina krütadre ye ngwane kukwe ne ngwanintari kwe: “Ni iti [...] krütadre angwane, ¿raba nüketa nire?” (Job 14:14).

Job kukwe ngwanintari Ngöböi ye ngwane, niara arabe käkwe kukwe ye mikani gare: “Mäkwe ñäkäi tie, aune tikwe ñäkäi mä käre. Mäkwe jondron sribebare ja kisebiti yebätä mä töi rabai krubäte” (Job 14:15). Jehová tö nämene Job gaikröta ye nämene gare metre ie. ¿Nämene ja ngököta akwle? Ñakare jire chi.

Jesukwe nitre ganinkröta ye tä mike gare metre Ngöbökwe ja di biani ie gata ye ganainkäre. Biblia tä mike gare metre, “llabe gatakwe” ye tä Jesús kisete (Apocalipsis 1:18). Yebiti ni krütanina gaikröta kwe, Lázaro doboi mikani yebiti jä nämene mikani abokän dianka mananbare kwe ye erere nuaindi kwe.

Nitre gaikröta käbämikata ye Biblia tä mike gare bä kabre. Ñodre, ángel iti käkwe mikani gare metre Daniel ni Ngöbö kukwei niekä ie: “Mäkwe ja dükai, akwa köbö rükai yete jondron kwin nuaindi mä kräke ye näire mä rükaita krö” (Daniel 12:13). Nitre saduceo, ji ngwanka kukwebätä ñaka nämene ni gaikröta mike era jai yei Jesukwe kukwe ne niebare: “Ngöbö Kukwei gare ñakare munye amne Ngöbö di kri gare ñakare munye arato, aisete munta töbike ngwarbe blo kore” (Mateo 22:23, 29). Aune apóstol Pablo mikani gare metre: “Ni kuin amne ni käme krütanikrütani abko Ngöbökwe mikadita nire abko, [...] bti tita tödeke” (Hechos 24:15).

¿ÑONGWANE NITRE KRÜTANINA YE RÜKAITA NGWÄTE?

¿Nitre kukwe kwin nuainkä aune nitre kukwe blo nuainkä gaikröta ye rabai bare ñongwane? Ángel niebare Daniel ie ye erere, “köbö rükai ye ngwane”. Marta nämene kukwe ye mike era jai: ye abokän ngwai kwe rükaita nire “kä mrä angwane” nämene nütüre (Juan 11:24).

“Kä mrä” nieta ye abokän Jesús rabai gobrane ye gärätä Bibliakwe. Pablo tikabare: “[Kristo] rabadre gobrane rüe mikadre jökrä niara ngoto täni ngwane, [...]. Mrä köre gata ni rüe niandi ngwarbe kwe” (1 Corintios 15:25, 26NGT). Yebätä Gobran Ngöbökwe jatadre aune Ngöbö töi mikadre nemen bare Kä tibienbätä ye nikwe ribedre Ngöböi. *

Job ie nämene gare metre ye erere, Ngöbö tö nitre krütanina ye gaikröta. Köbö ye rükai angwane, gata ñaka rabaira, aune nikwe ñaka kukwe ne ngwaintari jire chi jai: “¿Nita krüte ye bitikäre kukwe mada ñaka ni kräke?”.

^ párr. 8 Dobo nieta ye kite kukwe griekore yekri ye abokän “kä ja dükakäre” meden gärätä.

^ párr. 18 Mäkwe Gobran Ngöbökwe yebätä kukwe mikadre gare bäri jai, yekäre mäkwe tärä ¿Dre drieta erametre Bibliakwe? ye mika ñärärä kapitulo 8 yekänti, nitre testiko Jehovakwe sribebare. Arato tä mikani www.jw.org/jw-ngb yekänti.