Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE TÄRÄ KWATABÄTÄ | ¿NGÖBÖKWE NI JIE NGWANDRE RIBETA METRE JAI?

Ngöbökwe ni jie ngwandre ye ñobätä ribeta jai

Ngöbökwe ni jie ngwandre ye ñobätä ribeta jai

Nitre ja tötikaka ni töi bren yebätä tätre niere, nire tö nünain erametre kä jutobiti, ye ñan rabadre jondron nuainta kwetre ja kräke ye aibe nuainne, ñakare aune rabadre kukwe mada ütiäte nuainne. Yebätä nitre tä kukwe keta kabre ütiäte mike nuaindre jai tuata nikwe. Nitre mada abokän tätre kä denkä jai ja näkwitakäre jondron sribebare yebätä, tätre ja töi mike jondron sribebätä o musika yebätä. Akwa nitre ye bäsi jökrä tö kukwe kwin tuai nemen jakwe ye erere ñaka nemen kwetre.

Ngöbö tö ni tuai nüne kä jutobiti kä nengwane aune kärekäre

Ni jökrä tä kukwe ja üaire ribere jai ye ñaka tä nitre ñäkäkä Bibliabätä ye mike töi ñan krütare. Tärä Génesis yebätä mikata gare, Ngöbökwe ni brare aune meri kena sribebare, nämene käre blite bentre aune tuanimetre kwe ja kete jabe (Génesis 3:8-10). Ngöbökwe ñaka ni sribebare ja jie ngwankäre akwle, ñakare aune käre ni rabadre ja jie ngwen niara kukwei yebiti ribeta nikwe jai. Kukwe yebätä Biblia tä blite bä kabre.

Ñodre, Jesukwe niebare: “Nire nire ie gare tä kukwe ja üaire ribere jai yebätä kätä juto” (Mateo 5:3TNM). Kukwe ne tä mike gare nünankäre kä jutobiti ütiäte krubäte ni rabadre kukwe ja üaire ye mike gare jai. ¿Akwa nikwe nuaindre ño? Jesús arabe käkwe mikani gare krörö: “Ñan mrö aibebti ni rabadre nüne, akwa kukwe kwatirekwatire niebare Ngöbökwe, yebti ni rabadre nüne” (Mateo 4:4). Jehová kukwei kwatire kwatire, ye abokän niara töita ño aune tä kukwe meden nuainmana nie nieta Bibliabätä, ye raba ni dimike nüne kä jutobiti. Ani mike gare ketamä jai.

Ni jie ngwandre nita ribeta jai

Kä nengwane nitre ie kukwe gare tä juto biare ni mada dimikakäre kukwe nebätä: ja mäkädre ño kwin ni madabe, ja taredre ño, nünandre ño ni mräkätre ben, kukwe tä nakainkä ye ükadrete ño jabe, kä rabadre ño juto nibätä, aune dre kwin rabadre nikwe yebätä arato. Akwa ¿Jehová, Ni ni Sribekä ye erere nire raba kukwe kwin niere nie ni dimikakäre kukwe ye ererebätä?

Täräkwata kite jondronbätä ye kwrere Biblia ye ja jie ngwankäre

Ani bämike, mäkwe cámara o computadora kökadre kwati jai. Mäkwe dre nuaindrebiti rabadre gare kwin mäi aune mäkwe kukwe kwin nuaindrebiti  yekäre ni sribekä käkwe tärä o täräkwata mikadrebätä, ie mä törbadre, ¿ñan ererea? Biblia ye abokän tärä o täräkwata ye kwrere; Ngöbö “sribekä”, käkwe biani nie ne kwe nikwe nünandre ño ye driekäre nie. Ñokäre “ja nire” ye sribebare aune dre nuaindrebiti ne kwe kukwe kwin rabadre nikwe ye “Biblia” tä mike gare.

Tärä o täräkwatabätä kukwe kwin tikani ye kwrere, Biblia tä ni mike mokre kukwe meden nuaindre nikwe abokän raba “ja nire” nikwe juen ngwarbe yebätä. Ni mada kukwe niedre nie ye raba nemen tuin nuäre nuaindre nie. Akwa, nikwe ñaka ja mikadre kukwe kri te aune kukwe kwin rabadre nikwe yekäre bäri kwin ni rabadre ja tuenmetre jie ngwandre ni ja nire “sribekä” yei, ¿ñan ererea?

“Ti Jehová, Ngöbö mäkwe, Tita mä tötike ne kwe kukwe kwin rabadre mäkwe, ji medenbiti mäkwe nändre yebiti tita mä mike näin. ¡Tita kukwe niere ye mäkwe kukwe nuadi metre angwane! Mä töi rabai jäme ñö kri nen ye kwrere, aune mäkwe kukwe metre nuaindi ye rabai mren nikwitekä ye kwrere.” (Isaías 48:17, 18)

Biblia yebätä kukwe ja jie ngwankäre aune ni dimikakäre ribeta nikwe jai ye raba kwen nie

Jehová tä kukwe niere nie ja jie ngwankäre, akwa ñaka tä nuainmana ja dibiti nie. Ñakare aune, ni tare kwe aune tö ni dimikai yebätä tä kukwe ne niere töi jämebiti nie: “Ti Jehová, Ngöbö mäkwe, Tita mä tötike ne kwe kukwe kwin rabadre mäkwe, ji medenbiti mäkwe nändre yebiti tita mä mike näin. ¡Tita kukwe niere ye mäkwe kukwe nuadi metre angwane! Mä töi rabai jäme ñö kri nen ye kwrere, aune mäkwe kukwe metre nuaindi ye rabai mren nikwitekä ye kwrere” (Isaías 48:17, 18). Ngöböta kukwe niere nie ye erere nikwe nuaindi angwane, nikwe nünain kä jutobiti. Yebätä, ni jie ngwandre kwe nita ribere jai.

Kukwe ükadrete nita ribere jai

Ngöbökwe ñaka nitre ruäre jie ngwandre nieta kwetre o ñaka tätre mike era jai. Ngöbö ni tarekä tärä akräke kukwe blo ñaka tädre nakainkä nütüta kwetre. Ñodre, tätre kukwe ne ngwentari jai: “¿Ñobätä nitre töi kwin tätre ja tare nike? ¿Ñobätä monsotre kia ñaka ngite tä därere jene? ¿Ñobätä nüna ñaka kwin?”. Kukwe ngwantarita ye metre, aune mikadre gare kwin jai ye raba ni töi kwite täte. Akwa kukwe blo tä nakainkä ye jökräbätä ngite kitadre Ngöböbiti ye känenkri, bäri kwin, niara Kukwei, Biblia, tä kukwe ye mike gare ño ye ani mike gare jai.

Génesis kapitulo komä yekänti mikata gare, Satanakwe kulebra yebiti ni brare aune meri kena töi nuaninte ne kwe Ngöbökwe kukwe ñäkäibare ietre ye ñaka mikadre täte kwetre. Kri dre kwin aune dre käme mikakäre gare jai ye kwetadre kwetre angwane, krütai niebare Ngöbökwe ietre. Akwa Satana niebare Eva ie: “Mun ñan krütadre. [...] Ñobtä ñan angwane munkwe kri ngwäkä se kwetadre angwane, mun rabadre töbtä kri. Dre kuin btä dre käme rabadre gare jökrä munye. Mun rabadre Ngöbö kwrere arato abko, ie Ngöbö ñan tö” (Génesis 2:16, 17; 3:4, 5, Jändrän Kena).

Satana kukwe niebare yebiti, Ngöbö ni ngökö ye ñan aibe niebare kwe, ñakare aune ñaka gobrane kwin mikani gare kwe kukwe yebiti. Ne madakäre, ni kä tibienbätä käkwe niara kukwei mikadre täte aune ñaka Ngöbö kukwei mikadre täte ye ngwane nünandre bäri kwin kwetre niebare kwe arato. ¿Kukwe niebare Ngöbö rüere ye metre o ñakare ye rabadre gare ño? Jehovakwe kä mikani niken ta kukwe ye mikakäre gare. Ñaka nitre kä tibienbätä jie ngwandre kwe akwa raba nüne bäri kwin o ñakare ye Satana aune nitre jökrä ja mikani Satanakri ye tuanimetre bämike kwe.

 ¿Mä abokän tä töbike ño? ¿Ngöbökwe ñaka ni dimikadre akwa erametre ni raba nüne kwin aune ja gobraine kwin? Ja tare nika, kukwe käme, bren, gata, kukwe tare nuainta ni madabätä, nitre ñaka ja ngwen kwin, rü aune nitre kwati murie ketata yebätä töbike. Siklo kwati te kukwe ne aune kukwe mada tare tä nitre kä tibienbätä mike ja tare nike ye tä mike gare metre, nitre kä nebätä ñaka tö Ngöbö tuai ja jie ngwen ye ñaka raba ja jie ngwen akwle. Ngöbö köböite nita ja tare nike ye nie ñaka Bibliakwe, ñakare aune kukwe medenbätä metrere ja tare nikata ye tä mike gare krörö: “Käre ni kä nebätä tä ni mada gobraine mikakäre ja tare nike” (Eclesiastés 8:9).

Kukwe miri gare ye tä mike gare metre nie, nikwe Ngöbö känändre ne kwe kukwe ngwantarita ye ñan aibe mikadre gare kwe nie, ñakare aune kukwe ye ükadrete kwe ni kräke arato, ¿ñan ererea?

Ni dimikadre nita ribere jai

Kirabe nükebe kä nengwane, nitre ñaka tö ja tuai bren, umbre aune krüte. Kukwe ye erere ñaka rabadre bare bätätre yekäre tätre kä denkä jai, ja di ngwen aune ngwian kitekä krubäte, akwa tätre ja di ngwen ngwarbe. Nitre ñaka rabadre bren, umbre aune ñaka krütadre yekäre tätre kräkä bätäkä ngwarbe ñain, tätre ejercicio nuainne o tätre ja di kärere sukia ie, akwa ja di ngwanta ngwarbe kwetre.

Ngöbö tö ni kä tibienbätä tuai nüne kä jutobiti. Nitre sribebare kena kwe ye ngwane töi nämene ye erere kräke, aune töi täbe ye erere (Génesis 1:27, 28; Isaías 45:18). Jehová töita kukwe nuainbätä ye jökrä rabai bare metre ye gare kwin nie (Isaías 55:10, 11). Kä bä nuäre nianinte Adán aune Eva kän, ye erere Kä tibien ne kwitaita bä nuäre kwe tä käbämike nieta Bibliakwe. Apocalipsis 21:4 tä niere, niarakwe “ni[tre] okwä ñöi sökadite jökrä ietre amne ni ñan krütadre jire iti mda amne ñan ja müaidre jire chi mda amne ñan ja müaidre ja tare nikabtä, ñobtä ñan angwane kukwe nämane ükaninte ño känekäne, erere nikanina jökrä ta”. ¿Ngöbökwe dre nuaindi kä tibien ne kwitakäreta bä nuäre? ¿Kukwe käbämikata rabai bare köböire kukwe kwin rabadre nikwe yekäre nikwe dre nuaindre?

Oradre ño ye Ngöbö monsoi, Jesukristo, käkwe driebare nitre ja tötikaka ben yei Rün töita ño mikakäre nemen bare. Orasion kädekata padrenuestro ye gare kwin nitre kwati ie aune tätre kädekete arato. Tä niere krörö: “Nun Rün kä kwinbiti, mä kä ye mikadre deme. Gobran mäkwe jatadre. Mä töi ye erere rabadre bare, tä nemen bare kä kwinbätä, ye kwrere rabadre bare kä tibienbätä arato” (Mateo 6:9, 10TNM). Nitre kä tibienbätä tä gobrane köböite kukwe tare tä nakainkä ye Jehovakwe diainkä Gobran kwe yebiti aune käbämikani kwe ye erere Gobran ye köböire ni mikai nüne kwin kwe (Daniel 2:44; 2 Pedro 3:13). * Akwa ni rabadre kukwe ruäre nuainne. ¿Dre nuaindre nikwe?

 Nikwe dre nuaindre ye Jesukwe mikani gare krörö: “Ne gärätä ja nire käre, mä aibe itibe Ngöbö erametre yebätä ja tötikadre kwetre, bätä ni juani mäkwe, Jesukristo yebätä arato” (Juan 17:3TNM). Erametre, Jehová aibe köböire, ni raba nüne kärekäre kä mrä yete. Yebätä, ¿Ngöbökwe ni jie ngwandre nita ribere jai? Bobukäre, ni raba: “jän” niere.

Ngöbö känändre kä nengwane

Kä nikanina mil krobura ta yete, Areópago, o colina de Marte kä Atenas yekänti, apóstol Pablo kukwe ne niebare Ngöböbätä nitre griego töbätä yei: “Ngöbö ara kätä ja nire, ja murie, angwane jondron jökrä bien nie”. Biti niebare kwe arato: “Ni abrä tä nüne, tä dikekä, tä nire niara kisete. Nitre munkwe töbätä krikri ruäre, käkwe niebare: Ni abrä Ngöbö odei” (Hechos 17:25, 28, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte).

Pablo kukwe niebare nitre Atenas ie ye täbe metre ni kräke arato. Nita murie jäke, mrö kwete aune ñö ñain ye Ni ni Sribekä tä bien nie. Jondron kwin ne ñaka akräke ni ñaka raba nüne. Akwa nitre jökrä bäsi töi ñaka jire niarabätä, ¿se ñobätä mada tä ni kä tibienbätä dimike jankunu? Pablokwe mikani gare krörö: “Ni jökrä rabadre Ngöbö aibe känenentari amne Ngöbö känändretari angwane, nane kwandretari nie abkokäre. Niara tä känime ni jökrä ken. Niara ñan tä mente nie” (Hechos 17:27).

¿Mä törba Ngöbö mikai gare bäri kwin jai? ¿Niara töita dre nuainbätä aune dre nieta kwe ne kwe mäkwe nünandre kä jutobiti kä nengwane aune kärekäre ye mä törba mikai gare jai? Ye erere ngwane, nirekwe täräkwata ne biani mäi yebe mäkwe blita o nitre täräkwata ne sribekä yei mäkwe kukwe tika o blita bentre teléfono yebiti. Kä jutobiti mä dimikai kwetre.

^ párr. 20 Gobran Ngöbökwe dre nuaindi Ngöbö töi mikakäre nemen bare Kä tibienbätä ye mä törba mikai gare bäri jai angwane, mäkwe ñäkä tärä, ¿Dre drieta erametre Bibliakwe?, kapitulo 8 yebätä, nitre testiko Jehovakwe sribebare aune mä raba ñäkebätä aune denkä jai www.jw.org/jw-ngb yete.