Känändre nekänti

Indice yete känändre

“Ngutuäte mäkwe cobre diainkä”

“Ngutuäte mäkwe cobre diainkä”

Kä Judea yekänti kä ngutuäre aune kä kämäkäre kaibe ye käibiti nitre arqueólogo nämene jondron känene ye ngwane, batibe, kä ngutuäre yete kämäkä jutuabare ietre. ¿Jondron kirabe ütiäte o kukwe kira tikani Rollos del mar Muerto ye kwrere kwani ietre? Jondron bäri ütiäte kwani nitre yei: ye abokän jondron ütiäte Nahal Mishmar.

JONDRON nämene ükaninkrö ye kwani marzo kä 1961 ye ngwane, yete jondron 400 biti bäri nämene ye bäsi jökrä cobrere. Nämene ükani kämäkä kri te, aune nämene minianinte jondron kwatate. Yete coronas, cetros, jondron sribikäre aune jondron rükäre, bätä jondron mada mada nämene. Jondron kwani ye ütiäte nitre ñäkäkä Bibliabäta kräke, ñobätä ñan aune Génesis 4:22 (Jändrän Kena) tä blite Tubal-caín, ni “jiero [“cobre”, TNM] btä bronse dätebare bätäkän ngwarbe” yebätä.

Jondron ütiäte Nahal Mishmar ye ñongwane namani aune kukwe nietabätä yebätä kukwe keta kabre ngwantarita, akwa jondron ye kwani abokän tä mike gare kirabe cobre dianka nämene, dükate nämene aune mika nämene jondron madate.

KÄ KÄBÄMIKANI YEKÄNTI COBRE NÄMENE

Nitre Israel nämene ja mike juto nänkäre Kä Käbämikani ietre yekänti ye ngwane, Moisés niebare ietre: “Ngutuäte mäkwe cobre diainkä” (Deuteronomio 8:7-9). Kä keta kabre känti mina dianka nämene aune metal dükate nämene kirabe ye kwanina nitre arqueólogo yei juta Israel aune Jordania yekänti, ñodre, Timna, Khirbat en-Nahas aune Feinan yekänti. ¿Kä yebätä dre raba nemen gare nie?

Kä Feinan aune Timna yekänti mina ñaka mente nguse dianinkä ye tuin kwäräkwärä, yete nitre sribikä minabätä yekwe cobre dianinkä kä 2,000 näre te. Kä nengwane, nitre basaka kä yekänti ie jä bä kare nemen tuin kwäräkwärä, ye tä mike gare cobre tärä yete. Nitre mina diankaka kena yekwe jondron järe nämene sribira yebiti cobre ñaka mente nguse ye dianinkä. Akwa cobre ñaka namanina kwen ye ngwane, jondron sribebare metalbiti nämene kwetre yebiti kä muani bäri mente nguseta kwetre cobre diankakäre. Nitre nämene mina denkä ye kädrieta tärä Job yebätä (Job 28:2-11). Nitre nämene sribi ñaka nuäre nuainne. Yebätä siklo III aune V ye ngwane gobrantre Roma nämene nitre käme ni mada murie ketaka nämene ngite ye mike sribire minabätä cobre diankakäre kä Feinan yekänti.

Kä Khirbat en-Nahas (“ruinas de cobre” gärätä) yekänti jä münü kwani ere jabiti ye tä mike gare kä yekänti cobre dükate nämene krubäte. Kä Feinan aune Timna ye ken mina nämene yekänti jä dian nämene nieta nitre arqueólogo yekwe. Ora krä kwä nemen krä jätä te carbonbiti ñukwä mika nämene  ngire 1,200°C (2,200°F) yebiti cobre ye dianka nämene jene jene jä yete. Jondron nämene mikani ñukwä ye trä mikakäre bäri ngire. Jä dian nämene 5 kilos (11 libras) cobre diankakäre 1 kilo (2.2 libras), yebiti jondron bätäkä ngwarbe sribe nämene.

NITRE ISRAEL KIRABE YEKWE JONDRON SRIBEBARE COBREBITI

Ngutuä Sinaí yekänti Cobre nämene yebiti tabernáculo sribedre ye Jehovakwe mikani gare ngutuä Sinaí yete; ye bitikäre, kukwe niebare ye ererebätä templo sribebare arato (Éxodo, kapitulo 27). Nitre Israel jämi niken Egipto ye känenkri jondron sribedre ño metal yebiti ye nämene gare ruäre ietre, o sribe namani gare ietre kä Egipto yekänti raba ruin nie. Ye erere namani bare o ñakare akwa, nitre Israel mikani kwäre Egipto ye ngwane metal dükaninte yebiti becerro sribedre ño aune jondron mada mada cobrere tabernáculo kräke ye sribe nämenena gare ietre, ñodre, jondron ñö ngwäre, olla, sartenes, pala aune tenedores (Éxodo 32:4).

Punón, kä nengwane kädekata Feinan raba ruin nie, yekänti cobre krubäte, ye käibiti nitre Israel nänbare kä nötare yebiti ye ngwane, maná aibe nämene aune ñö ñaka nämene yebätä namanintre ñäke Ngöbö rüere. Yebätä Jehovakwe kulebra käme juani mikakäre ja tare nike, aune nitre ye kwati krütani. Ja mikani ngite kwetre yebätä ja töi kwitaninta kwetre angwane, Moisés blitabare niaratre kräke. Ye medenbätä, kulebra sribedre kwe cobrere aune mikadre kwe poste yebätä kwin niebare Jehovakwe ie. Biblia tä niere: “Kulebra nämene nire kwete ye ngwane, nämene nikren kulebra sribebare cobrere yebätä angwane, nämene nemente nire” (Números 21:4-10; 33:43).

MINA REI SALOMONKWE

Jondron keta kabre nämene templo Jerusalén yete ye sribebare cobrebiti

Rei Salomón käkwe cobre erebiti templo Jerusalén sribebare. Rei David, rün kwe, kä dianinkä nitre Siria kän ye bitikäre jondron biani ere kwe templo ye sribekäre ie (1 Crónicas 18:6-8). Mar fundido ye abokän jondron kri ñö ngwäre te nitre sacerdote nämene ja kise aune ja ngoto bätete, yete ñö nämene nakainkä 66,000 litros (17,500 galones) näre aune däbä nämene 30 toneladas (1 Reyes 7:23-26, 44-46). Arato poste kri krobu cobrere nämene jukwebätä kwärikwäri templote. Poste ye 8 metros (26 pies) kunkwäre aune terita 1.7 metros (5.6 pies); jondron sribebare biti kwin ye abokän 2 metros (6.5 pies) kunkwäre, poste ye mäkäre aune ngetobore abokän 7.5 centímetros (3 pulgadas) (1 Reyes 7:15, 16; 2 Crónicas 4:17). Cobre ere krubätebiti jondron ye sribebare yebätä töbikadre angwane ni töi rabadre ñan krütare.

Jondron cobrere yebiti nitre mada nämene jondron nuainne arato. Jondron rükäre, grilletes aune jondron bätäkä ngwarbe musika täkära cobrere yebätä Biblia tä blite (1 Samuel 17:5, 6; 2 Reyes 25:7; 1 Crónicas 15:19; Salmo 107:16). Ñaka ngwian cobrere jänrikadre jai yebätä Jesukwe blitabare aune “Alejandro abko sribikä jändrän jierobtä [“cobre”, TNM]” yebätä apóstol Pablo blitabare (Mateo 10:9; 2 Timoteo 4:14).

Jondron cobrere nämene kirabe aune metrere jondron ütiäte Nahal Mishmar, yebätä kukwe keta kabre ngwantarita ye nitre arqueólogo bätä nitre ja tötikaka kukwe kira yebätä aune kukwe kira tikaka yei täbe mikadre gare. Akwa, Biblia tä kukwe ne mike gare metre: nitre Israel ie kä biani nünankäre ye abokän “kä kwin”, aune kä yekänti cobre dianinkä krubäte ngutuäte kwetre (Deuteronomio 8:7-9).