Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE KWE MIKATA GARE

Tikwe kukwe drie ye diani nuaindre jai

Tikwe kukwe drie ye diani nuaindre jai

Juta Estados Unidos yekänti nun nämä nüne ye ken Kwela Kri (Universidad Estatal) nämä Iowa yete ti jataba ja tötike kä 1937 ye ngwane. Käre ti tö nämä ja tötikai ingeniería kräke. Ju mente kwin aune puente colgantes sribedre ño ye nämä tuin kwin tie. Ti nämä ja tötike aune ti nämä kwela krite ye ütiä biankäre ti nämä sribire, yebätä kä ñaka nämä nemente jire tie.

Nitre Estados Unidos rikaba Rüba Kri Bobukäre yebätä, ye bitikäre kä 1942 yete ti nämä quinto año kwela krite aune sö rababara braibe ti käne ti rabadre ingeniero erere. Kä ye näire ti nämä nüne monsotre nibu ben, aune “nitre nämä nüne tibien” yekänti ni nämä nüke yebe tikwe blitadre nieba monsotre ye iti käkwe tie. Ni ye abokän testiko Jehovakwe aune kädeka nämä John (Johnny) Brehmer. Kukwe ngwantari nämä ie ye jökrä nämä mike gare Biblia yebiti, yebätä ti töi rababa ñan krütare. Ti jataba ja tötike Bibliabätä ben aune ye bitikäre nane nane ti nämä niken kukwe driere ben.

Johnny Otto, ye rün, nämä ji ngwen banco kä Walnut (Iowa) yete, ye ngwane ja mikaba kwe testiko Jehovakwe, akwa sribi ye tuametreba kwe ne kwe kä diandrekä bäri kwe jai kukwe driekäre. Niara aune mräkätre kwe kukwe kwin bämikaba yekwe ti töi mikaba kukwe kwin den ja käne.

TI DRE NUAINDRE YE TIKWE JA TÖI MIKABA NUAINNE

Bati, ni ji ngwanka kwela krite ye nieba tie, käne ti nämä nota kwin ganainne akwa ñaka rababara ye erere yebätä ti ñaka raba graduare nieba kwe. Tikwe oraba brukwä tätebiti Jehovai ne kwe ti jie ngwandre kwe kukwe yebätä. Ti graduaba ye bitikäre kä rikaba braibe ta yete, profesor ti tötikaka ye iti käkwe ti käräba jakänti, ni ingeniero ribe nämene ie sribikäre aune ti raba sribi ye kain ngäbiti niebare kwe ye niekäre tie. Tikwe debe bianba ie, akwa ti töi nämä sribi Jehovakwe nuainbätä ye tikwe nieba ie. Köbö 17 junio kä 1942 yete tikwe ja ngökaba ñöte, aune bäsi bengwairebe ti ja mikaba sribi prekursor nuainne, nitre kukwe driekä köbö täte ye nitre testiko Jehovakwe tä kädeke prekursor.

Kä ye ngwane ti rikadre rübätä nieba tie nitre rükä yekwe. Obisina nitre nübaikäre ja kite rübätä yekänti ti rababa angwane, ñobätä ti ñaka raba niken rübätä ye tikwe mikaba gare ietre. Ne madakäre, nitre profesor ti tötikaka yekwe kukwe kwin tikabare tibätä aune sribi Ingeniería nuain gare kwin tie tikabare kwetre ye tikwe mikaba tuare ietre. Akwa yebiti ta ngwian diankaba 10,000 dólares tibiti aune kä Leavenworth (Kansas) yekänti ti mikai ngite kä kwärike te nieba tie.

TI NÄMÄ NGITE YE NGWANE

Ngite käi Leavenworth üai kä nengwane, yete nun 230 Testiko mikaba ngite

Ti nämä ngite yekänti jondron ngüba nämä, yete nun 230 Testiko biti bäri nämä sribire aune guardiatre nämä nun ngübarebiti. Nun ñaka näin rübätä ye nämä gare guardiatre kwati yei aune ye nämä nemen tuin debe ietre.

 Nunkwe gätä nuaindre aune tärä o täräkwata nunkwe jänrikadre nun nämä ngite yekänti abokänbätä guardiatre ruäre nämä nun dimike arato. Ne madakäre, ni ji ngwanka nitre ngite käi yekänti yekwe ja kä bianba ne kwe täräkwata Consolación (kä nengwane kädekata ¡Despertad!) ye biandre ie.

TI MIKABA KWÄRE AUNE TI JA MIKABA MISIONERO

Köbö 16 febrero kä 1946 ye ngwane, ti mikaba kwäre rü krütaba ye bitikäre. Kä kwärike te ti mikai ngite nieba akwa kä komä aibe te tikwe nuaba ngite. Bengwairebe tikwe ja mikabata prekursor. ¿Ti juanba medente? Kä Leavenworth yekänti. Kä jürä rababa krubäte tibätä: nitre testiko Jehovakwe ka ngäbiti ñaka nämä kwin kä yekänti. Kä yekänti sribi ñaka nämä nuäre kwandre, akwa bäri ju ñaka nämä nuäre kwandre nünankäre.

Bati ti nämä kukwe driere ye ngwane, guardia nämene ti ngübarebiti yebe ja kwanba tie. Bate bola metara nämä kisete aune ngrarete kwärä tibiti “¡Näin mento ti käite nete!”, nieba kwe tie. Ti rababa nikenkä aune jötrö ti rikaba mento. Ti rikaba ju madate ye ngwane, meri iti käkwe nieba tie: “Ti ngübare ken nete”, aune jukwe dikaba kwe. Batibe ventana kwin tikaba aune ñö käme cubo kwati kekaba tibiti kwe. Yebiti ta, kukwe kwin namani tikwe. Ye bitikäre, nitre ruäre käkwe tärä o täräkwata kani ngäbiti tie yekwe ja mikani testiko Jehovakwe rababa gare tie.

Kä 1943 ye ngwane kwela kömikani nitre misionero kräke kä Nueva York yekänti, abokän kädekani Kwela Galaad Watchtower ja tötikakäre Bibliabätä. Kwela ye nuainba bä jätäkäre yete ti nübaiba aune 8 febrero kä 1948 ye ngwane ti graduaba. Ti juanba kä Costa de Oro yekänti, nengwane kä ye kädekata Ghana.

Ti rababa kä yekänti ngwane, ti nämä kukwe driere nitre Europa aune nitre sribikä gobranbe yei. Bämän nämä krüte kratire kratire yete ti nämä niken konkrekasion keteiti dimike aune ti nämä ja mräkätre yete dimike kukwe driere ju ju te. Nitre Testiko nämä nüne mente ye ti nämä niken tuinbiti aune kukwe driedre ño kwetre ye ti nämä driere ietre. Ne madakäre, ti kädekaba ni ni tuabitikä kä Costa de Marfil yete.

Nitre kä yekänti nämä nüne ño ye erere tikwe nünanba: ju ketaninkä dobrobiti yete ti nämä kübien, ti nämä mröre kisebiti aune ti nämä niken nainkrö “jubäre”, nitre Israel nämene nüne kä nötare yekänti nämene nuainne ye kwrere (Deuteronomio 23:12-14). Ye medenbätä, nitre nünanka kä yekänti rababa jäme tibe aune ja mräkätre misionero mada yebe. Nitre ruäre sribikä gobranbe ye muko jataba ja tötike Bibliabätä; yebätä nitre ja mikaka nun rüere rababa gobrantre mike ñaka visa nunkwe mike ütiäte ye ngwane, meritre ye nämä  nun dimikamana muko kwetre yei aune kukwe ye ükate ñaka nämä jankunu nun rüere.

Nitre misionero kwati nämä África yebätä nämä nemen bare ye erere, bren paludismo (o malaria) ye rababa tibätä arato. Kä rababa tibo krubäte tibätä aune drankwa nämä tibätä ye rababa ti mike blite ngwarbe kwäräkwärä. Ruäre ngwane ti nämä ja krärä ketete ne kwe ñaka rabadre grükekä tie. Akwa käre kä nämä juto tibätä.

Ti rababa yete ye ngwane kä kobokä rikaba ta yete ti nämä kukwe tike Eva Hallquist yebe jai, ti Estados Unidos jämi niken ye känenkri niara rababa gare tie. Köbö 19 julio kä 1953 yete gätä kri känti nitre juta madate nübaita nuaindre Estadio Yankees Nueva York yekänti ye näire niara graduadre clase 21 Kwela Galaad yete rababa gare tie. Yebätä tikwe blitaba ni barco ngwanka yebe aune nunkwe kukwe krörö ükateba jabe: niara rikadre ti ngwena Estados Unidos aune ye ütiäre tikwe sribidre barcote kräke.

Köbö grebiti köböbu rikaba ta yete nunkwe nänba mrenbiti tibien, ruäre ngwane mren rubun yete ta, aune ti rababa Estados Unidos. Eva nämä obisina nitre testiko Jehovakwe tä Brooklyn yete yekänti ti rikaba. Ju mente kwin jabiti nemen kwitekä mrä kwin yekänti ti rikaba ngwena, barco mikate nämä ye käi aune juta yekänti ju krikri mente kwin rababa tuin menteni nunye, yete tikwe nieba ie, ja mäkädrete kwe tibe. Nunkwe ja mäkäteba ye bitikäre, Eva rikaba tibe kukwe driere Costa de Oro.

TI MRÄKÄTRE RABABA NGÜBADRE TIE

Kä kwati te nunkwe kukwe drieba África, biti ti meye tärä juanba tie yebätä mikaba gare tie ti rün nämä bren krubäte cáncer kisete. Köbö bianba nänkäre nunye aune nun rikaba Estados Unidos. Drekebe ti rün rababa bäri bren aune nun rababa känti ye bätäräbe krütaba.

Nun rikabata Ghana aune nunkwe nuabata yete bäsi kä kobokä te. Akwa ti meye rababa bren krubäte. Nun rikadreta ngübare nieba nitre ja ketamuko ruäre nunkwe yekwe nunye. Ye ñaka rababa nuäre nun kräke. Kä kwäjätä biti kwärikera ti rababara misionero, aune ti muko rababara kä kwäjätä biti kwati sribi ye nuainne. Akwa mrä, nun näinta Estados Unidos nunkwe nieba jai.

Jefe nünanka Costa de Oro yebe nun nämä, kä nengwane kä ye kädekata Ghana

Kä kwati te nunkwe ti meye ngübaba ja ñäte aune nun nämä niken ngwena gätäbätä nememe niara krütaba köbö 17 enero kä 1976 yete, kä nämä 86 biti ye ngwane krütaba. Akwa kukwe bäri tare abokän nämä ja käne. Kä rikaba kwä ökän ta ye ngwane Eva rababa bren cáncer kisete. Nunkwe ja tuaba bren yebe, akwa ñan rababa nuaindre nun kräke. Köbö 4 junio kä 1985 yete ti muko krütaba. Kä nämä 70 biti ye ngwane krütaba.

SRIBI MADA MIKABA TI KISETE

Kä 1988 ye ngwane ti nübaiba sukursal mrä sribebare Ghana ye käi ngwen juto jabätä. ¡Köbö ye ñaka käi nikwitekä tibiti! Kä nikani gre ketebu ta yete ti janama África, ye ngwane nitre Testiko nämä braibe kä yekänti. Kä 1988 ye ngwane nitre Testiko rababara 34.000 biti bäri, kä nengwane abokän niena bäsi 114.000.

Ti janama Ghana ye bitikäre kä rikaba kubu ta, köbö 6 agosto kä 1990 yete tikwe ja mäkäteba, Betty Miller, ja ketamuko bäri kwin nämä Evakwe yebe. Nunkwe gwairebe sribi Jehovakwe nuainba jankunu köbö täte te. Kä tibien kwitai bä nuäre yete nun tö rua nunkwe, nun mölöi, nun meye, nun rün aune Eva gaikröta ye tuaita (Hechos 24:15).

Jehovakwe ti mikanina sribire kä gre ketamä biti kwäjätä biti bäri yebätä tita töbike angwane, käita nemen juto tibätä yebätä ti okwä ñöi tä betekä. Ti tuanimetre kwe sribire ja kräke yebätä käre tita debe bien ie. Kä niena 90 biti bäri tibiti, akwa Jehová, Ingeniero Kri, täbe ja di bien tie aune niara köböire kä jürä ñaka tibätä sribikäre kräke.