Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Jondron bä bätäkä ngwarbe ye tä mate ño nibätä?

¿Jondron bä bätäkä ngwarbe ye tä mate ño nibätä?

Nita nikren jabäre ye ngwane, ni okwä ye tä sribire gwaire ni jisai yebe kukwe keta kabre mikakäre nemen ja töite. Ñodre, kri ngokwä tädre mä ken jutuadre mäi ye mäkwe kwetai o ñakare yebätä mä rabai töbike. Mäkwe nikradre kwinta angwane ñü ñaka räkäin tibien rükai gare mäi. Kukweta tikani nete yebätä mätä ñäke aune nüke gare mäi. Jondron bä bätäkä ngwarbe tä mä töi mike kore ye ñaka gare jabätä mäi. ¿Nemen bare ño?

Kri ngokwä ye bä ño yebätä niena taine (tain) o ñakare ye rükai gare mäi aune mäkwe kwetai o ñakare yebätä mä rabai töbike. Kä kwinta aune muta bä ño ye köböire kä rabai ño ye rabai gare mäi. Kukwe ne tä tikani tärä okwä bä jenebiti aune täräkwata ne bä jene ye köböire mä raba ñäkebätä. Erametre, jondron bä bätäkä ngwarbe ye köböire dre dre tuin jabäre nie yebätä ni jökrä tä töbiketari ye ñaka gare jabätä nie. Ye ñan aibe ngörä: jondron bä bätäkä ngwarbe ye raba mate kwin o blo nibätä arato.

JONDRON BÄ BÄTÄKÄ NGWARBE YE RABA MATE KWIN O BLO NIBÄTÄ

Nita niken tientate ye ngwane, jondron keta kabre bä bätäkä ngwarbe tä nemen tuin jabäre nie, jondron ye rabadre tuin kwin nie yekäre sribebare. Ñaka tä nemen gare nie akwa, nitre kukwe mikaka gare tätre jondron bä bätäkä ngwarbe meden tuin kwin ni brare, meri, ni umbre o ni bati ie ye erere mike tuare töi mikakärebätä. Jondron bä bätäkä ngwarbe ye nemen tuin kwin krubäte nie ye gare nitre jondron sribekä, nitre dän sribekä aune nitre jondron jükaka yei.

Nitre tä nüne ño aune tä dre dre nuainne ye ererebätä tätre jondron bä bätäkä ngwarbe ye bämike kukwe ruärebätä. Ñodre, nitre nünanka Asia ruäre tä jondron bä tain ye kete kukwe kwin nemen bare aune bieta yebätä, akwa kä ruäre África yekänti jondron bä tain ye ketata ni nemen ulire yebätä. Ni nüne kä jene jene känti akwa, jondron ruäre bä ño ye abokänbätä ni jökrä bäsi töita nemen ja erebe. Ani mike gare ketamä jai.

TAIN. Jondron tain ye tuintari kwin. Ketata ni die, rü aune kukwe tare raba nemen bare yebätä. Tä ni töi mike blo o ja nemen ruin kwin krubäte nie aune raba célula ni ngrabare mike nirien bäri (metabolismo), tä ni mike murie jäke drekebe aune däri mike nen bäri dite ni ngrabare.

Bibliabätä, jondron “tain” nieta kukwe hebreore yebiti ye abokän “däri” gärätä. Meribiti kä ngwarbe aune ni mada murie ketaka yebätä Biblia tä blite ye ngwane, tä dän mire aune dän tain träte yete nieta kwe, aune tä täkäni “jändrän kri krübäte kwrere bä tain [...] kukwe kämekäme [...] tikani[bätä]” yebiti nieta kwe arato (Apocalipsis 17:1-6).

KARE. Jondron tain tä ni töi mike ño ye erere jondron kare ñaka ni töi mike, ñobätä ñan aune raba célula ni ngrabare mike nökröte (metabolismo), aune tä ni töi miketa jäme. Jondron kare ye ketata ni töita nemen jäme yebätä. Ni okwäta nemen kriblübätä o kiangätä kare ngutuäbätä yebätä angwane jata nemen ruin kwin nie. Tärä Génesis ye tä mike gare nie Ngöbökwe kiangätä aune kri mu kare sribebare ne kwe käi rabadre juto ni kä tibienbätä yebätä (Génesis 1:11, 12, 30).

NGWEN. Jondron ngwen ye ketata kä trä, ni kriemikata aune kä ükateta merebe yebätä. Aune ni töi kwin ni mada kräke, ni ñan ngite aune ja ngwan kwin yebätä ketata arato. Bibliabätä jondron  ngwen ye kädekateta bäri. Nitre aune angeletre tuani köböre yebätä dän ngwen nämene nieta ye abokän tätre kukwe metre nuainne aune tätre kwin kukwe ja üairebiti meden gärätä (Juan 20:12; Apocalipsis 3:4; 7:9, 13, 14). Mädä ngwen ngwenbiti nitre nämene näin ye nämene dän lino ngwen aune kwin kitani jabätä ye bämikata rü kukwe ükatekäre kwin yebätä (Apocalipsis 19:14). Ngöbö töita biare ngite juankäre nibiti ta ye tä bämike jondron ngwen yebiti. Tä niere: “Munta ja mike ngite ye rabai [jondron] tain träte kwrere, akwa kwitai ngwen nieve kwrere” (Isaías 1:18).

TÄ KUKWE NGWENTA TÖRÖ NIE

Jondron bä bätäkä ngwarbe kädrieta Bibliabätä ye tä mike gare nie jondron bä ño ye tä mate ño nibätä ye gare kwin Ngöböi. Ñodre, kukwe ben nita ja tuin kä nengwane abokän mikani tuadre köböre ye mikata gare tärä Apocalipsis yebätä: rü, mrö nika aune nitre tä krüte mrö miare aune bren keta kabre kisete. Kukwe ye rükadreta törö nie yekäre, kukwe tuani köböre yekänti nitre nämene näin mädä bä jene jenebiti bämikani tuadre.

Kena mädä ngwenbrere jutuabare, ye abokän Jesukristo rüdi kukwe ükatekäre kwin meden bämikata. Jiebitikäre mädä tain tuäre jutuabare, ye abokän juta jene jene rüdi jabe meden bämikata. Biti mädä drüne jutuabare, ye abokän tä mrö nika bämike. Ye bitikäre “mdä bä ngwen bürere nita kite krüte bäta nebe kwrere” jutuabare, aune mädä yebiti ni nämene täkäni abokän “kädekata Gata” (Apocalipsis 6:1-8). Mädä bä jene jene ye ñan tä ni töi mike jerekäbe dre dre bämikata ye aibebätä, ñakare aune tä mädä ngwenta törö nie aune dre rabai bare ni näire bämikata kwe ye ngwanta törö kwe nie arato.

Jondron bä bätäkä ngwarbe yebätä Biblia tä blite jondron jene jene bämikakäre ja töite. Ni kä trä aune ni okwä Sribekä ye tä jondron bä bätäkä ngwarbe yebiti jondron ye mike nüke gare nie aune ngwenta törö nie. Jondron bä bätäkä ngwarbe ye köböire kukwe mikata nemen ja töite aune nita töbiketaribätä, tä mate kwin ni töibätä bätä tä kukwe ütiäte ngwenta törö nie. Ni ni Sribekä käkwe jondron kwin krubäte ye biani nie ne kwe kä tädre juto nibätä.