Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Ñobätä ja tare nikata krubäte?

¿Ñobätä ja tare nikata krubäte?

Ñobätä ja tare nikata krubäte aune ñobätä nitre tä ja di ngwen ngwarbe kukwe ye mikakäre krüte ye mikadre nüke gare jai yekäre, kukwe meden köböite metrere tä nemen bare mikadre gare kwin jai ye ütiäte krubäte. Kukwe keta kabrebätä kukwe ye tä nakainkä abokän ñaka nuäre rükadre gare, akwa Biblia köböire raba nüke gare nie ye kwin krubäte. Kukwe ketarikebätä metrere ja tare nikata ye nikwe mikai gare jai kukwe nekänti. Biblia tä dre niere kukwe ütiäte nebätä ye nun törba mä tuai mike gare kwin jai (2 Timoteo 3:16).

GOBRANTRE TÖI KÄME

“Ni töi käme tä gobrane ye ngwane, nitre nemen ja tare nike.” (Proverbios 29:2.)

Kirabe nükebe kä nengwane nitre bikaka krikri gobranbare yekwe kukwe tare nuainbare nitrebätä köböite nitre ja tare nikabare krubäte mikata gare bä kabre. Nitre ji ngwanka ye jökrä ñaka ja ngwanina ye erere: niaratre ruäre yekwe töi kwinbiti ja di ngwanina nitre dimikabätä. Tätre ja di ngwen kukwe ükatekäre, akwa nitre nünanka niaratre käite ye arabe tätre nikwite jabätä aune tätre rüre jabe ne kwe rabadre gobrane, yebätä tö kukwe nuain ye ñaka nemen bare tä nüke gare ietre. Mada abokän tätre gobrane yebätä nementre kukwe nuainne jondron tuakäre jakwe ye köböite tätre nitre mike ja tare nike. Henry Kissinger, nämene kädekani secretario de Estado juta Estados Unidos yekänti käkwe niebare: “Kirabe nükebe kä nengwane nitre gobranka tätre ja di ngwen ngwarbe aune kukwe ñaka nemen ükaninte kwin ietre”.

Biblia tä niere: “Ni kä nebätä ie ja jie ngwandre ño ye ñaka gare jire” (Jeremías 10:23). Ni kä nebätä ngite ye tö ñaka ja jie ngwankäre akwle aune ja jie ngwandre ño kwe ye ñaka nüke gare ie, ¿se ño rabadre nitre mada ye jökrä jie ngwen? ¿Ñobätä gobrantre kä nengwane ñaka raba ja tare nika ye denkä nüra gare mäi? Ne madakäre, niaratre gobranka ye arabe tä kukwe tare mike nemen bare krubäte nitrebätä.

KUKWE NGWARBE

“Munkwe ja taredre kwärikwäri [...] ne ngwane, mun abko ja töitikaka tibe ye rabadi gare ni jökräye.” (Juan 13:35.)

Ja taredre kwärikwäri aune nünandre keteitibe jabe drieta nitre ji ngwanka iglesiate kä jökräbiti tibien yekwe. Niaratre tö nitre nänkä ben iglesiate ye tuai ni mada tarere ne kwe rabadre ni jökrä kain ngäbiti akwa ye erere ñaka nemen bare ietre. Nitre iglesiate rabadre ni mada tarere, akwa ye erere ñaka nuainne, ñakare aune tätre nitre töi mike käme ja kräke kwärikwäri aune tätre nitre denkä jene jene bätä tätre nitre juta jene jene te ye mike rüre jabe. Hans Küng, ni ja tötikaka Ngöböbätä (teólogo) nämene tärä El cristianismo y las grandes religiones sribere ye jatanina krüte ie ye ngwane tikabare kwe: “Nitre iglesia jene jene yete tätre nitre tö ja tuai gobrane ye töi mike rüre jabe aune dimike ye ngwane; nitre ye tä nemen nitre mada nuainne bäri tare bätä töita nemen bäri käme”.

 Ne madakäre, nitre ñaka ja mäkäninte nemen jabe, nitre brare o merire ja erebe nemen jabe ye ñaka tuin blo nitre ji ngwanka iglesia keta kabre yete ie. Ye köböite bren keta kabre tä krubäte, monso jämi därere murie ketata, meri ñaka tö monso ngübai akwa tä nemen murore, nitre ja mräkäre ñaka nemena nüne keteitibe jabe aune kukwe tare krubäte ben ja tuata, ye abokän nitre tä ja tare nike krubäte aune ulire.

NI NGITE AUNE NI TÖI JA AIBEBÄTÄ

“Kukwe kämekäme käta ni nuente ja käne, ye abko kukwe käme mdei ni töibtä tä ni nuente ja käne, käta ni näkwite ja kukwäre. Yebti kukwe kämekäme mdeita nebe nie, ye erere nita niken nuene angwane, nita ja mike ngite.” (Santiago 1:14, 15.)

Ni ngite yebätä, ni jökrä ie kukwe raba nainte. Ne madakäre kukwe kämekäme jiebiti ni töita krubäte yebe nita ja tuin (Efesios 2:3). Kukwe käme jiebiti ni töita aune ye ererebiti ni nuateta ye ngwane ñaka nemen nuäre ja tuakäre ben nie, akwa nikwe nuaindre angwane, kukwe tare krubäte raba nemen ni kisete.

Ni ie kukwe gare kädekata P. D. Mehta, käkwe tikabare: “Ni tö krubäte jondron ie, jondron kä ngwankäre juto jabätä känänta krubäte, ni tö krubäte jondron ie ye erere nuainta, aune ni tö jondron ni madakwe tuabätä jakwe ye köböite ja tare nikata”. Ni tö krubäte dö ñabätä, droga duabätä, ja dakabätä, ni nemen jabe yebätä aune jondron mada mada yebätä, ye köböite nitre kwati töi kwin ñaka niena nüne kwin aune tä mräkätre bätä ja ketamuko kwetre mike ja tare nike. Ni ngite, yebätä kukwe metre nieta Bibliabätä ne nikwe mikadre tuin era jai: “Jändrän dätebare Ngöbökwe abko tä ja tare nike, käta täkekä jabe [...] kira abti kä nüke mtare jändrän jökrä tä ja tare nike, ye gare kuin nie” (Romanos 8:22).

ÜAI KÄME

Satana ye “ngöböre kä nebtä” aune üai dite töi käme kädekata chokalitre ye tä sribire ben nieta Bibliakwe (2 Corintios 4:4; Apocalipsis 12:9).

Satana erere, chokalitre ye tä ja di ngwen nitre gobrainkäre aune ngökakäre. Kukwe metre ne nükani gare Pablo ie yebätä niebare kwe: “Ñan nita rüre ni kä nebtä rüere, akwa üai kämekäme tä dikekä kabre käinta sete abko di kri amne tä kä käme iko kä jökräbti kä nebtä dänkiene amne gobrane ni ngätäite nete abko rüere nita rüre” (Efesios 6:12).

Chokalitre tä nitre ngökö ye käi jutobätä, akwa metrere töita kukwe mada nuainbätä. Tö nitre tuai ja denkä mento Jehová, Ngöbö Kri Kä kwinbiti yebätä (Salmo 83:18). Ni ja tötikaka mukebätä kukwe ngwarbe mikakäre gare, ni ja di käräkä chokai, ni ngürüne, aune ni sukiare yebiti chokalitre tä nitre ngökö aune näkwite. Ye medenbätä, Jehová tä ni mike mokre kukwe tare raba nemen ni kisete yebätä aune nire nire ñaka tö ja mikai üai käme yekri ye niarakwe kriemikai käbämikata kwe (Santiago 4:7).

NITA NÜNE “KÄ MRÄ” NÄIRE

Kä nikanina mil krobu ta yete, Bibliabätä kukwe ne mikani gare: “Kä mrä angwane, kukwe rabadi nakenkä taretare krübäte”.

Aune ñobätä ye mikata garebätä: “Ñobtä ñan angwane ni kwati rabadi ja tarere kaibe au, amne rabadi ngwian tarere bäri. [...], ni kwati rabadi ja käikitekä au amne rabadi bike kri ni mda mdabtä. [...], ni kwati ñan rabadi ni mda mda tarere jire chi amne, kukwe nuenbare rüere, ye abko ñan diandi jabti ta kwetre. Erere arato, rabadi blite ngwarbe ni mda mda rüere, [...] ñan rabadi ja töi ketebtä. Erere arato, rabadi kukwe nuene blo ni mda mdabtä abko käi rabadi juto btätre, akwa jändrän kuin rabadi tuen käme ietre. Erere arato, rabadi kukwe muko kwekwe kite ngite ngwarbe, kä jürä rabadi ñakare btä kukwe kämekäme nuene. Rabaditre bike bäri krikri ni mda mdabtä, tö rabadi kä ngwen nuäre jabtä, akwa Ngöbö taredi ñakare kwetre”. Erametre nita nüne “kä mrä” näire yebätä ja tare nikata krubäte (2 Timoteo 3:1-4).

Kukwe mikata gare nete ne kätä mike gare metre, töi kwinbiti nitre tö ja tare nika ye diainkä akwa ñaka raba nemen bare jire ietre, ¿ñan ererea? Yebätä, ¿nirei ni rabadre ja di kärere? Ni ni Sribekä yei. Niarakwe “sribi Diablukwe dik[ai]nte” aune nitre ja ketaka ben gaite kwe käbämikani kwe (1 Juan 3:8, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Ngöbö töita dre nuainbätä kukwe tä ni mike ja tare nike diankakäre ye mikai gare kukwe ja känenkäre yebätä.