Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE KWE MIKATA GARE

Jondron ñaka kwe, akwa kukwe ja üairebiti jondron krubäte kwe

Jondron ñaka kwe, akwa kukwe ja üairebiti jondron krubäte kwe

Cotiujeni yekänti ju ñaka sribebare täte te rua tikwe aune ti rün nünanbare, kä ye nemenkä ngwitärikri kä Moldavia yekri. Ti däredre diciembre kä 1939 ye känenkri, niaratre ja mikani testiko Jehovakwe. Rua tikwe yei kukwe Bibliabätä nämene gare bäri kwin sacerdote kä yekänti ye ngwä nükani gare ti meye ie yebätä niarakwe ja mikani testiko Jehovakwe arato.

Kä rababa komä tibiti ye ngwane, ti rün, ti grü aune rua tikwe ye ñaka nämene ja mike kukwe gobrankwe yete yebätä jänikani ngite sribi ja dibiti nuainkäre. Ti rün aibe namaninte nire. Rübare Kri Bobukäre ye bitikäre, kä 1947 yete, rükabata gwi akwa trökrä nämä nötaninbätä. Nuainbare tare, akwa kukwe mika nämene täte kwe ye ererebätä ja ngwani kwe.

KUKWE RAKAKABA DREKEBE NGWARBE NUNBÄTÄ

Kä nämä kwä ökän tibiti ye ngwane, nitre Testiko kwati nünanka Moldavia aune ti mräkätre jänrikaba ngite Siberia. Köbö 6 julio kä 1949 ye ngwane, karo nibi ngwana yete nun jänrikaba, aune nunkwe nänba 6.400 kilómetros (4.000 millas), nunkwe ñaka nünankaba jire ji ngrabare. Köbö rikaba köbö köböjätä biti köböbu ta angwane nun rababa juta Lebyazhe yekänti. Gobrantre kä yekänti nämä nun ngübare tren ngüba käi yekänti. Nun ñäkäbitiba braibe aune jötrö ngwarbe nun jänrikaba kä jene jene känti. Nun nämä näin jabe ye rababa nünentubu kwela chi nämä tökare yete. Nun nämä nainte krubäte aune ulire. Rübare Kri Bobukäre yete nitre Testiko kantiko tikabare ye ja ngwai umbre jataba ja kukwei mikekä kantaikäre. Nun rababa kantare niarabe aune nunkwe kantiko ne kantaiba kä jutobiti:

“¡Ja mräkätre kwati krubäte jänikani mente ngite!

Ngwitärikri aune kädrikri niaratre jänikani.

Sribi Ngöbökwe nuainbätä niaratre mikani ngite ja tare nikakäre aune kukwe tare krubäte ben ja tuabare kwetre.”

Ye bitikäre gätä nuain nämä domingote yebätä nun jataba näin, ye abokän nemenkä 13 kilómetros (8 millas) ju nunkwe yekänti. Kä drüne aune kä ñüre dekä yete ta nun nämä niken aune ji ngrabare nieve nämä mate nun mrökarate ta aune kä tibo krubäte (40 grados bajo cero) yete ta nun nämä niken. Nun nämä nemen gwi ye ngwane nun ni gre ketebu biti ni jätä o bäri ye nämä nemen kwarto chi te keteitibe jakänti aune nun nämä kantiko ketebu o ketamä kantaire; biti orasion nuain nämä aune nun nämä ja tötike Bibliabätä ora krati o biti bäri. Ye bitikäre nun nämä kantiko mada kantaire aune nun nämä ja tötike jankunu Bibliabätä. ¡Kä ye ngwane tödeka nunkwe rababa dite!

KUKWE MADABE NUNKWE JA TUABA

Ti nämä Dzhankoy tren ngüba käi yekänti (kä 1974 ye ngwane)

Kä 1960 ye ngwane, nun testiko Jehovakwe nämä ngite ye tuanmetre nämä jondron mada nuainne, aune jondron ñaka nämä krubäte tikwe akwa ti janama Moldavia. Yete Nina rababa gare tie, niara ye rün aune meye bätä ruai namanina testiko Jehovakwe arato. Kä rikaba braibe ta angwane nunkwe ja mikaba gure aune ti rikabata nüne Siberia ben, yete kä 1964 ye ngwane Dina däreba, aune kä 1966 yete  Viktor däreba. Kä rikaba kubu ta ye bitikäre nun rikaba nüne Ucrania. Nun nämä nüne ju chi te juta Dzhankoy, kä Crimea yekänti, kä ye nemenkä 160 kilómetros (100 millas) kä Yalta yebe jai.

Kä Crimea aune juta mada Unión Soviética yekänti nun tuanmetre ñaka nämä sribi Ngöbökwe nuainne. Akwa kukwe ñäkäi ñaka nämä krubäte nunye aune nun rüe ñaka nämä nakainkä krubäte, yebätä kukwe metre ye ñaka jataba tuin ütiäte ja mräkätre ruäre ie. Juta Siberia yekänti nunkwe ja tare nikabare krubäte yebätä nunkwe sribidre ja dibiti nünankäre kwin ye ñaka blo niaratre rababa nütüre.

KUKWE KWIN KRUBÄTE RABABA BARE

Marzo 27 kä 1991 ye ngwane juta Unión Soviética yekänti nun tuanmetreba sribi Ngöbökwe nuainne, juta ye ñaka niena kä nengwane. Drekebe ngwarbe kukwe ükate jataba gätä kri ütiäte nuainkäre köböbu juta ye jökrä känti bä kükü. Kä Odesa (Ucrania) yekänti köbö 24 agosto yete gätä ye kömikadre yebätä nun rikadre. Kä ükaninte kri bola täkätekäre yekänti ti rikaba kä ükete sö nämä krati ye känenkri.

Nun nämä sribire dekä nükebe dere, aune ruäre ngwane deu nun nämä kübien täkärä sribebare nitre mrusaka kräke yebiti. Parque nämä kä bola täkäte käi bäre tibien ye meritre käkwe sökakaba. Nunkwe basura kitakaba 70 toneladas. Nitre 15.000 rükadre gätä kribätä ye kräke nitre nämä kä känene juta yekänti kübiakäre ietre. Akwa, batibe, kukwe ñaka kwin mikaba gare nunye.

Köbö 19 agosto yete, gätä kri nuaindre ye köböi rababara köbörike ye känenkri, gobran juta Unión Soviética, kädeka nämene Mijaíl Gorbachov, ye mikani ngite nämene basare Yalta ye ngwane, yebätä gätä kri ye ñaka nuaindre nieba nunye. Nitre rükadre gätä kribätä ye rababa blite krubäte teléfono yebiti nitre kukwe ükatekä gätä kri kräke yebe ne kwe niaratre bus aune tren mikani nänkäre jai ye kräke rabadre dre nuainne mikakäre gare jai. Nitre kukwe ükatekä gätä kri kräke yekwe orasion nuainbare bä kabre ye bitikäre niebare kwetre niaratre ie: “¡Kukwe ye te ta, mun jata!”.

Kukwe ükate nämä, aune orasion nuain nämä jankunu. Nitre nünanka Unión Soviética nämä nüke ye nitre sribikä Departamento de Transporte ye nämä niken den aune ngwena rabadre yekänti. Dekä dekä, Nitre Kukwe Ükatekä Gätä Kri Kräke ye nämä niken gobrantre yekänti jutate, aune nämä nüketa deu kukwe ñaka kwin mike gare.

NUNKWE ORABA KÖBÖIRE KUKWE KWIN MIKABA GARE NUNYE

Jueves 22 agosto yete, gätä kri nuaindre köböi rababara köböbukebe ye ngwane, Nitre Kukwe Ükatekä Gätä Kri Kräke ye rükabata kukwe kwin mike gare: ¡nunkwe gätä kri nuaindre niebare ietre! Jetebe se kwrere, nun nämä kantiko kantaire gätä kri kömikakäre ye ngwane, kä rababa juto krubäte nunbätä. Gätä kri krütaba ye bitikäre nunkwe blitaba nememe deu, ja ketamuko mekerabe nunkwe yebe. Ja mräkätre ja ngwani metre aune tödekabare kwatibe kwetre ye ngätäite nun nämä.

Gätä kri nuainbare Odesa (kä 1991)

Gätä kri nuainbare ye bitikäre kä nikanina gre biti kubura ta yete, nun testiko Jehovakwe kukwe keta kabre tuanina nemen bare: Ju ja Ükarakrö sribebarera juta Ucrania ye jökrä känti aune kä 1991 yete nitre kukwe driekä nämene 25.000 akwa kä nengwane niena 150.000 biti bäri.

KUKWE JA ÜAIREBITI JONDRON TÄBE KRUBÄTE NUNKWE

Kä Dzhankoy yekänti ju nämä nunkwe ye arabe te nun mräkätre täbe nüne, kä yekänti nitre nibira nüne 40.000. Kä 1968 yete nun Siberia rükaba kä yekänti ye ngwane, nitre Testiko ja mräkäre ñaka nämä krubäte, akwa kä nengwane konkrekasion niena keta ti.

Ti mräkätre niena kwati arato. Nun ja mräkäre kwati jatäri tä Ngöbö mike täte: nun, nun ngäbriäntre, nun bräntre aune nun bräntre ye ngäbriäntre.