Känändre nekänti

Indice yete känändre

¡Gwäune ja tare nika riaikä!

¡Gwäune ja tare nika riaikä!

Ja tare nika ñaka, ni mada nuain ñaka tare, rü, bren keta kabre aune kukwe mada tare ñaka ye näire ni tädre nüne ye bämike ja töite. Dekä dekä ni rükadre ngwäte ye ngwane ni ñaka ngwian töibikaire aune ni tuin ngwarbe ni madai ye ñaka ni töi nike, bätä ni bike kri jürä ñaka nibätä ye bämike ja töite. ¿Kukwe ne raba nemen bare metre raba ruin mäi? Nitre tä kukwe ükete ye köböire kukwe ne erere ñaka raba nemen bare, akwa kukwe tä ni mike ja tare nike ye jökrä Ngöbökwe diainkä käbämikata kwe, kukwe kädrite käne ye jökrä diainkä kwe arato. Ngöbö kukweibätä kukwe käbämikata ne mike ñärärä.

GOBRAN KWIN RABAI

“Gobrantre ye näire Ngöbö kä kwinbiti käkwe gobran ükaite abokän ñaka gaite jire chi. Aune gobrantre mada ñaka rabai gobrane täte. Gobran ye käkwe gobrantre mada mrükaite aune gaite jökrä, aune gobran ye arabe käkwe gobrandi käre.” (Daniel 2:44.)

Gobran Ngöbökwe ye gobran kä kwinbiti, aune rei ye abokän Jesukristo. Gobrantre kä nengwane ye täte niara rabai gobrane aune Ngöbö töita dre nuainbätä ye mikai nemen bare kwe Kä tibienbätä, tä nemen bare kä kwinbiti ye erere (Mateo 6:9, 10). Gobran ye täte gobran mada kä tibienbätä ñaka rabai ükaninte jire, ñobätä ñan aune “ni Dänkien, ni Diantarikä Jesukristo [...] [ye] gobran[ka] kärekäre”. Yebätä nüna jäme käbämikata ye rabai bare metre (2 Pedro 1:11).

KUKWE NGWARBE YE ÑAKA RABAIRA

“Satana ara jire käta ja bä mike angele kä trä ngwente Ngöbökwe kwrere. Ye mden kisete, sribikätre Satanakwe abko tätre ja bä mike ni sribikä metre Ngöbökwe ye kwrere, yebtä munkwe ñan töbikadre kri. Akwa niaratre tä näin ni ngökö kore, ye dokwäre Ngöbökwe mikadi ja ngie nuen.” (2 Corintios 11:14, 15.)

Diablu tä iglesia ngwarbe jie ngwen ye rabai gare. Aune jökrä diainkä Kä tibienbätä, bätä nitre iglesiate tä ni mada nuainne tare aune nitre tä ni mada murie kete ye diainkä arato. Nire nire tä “Ngöbö nire era metre” tarere yekwe mikai täte “tödeka[biti]”, “niara üaibiti bätä kukwe metre yebiti”. ¡Nüna rabai jäme aune keteitibe jabe! (1 Tesalonicenses 1:9; Efesios 4:5; Juan 4:23TNM.)

NI TÖI RABAITA METRE

“Ngöbö ara jire tädi bentre [...]. Angwane Ngöbökwe niaratre okwä ñöi sökadite jökrä ietre amne ni ñan krütadre jire iti mda amne ñan ja müaidre jire chi mda amne ñan ja müaidre ja tare nikabtä, ñobtä ñan angwane kukwe nämane ükaninte ño känekäne, erere nikanina jökrä ta.” (Apocalipsis 21:3, 4.)

 Jehovakwe kukwe ne mikai nemen bare Monsoi ye köböire, niarakwe ja nire biani ni kräke (Juan 3:16). Jesukwe ni kä tibienbätä jie ngwandi ye köböire, töi rabaita metre. Ja tare nika ñaka rabaira jire mada, ñobätä ñan aune “Ngöbö ara jire tädi bentre” aune “okwä ñöi sökadite jökrä”. Gwäune, ni ngite aune ja tare nika ye jökrä näin ta. “Nitre kukwe kwin nuainkä ye aibe kwe kä tibien ye rabai, aune nünandi kärekäre te kwetre.” (Salmo 37:29.)

ÜAI KÄME YE ÑAKA RABAIRA

“Angele [Jesukristo] ye abko käkwe mökata kaba ngite. Mökata ye abko tbi nämane kira, arabe abko kädianta Diablu amne Satana arato. Mökata ye abko angelekwe mäkäteba [...] kä mili krati, käkwe kitaba ngite Kä Timonbti, bti jukwe dikaba kuin bti kwe, bti Ngöbö kä tikani jukwebtä, ni mdakwe ñan tikadre abkokäre. Niara ñan rikadreta nitre ngököta kä jökräbti temen.” (Apocalipsis 20:2, 3.)

Diablu ñaka rabaira sribire ni töibätä aune chokalitre ye mäkäite biti kitai “kä Timonbti”, ye abokän ñaka rabaira jondron nuainne jire chi. Ñaka rabaira ni gobraine mada. ¡Satana aune üai käme ñaka rabaira ni töi nike näire nünain ye kwin krubäte!

NÜNANTA “KÄ MRÄ” NÄIRE YE KRÜTAI

Nita nüne “kä mrä” näire ye krütai “ja tare nikadi kri krübäte” ye näire niebare Jesukwe. Niarakwe niebare: “Kä dätebare kena angwane ja tare nika ñakare krübäte kore abko erere ja tare nikadi kri krübäte kä ye ngwane. Yebti ñan ja tare nikadreta mda ye kwrere” (Mateo 24:21).

Ja tare nikai kri krubäte ye abokän kukwe ñan rakakabare ye erere rabai bare, “rükäre Ngöbö Di Kri Jändrän Jökrä Nuenkrä” ye näire, abokän kädekata “Armagedón” (Apocalipsis 16:14, 16).

Kukwe käme nuainta mikai krüte ye nitre kukwe kwin nuainkä tö tuai nemen bare. Gobran Ngöbökwe kukwe kwin keta kabre nuaindi niaratre kräke ye ruäre ani mike gare jai.

¡NGÖBÖKWE KUKWE MADA NUAINDI!

Kä mrä te nünain jäme yete “ni [...] kwati” käkwe nünain: Ngöbö Kukwei tä mike gare metre “ni [...] kwati” ñan täindre rabaite nire “ja tare nika[d]i kri” ye bitikäre, aune kä mrä kwin yete nünain kwetre (Apocalipsis 7:9, 10, 14; 2 Pedro 3:13). Jesukristo “Kordero Ngöbökwe [...] ni ngite kukwe kämekäme nuenbtä Ngöbö rüere diankaka” ye köböire niaratre rabaite kwäre (Juan 1:29).

Ngöbökwe ni tötikai ye köböire kukwe kwin keta kabre rabai nikwe: Nünain kä mräte ye ngwane “kukwe Jehovakwe ye rabai gare kä jökräbiti tibien” (Isaías 11:9). Nünandre ño keteitibe ni madabe aune jondron sribebare ye jökrä ngübadre ño ye Ni ni Sribekä käkwe driei nie arato. Ngöböta kukwe ne käbämike: “Ti Jehová, Ngöbö mäkwe, Tita mä tötike ne kwe kukwe kwin rabadre mäkwe, ji medenbiti mäkwe nändre yebiti tita mä mike näin” (Isaías 48:17).

Ni mräkätre tare nikwe ye rükaita nire: Jesús nämene Kä tibienbätä ye ngwane Lázaro ja ketamuko kwe ye ganinkröta kwe (Juan 11:1, 5, 38-44). Niara rabai reire Gobran Ngöbökwe yete ye ngwane dre dre nuaindi kwe ye bämikani kwe (Juan 5:28, 29).

Nünain jäme jabe aune kukwe metre nuaindi kärekäre: Kristo gobrandi ye ngwane, kukwe käme ye riaikä. Dre dre tä ni brukwäte ye gare Jesús ie, aune nire nire töi kwin aune nire nire töi käme ye diainkä jene jene kwe. Nire nire ñaka törbai kukwe käme tuainmetre yekwe ñaka nünain kä mrä Ngöbökwe yete (Salmo 37:9, 10; Isaías 11:3, 4; 65:20; Mateo 9:4).

Kukwe kwin keta kabre rabai bare ja känenkäre mikata gare Bibliabätä abokän nikwe miri gare ruäre jai. Gobran Ngöbökwe rabai gobrane kä tibienbiti ye ngwane, “kä jäme krubäte” ye rabai kärekäre (Salmo 37:11, 29). Aune kukwe tä ni ngwen ja tare nike ye jökrä diainkä. Ngöbökwe kukwe ne käbämikani: “Jändrän jökrä tita sribereta btin, [...]: Kukwe ne abko kukwe era metre” (Apocalipsis 21:5).