Känändre nekänti

Indice yete känändre

 NITRE TÖ MIKAI GARE JAI

¿Nitre ruäre nünanbare kirabe ye ñobätä kä ñaka tikani Bibliabätä?

¿Nitre ruäre nünanbare kirabe ye ñobätä kä ñaka tikani Bibliabätä?

Kukwe biani Moisés ie ye ni iti käkwe ñaka nuainbare yei Ni nieta jerekäbe tärä Rut yebätä (Rut 4:1-12). ¿Nitre kädrieta Bibliabätä nämene ja ngwen käme o ñaka nämene ütiäte yebätä kä ñaka tikani Bibliabätä?

Ñakare. Ani blite kukwe madabätä. Jesukwe Paskwa nuainbare mrä ye känenkri, nitre ja tötikaka kwe yei niebare kwe, niaratre rikadre “juta[te] [...] ni kwandi iti” ietre yekänti (o Kuke Koin tä niere erere “ni brare” ie) aune ni yekwe kä ükadrete mrökäre niedre kwetre ie (Mateo 26:18). ¿Ni ye nämene ja ngwen käme o ñaka nämene ütiäte ni raba niere? Ñakare. Niara ye nämene ni ja tötikaka Jesube, akwa kukwe tikani yekänti kä ño mikadre gare ye ñan ai nämene bäri ütiäte.

Ne madakäre, nitre kwati ja ngwani käme ye kä tä tikani Bibliabätä, akwa nitre kwati ja ngwani kwin abokän kädekate ñakabätä. Ñodre, meri kena kädeka nämene Eva ye gare ni jökrä ie. Akwa, töbikabare jabebätä kwe aune ñaka Ngöbö kukwei mikani täte kwe ye köböite Adán ja mikani ngite, aune yebätä kukwe tare tä nemen bare arato (Romanos 5:12). Akwa, Noé muko nämene sribire krubäte aune nämene Ngöbö mike täte, bätä muko dimikani kwe sribi ütiäte nuainne abokän kä ñaka tikani Bibliabätä. Niara kädeka nämene ño nie ñaka ye ñan tä mike gare niara ñaka ütiäte o Ngöbö ñaka nämene kain ngäbiti.

Nitre mada kädrieta Bibliabätä, ye abokän kä ñaka tikani, akwa sribi ütiäte nuainbare kwetre Ngöbö töi mikakäre nemen bare, aune kä jürä ñaka namani bätätre. Naamán nitre Siria rükä jie ngwanka ye muko kräke monso chi merire Israel nämene sribire yebätä ani töbike. Ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä blitakäre ni Jehová kukwei niekä nämene Israel yebätä meri kräke niara nämene sribire yebe. Aune ye köböire kukwe ñan tuabare namani bare (2 Reyes 5:1-14). Ni kukwe ükatekä Israel kädeka nämene Jefté ye ngängän kukwe kwin bämikani tödekabare kwe yebiti arato. Niara ja töi mikani kwatibe ñaka ja mikabätä gure aune ñaka monso ngübare rün ja kukwei kitaninkä ye mikakäre nemen bare (Jueces 11:30-40). Ye erere arato, nitre salmo tikabare 40 biti bäri aune nitre Ngöbö kukwei niekä ja ngwani metre käkwe sribi ütiäte nuainbare abokän ruäre kädeka nämene ño ye mika ñaka gare arato (1 Reyes 20:37-43).

Angeletre tä kukwe bäri ütiäte bämike arato. Niaratre ye kwati krubäte, akwa Biblia tä nibu aibe kädeke kä kwe yebiti: Gabriel aune Miguel (Daniel 7:10; Lucas 1:19; Judas 9). Angeletre mada abokän kädekata ño ye mika ñaka gare. Bati Manóah, Sansón rün, käkwe ngwanintari ángel ie: “¿Mä kädekata ño, ne kwe kukwe nieta mäkwe rabai bare ye ngwane erametre nunkwe mä mikai ütiäte jai?”, aune ángel niebare ie: “¿Ñobätä mätä ti kä ngwentari tie?” Jehová aibe mikadre ütiäte jai yebätä ángel ye ja töi mikani bobre aune niara ñaka ai mikadre ütiäte yei tö namani (Jueces 13:17, 18).

Nitre nünanbare mekerabe ye ñobätä ruäre kä tä tikani aune mada abokän kä ñaka tikani ye Biblia ñaka mike gare. Akwa, nitre jökrä Ngöbö mikani täte yei ja ñaka namani ruin ütiäte ni madabätä yebätä ni raba kukwe keta kabre mike gare jai.