Känändre nekänti

Indice yete känändre

 NÖKRÖ NGÖBÖ KEN

“Kukwe tiebe tua ñakare Ngöböbtä abko tä nüke gare nie”

“Kukwe tiebe tua ñakare Ngöböbtä abko tä nüke gare nie”

¿Ngöbö tärä raba ruin mäi? Ye erere ngwane, ¿mä raba mike gare? Jondron jökrä tuin jabäre nie ye tä mike gare Ni ni Sribekä tärä abokän töbätä, dite aune ni tare krubäte kwe. ¿Ye abokän jondron medenbätä nita blite? ¿Tö ngwan raba ie? Ye mikakäre gare jai, ani ja tötike apóstol Pablo kukwe tikabare nitre kristiano Roma ie yebätä.

Niebare kwe: “Kena dekä abti kä nüke mtare jändrän dätebare Ngöbökwe, ye mdenbti kukwe tiebe tua ñakare Ngöböbtä abko tä nüke gare nie [...]. Ye mden kisete jändrän jökrä dätebare Ngöbökwe kena, yebtä nita töi ngitiekä kuin metre angwane, Ngöbö di kri rabadi kärekäre amne niara abko Ngöbö era metre rükadre gare nie. Ne aisete ni kukwe kämekäme nuenkä ñan raba ja ngite ñakare niere jire chi Ngöböye” (Romanos 1:20). Pablo mikani gare ye erere, Ni jondron Sribekä käkwe jondron ye jökrä sribebare. Ani ja tötike bäri kukwe yebätä.

“Kena dekä abti kä nüke mtare jändrän dätebare” köböire Ngöbö töi kwin keta kabre ye raba nüke gare tikabare Pablokwe. Kukwe griekore kwitata ie “kä” nieta ye ngwane blitata ni kä tibienbätä yebätä aune ñaka blitata Kä tibien nebätä. * Pablo kukwe niebare yebiti nämene mike gare ni sribebare ye ngwane ja känenkäre, Ngöbö töi kwin keta kabre ye tä nüke gare nie jondron sribebare kwe yebiti.

Jondron sribebare ye ñaka tä ükani, ñakare aune tä ni bäre ye “nüke gare” kwin nie. Jondron sribebare, krikri aune kia, ye tä mike gare Ni ni Sribekä tärä aune niara ye töi kwin keta kabre tä mike gare arato. Ñodre, ani töbike, jondron sribebare bä jene jene yebätä. Ye tä Ngöbö töbätä mike gare, ¿ñan ererea? Aune muke kwati krubäte kwinta, bätä ñö nikwitekä krikri jate, ye tä niara dite krubäte mike gare, ¿ñan ererea? ¿Jondron keta kabre bänä jene jene nemen bänänte ni kadate, o kä kite bä nuäre ngwen dekä aune ñänä niken nekä dere yebätä ni raba dre niere? Erametre ye tä mike gare ni kä tibienbätä tare Ngöbökwe, ¿ñan ererea? (Salmo 104:24; Isaías 40:26.)

Jondron sribebare tuin kwin yebätä nire nire ñaka mike nüke gare jai aune ñaka Ngöbö mike era jai ye “ñan raba ja ngite ñakare niere jire chi”. Ni ie kukwe gare tä mike gare krörö. Ani töbike ni karo ngwanka yebätä, tärä okwä mikaninkä jite känti nieta “Nän ji sebiti. Kise ngebere yekri”, akwa ñaka mikadre täte kwe. Guardiakwe mikadre nünenkä multa mikakärebiti, ni karo ngwanka yekwe niedre tärä okwä ye ñaka jutuani tie. Kukwe niedre kwe kukwe mikakäre jabiti ye ñaka rabadre tuin metre guardia yei ñobätä ñan aune tärä okwä ye tädre jite mikani aune ni karo ngwanka yei kä tuin kwin. Ne madakäre, tärä okwä tä mikani ji ngrabare ye rabadre mike ñärärä aune mike täte. Ye erere arato, jondron sribebare abokän tä Ngöbö tärä mike gare ye jökrä tuin nie. Ñaka tuin nie ye ni ñan raba niere.

Ni jondron Sribekä käkwe jondron ye jökrä sribebare

Erametre, jondron sribebare ye tä kukwe keta kabre mike gare Ni ni Sribekä yebätä. Akwa tärä mada tärä abokän tä kukwe mike gare bäri niara yebätä, ye abokän Biblia. Kukwe ütiäte ngwantarita ne abokän tärä ye tä mike gare: ¿Ngöbö töita ño Kä tibien aune ni kräke? Kukwe ye rabadre gare nie ye käkwe ni dimikai ja mäke kwin Ngöböbe, niara yebätä “kukwe tiebe tua ñakare [...] abko tä nüke gare nie” jondron jökrä tuin jabäre nie yebiti.

Kukwe Bibliabätä dianinkä ñäkäkäre sö ne kräke:

Romanos 1 nemen 16

^ párr. 3 “Kä tibien” köböite ngite jatani aune yebätä ni diantarikä ribeta nikwe jai nieta Bibliakwe arato, kukwe yebiti blitata ni kä tibienbätä yebätä aune ñaka blitata Kä tibien nebätä (Juan 1:29, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte; Juan 4:42; 12:47).