Känändre nekänti

Indice yete känändre

 BIBLIAKWE NIARA TÖI KWITANI

“Ti töi ñaka niena kukwe kä jökräbiti tibien ye ükatebätä”

“Ti töi ñaka niena kukwe kä jökräbiti tibien ye ükatebätä”
  • DÄREBARE: 1966

  • JUTA: FINLANDIA

  • KUKWE MADA: KUKWE NÄMÄ NAKAINKÄ YE RÜERE TI NÄMÄ JA MIKE

TIKWE JA NGWANI KRÖRÖ:

Ti nämä chi ye ngwane nükebe kä nengwane jondron sribebare ye tita tarere. Kä Jyväskylä, juta Finlandia ye bäre tibien kä tokwä bä nuäre aune ñö okwä bäre yekänti käre ti nämä niken basare ti mräkätre ben. Jondron nire ye tare tikwe arato. ¡Ti nämä chi ye ngwane nukro aune minchi nämä tuen tie ye jökrä ti tö nämä ketai jabätä! Ti jataba nirien ye ngwane, nitre jökrä nämä jondron nire nuainne tare ye ñaka jataba mate kwin tibätä, yebätä nitre nämä kukwe ükete jondron nire kriemikakäre yebe tikwe ja ketaba siba. Kukwe ükate nämä yekänti nitre mada töi nämä ti erere ye rababa gare tie.

Nun nämä kukwe ükete jondron nire ye kriemikakäre. Tärä sribe nämä nunkwe ye nun nämä döräire aune nun nämä näin kwati ji ngrabare aune jondron nire kwata rürübäin käi yekänti nun nämä ja ükökrö kwati ja mikakäre kukwe ye rüere, aune laboratorios ye rüere nun nämä ja mike arato. Mrä mada nunkwe kukwe ükateba jondron nire ye kriemikakäre. Kukwe ükate nämä nunkwe ye nämä nun mike kukwe kri te gobrantre ben. Bä kabre ti jänrikaba ngite aune kukwe ükate nämä tibe.

Ne madakäre, kukwe mada nämä nakainkä abokän nämä ti mike töbike, yebätä tikwe ja ketaba nitre nämä sribire Amnistía Internacional aune Greenpeace yebe, aune tikwe ja töi mikaba kwatibe sribire bentre. Jondron ñaka krubäte nitrekwe ye dimikakäre ti nämä blite, ñodre, nitre bobre aune mrö nike ye kräke ti nämä blite.

Akwa, ye bitikäre ti ñaka raba kukwe kä jökräbiti tibien ükete jataba nüke gare tie. Ruäre ngwane nun nämä ganane kukwe ruärebätä, akwa kukwe bäri kri abokän nämä nirien bäri. Ye abokän kukwe blo ye nämä nitre jökrä töi mike käme ye kwrere aune nitre töi ñaka nämä jire kukwe kwin nuainbätä. Ja rababa ruin tö ñaka tie.

 BIBLIAKWE TI TÖI KWITANI ÑO:

Ti die ñaka nämä kukwe ükatekäre ye nämä ti mike ulire, yebätä ti jataba töbike Ngöbö aune Biblia yebätä. Käne ti nämä ja tötike nitre testiko Jehovakwe yebe aune niaratre nämä kukwe kwin nuainne ti kräke aune töi nämä tibätä yebätä ti nämä debe bien ietre, akwa kä ye ngwane ti ñaka nämä juto ja töi kwitakäre nüne kwin. Ye bitikäre tikwe kukwe bä jene nuainba.

Tikwe Biblia tikwe känänba aune ti jataba ñäkebätä. Ye rababa erametre kräkä kwrere ti kräke. Jondron nire ngübadre kwin nieta texto keta kabrebätä ye rükaba gare tie. Ñodre, Proverbios 12:10 tä niere: “Ni kukwe kwin nuainkä ye tä jondron nire kwe ye ngübare”. Kukwe kri tä nitre jökrä kisete yebätä Ngöbö ñaka ngite rükaba gare tie arato. Ñakare aune, nitre jökrä bäsi ñaka tä kukwe Jehovakwe ja jie ngwankäre nuainne yebätä kukwe kri tä bäri ni kisete. Niarakwe ni tare aune tä ni ngübarebätä bätärekä yekwe kä mikaba juto tibätä (Salmo 103:8-14).

Kä ye ngwane cupón ükaninte tärä ¿Dre drieta erametre Bibliakwe? kräke ye kwanba tie aune tikwe juanba Internet yebiti. Kä rikaba braibe ta angwane nitre Testiko gure käkwe ti tuabitiba aune ja tötika Bibliabätä drieba kwetre tie. Tikwe ka ngäbitiba bengwairebe. Ju ja Ükarakrö yete gätä nuain nämä yebätä ti jataba näin arato. Bätärekä jatäri kukwe metre Bibliabätä ye jataba nirien ti brukwäte.

Biblia köböire, tikwe ja töi kwitaba kukwe keta kabrebätä. Sö dua aune dö ña krubäte ye tikwe tuanmetreba; ti jataba ja ükete kwin aune ti jataba blite kwin, aune tikwe gobrantre mikadre ütiäte jai ye rükaba gare tie (Romanos 13:1). Ti ñaka nämä ja ngwen kwin ja mika gure yebiti yebätä tikwe ja töi kwitaba arato, ñobätä ñan aune ti nämä ja ngwen käme krubäte kukwe yebiti.

Akwa ñaka rababa nuäre ti kräke töbikakäre kwin nitre nämä ja di ngwen kukwe kä jökräbiti tibien ükatekäre yebätä. Tikwe ñaka ja töi kwitaba drekebe ngwarbe. Tikwe ja diankaba mento nitre yebätä ye ngwane tikwe ja mikaba rüere rababa ruin tie. Akwa, Gobran Ngöbökwe ye aibe raba kukwe ükete ni kräke ye rükaba gare tie, yebätä tikwe ja töi mikaba kwatibe ja mike Gobran yekri aune mike gare ni madai (Mateo 6:33).

KUKWE KWIN NAMANI TIKWE:

Ti nämä kukwe ükete nuaindre ye näire ti nämä nitre ñäkebiti ketebu: nitre töi kwin aune nitre töi käme, bätä ti nämä ja mike nitre töi käme ye rüere. Akwa, Biblia köböire, ti brukwä ñaka niena käme nitre mada kräke aune tita ja di ngwen nitre jökrä tarere (Mateo 5:44). Ni mada tareta tikwe ye tita bämike kukwe keta kabrebiti. Ñodre, tita kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driere. Sribi ne tä nitre mike nüne jäme jabe aune kä jutobiti bätä tä nitre mike tö ngwen kukwe metre rabai bare ie ye tä kä mike juto tibätä.

Kukwe tä ti kisete tita mike gare Jehovai ye tä ti töi mike jäme. Ni Ni Sribekä ñaka ni aune jondron nire ye tuainmetre jankunu nuaindre tare bätä ñaka kä tibien bä nuäre ne tuainmetre kwe juandre ngwarbe ye nüke gare kwin tie. Gobran kwe yebiti, nitre kä nebätä tä kukwe tare nuainne ye jökrä diainkä gwäune kwe (Isaías 11:1-9). Kukwe metre namani gare tie ye ñan aibe köböire kätä juto tibätä, ñakare aune tita nitre mada dimike tödeke kukwe yei ye kätä kä mike juto tibätä arato. Ti töi ñaka niena kukwe kä jökräbiti tibien ye ükatebätä.