Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Nitre kädekani deme ie oradre ye kwin?

¿Nitre kädekani deme ie oradre ye kwin?

KUKWE ruäre tä ni töi nike ye ngwane ni jökrä bäsi tä ja di ribere ni madai. Ja ketamuko nikwe ie kukwe gare abokän raba ni dimike kukwe tä ni kisete yebätä aune ja ruin ño nie ye raba nüke gare ie nibätä yei nita ja di ribere. Ni ie kukwe gare aune ni mada mike tuin bobre jai ye abokän ja ketamuko kwin.

Nitre ruäre töta nemen orasion nuaindi angwane tätre ye erere nuainne. Ngöbö ye kri aune ni ñaka raba nökrö ken nemen ruin ietre, yebätä oradre kwetre nitre kädekani deme yei ye bäri kwin nementre nütüre. Kukwe keta kabre ben nita ja tuin ye erere ben nitre yekwe ja tuanina yebätä ja ruin ño nie ye rükai gare ietre tätre nemen nütüre. Ñodre, jondron ütiäte nitre kräke ye tä nete kän ye ngwane tätre orare san Antonio de Padua yei, ñobätä ñan aune jondron tä nete o goita abokän ni ye tä mike gare nieta. Nitre mada abokän tä orare san Francisco de Asís ie jondron nire kwetre tä nemen bren ye ngwane, o kukwe kwin ñaka tä nemen bare kräketre abokän tä nemen töi nike krubäte ye ngwane tätre orare san Judas Tadeo ie.

Akwa, ¿nitre kädekani deme ie oradre ye drieta Bibliakwe? ¿Orasion ye kukwe nuata Ngöbökwe? ¿Orasion nuainta nitre kädekani deme ie ye tuin ño Ngöböi? Ngöbökwe orasion nikwe kukwe nuadre ie ni tö, yebätä tä dre niere ye nikwe mikadre tuin ütiäte jai.

NITRE KÄDEKANI DEME IE ORADRE YEBÄTÄ BIBLIA TÄ DRE NIERE

Nitre kädekani deme ie oradre ye abokän blitadre ni mada kräke drieta nitre católico yekwe, yebätä nitre kädekani deme ye “tä ja di ribere jankunu ni kräke Ngöböiñobätä ñan aune “niaratre mikani ütiäte jai kä tibienbätä” (Catecismo de la Iglesia Católica). Yebätä nire nire tä orare nitre kädekani deme ie ye kräke kukwe kwin rabadre bare yei tätre tö ngwen ñobätä ñan aune nitre kädekani deme ye abokän tä ütiäte Ngöbö ngwärekri nütüta kwetre.

¿Biblia tä kukwe ye driere? Nitre ruäre tä jän niere aune apóstol Pablo kukwe tikani ye kätä mike gare metre nieta kwetre. Ñodre, Pablo kukwe tikabare nitre kristiano Roma ie yebätä tätre blite: “Ti mräkätre, ni Dänkien Jesukristo köböire amne Ngöbö Üai ni mikaka ja tarere kwärikwäri, ye köböire munkwe ja geta gwaire tibe [...] amne munkwe blita tikrä Ngöböbe” (Romanos 15:30). ¿Ja mräkätre kristiano ye rabadre blite Ngöböbe Pablo kräke ye ribebare kwe ietre? Ñakare. Pablokwe kukwe niebare ietre yebiti mikani gare kwe ni kristiano mada rabadre ribere ni madai ne kwe orasion nuaindre kwe kräke. Akwa oradre ni tä kä kwinbiti yei ne kwe ja di kärädre kwe Ngöböi ni kräke ye ñan ai gäräbare Pablokwe. ¿Ñobätä ni ñaka rabadre ye nuainne?

 Tärä Juan yebätä, Jesukwe niebare: “Ti abko ji ngöräbe, [...] amne, ti aibe abko kukwe era erere mikaka gare Ngöböbtä amne ti aibe abko ni mikaka nire kärekäre, aisete ti ne aibe köböire ni rabadre ti Rün känti” (Juan 14:6). Aune niebare kwe arato: “Munkwe jändrän ño erere kärädre ti Rünye ti käbti angwane, biandi kwe munye” (Juan 15:16). Jesukwe ñaka niebare nikwe oradre niarai aune niarakwe blitadre Ngöböbe ni kräke. Ngöbökwe orasion nikwe kukwe nuadre yekäre, nikwe oradre Ngöböi aune nuaindre Jesús käbiti aune ñaka ni mada käbiti.

Bati, nitre ja tötikaka Jesukwe ye oradre ño abokän Jesukwe driedre ietre ribebare kwetre, aune Jesukwe niebare: “Mun rika blite Ngöböbe angwane, munkwe nie krörö: Ti Rün kä käinbti, ma kä aibe raba mikani ütiäte ni jökräkwe” (Lucas 11:2). Yebätä batire batire nikwe oradre ye ngwane, blitadre Ngöbö aibe ben, ñaka oradre Jesús aune ni mada ie. Jesukwe kukwe metre mikani gare ne kätä mike gare nie, nikwe oradre Ngöböi, Jesús käbiti aune ñaka oradre nitre kädekani deme yei.

Ne madakäre, orasion nuaindre ye ütiäte krubäte Ngöbö mikakäre täte, yebätä ni mada mikadre täte aune ñaka Ngöbö ai mikadre täte ye abokän Biblia ñaka tä driere jire chi (Juan 4:23, 24; Apocalipsis 19:9, 10).

¿KÄ JÜRÄ RABADRE NIBÄTÄ RÖKRAKÄRE NGÖBÖ KEN?

Jesukwe kukwe kädriebare ngudrebiti kwin ye ngwane, monso chi tä jondron kärere rün ie kwetadre jai yebätä kukwe bämikani kwe. ¿Ni rüne yekwe jä biandre ie aune ñaka ban biandre ie o kulebra käme biandre kwe ie aune ñaka gwa biandre kwe ie raba ruin mäi? (Mateo 7:9, 10.) Ni rüne kwe monso tare ñaka raba ye nuainne jire.

Ni rüne töi kwin, ye erere Ngöbö tö ni tuai blite jabe

Ani kukwe ye erere bämike ni rüne yebätä. Mätä ja di ngwen ja kete kwin monso mäkwe yebe aune käre mätä kukwe nuin. Monso ye tö jondron ütiäte käräi mäi; akwa mä jüräbätä yebätä ni mada mikadre kwe blite ja kräke mäbe. ¿Ja rabadre ruin ño mäi? Aune käre ni mada mikadre kwe ja kukwei niere mäi aune tädre nuainne jankunu rabadre tuin mäi. ¿Ye matadre kwin mäbätä? Ñakare. Ni rüne töi kwin ye töta nemen monso kwe tuai blite jabe aune monso kwe ye törbadre dre ribedi ie ye erere kärädre kwe ie töi jämebiti yei töta nemen.

Monso chi käkwe jondron kärädre rün kwe ie kwetadre jai bämikani Jesukwe yebätä ani bliteta, Jesukwe niebare nitre niara kukwei nuaka yei: “Mun abko moto käme, akwa ngäbäkre munkwe, ie jändrän kuin bian gare munye. ¿Se mun Rün kä käinbti bäri moto kuin munkrä se abko munkwe jändrän kuin kärädre ie abko ñan biandre kwe munye ya?” (Mateo 7:11). Ni rüne töi kwin töta nemen jondron kwin biain monsotre kwe yei ye gare ni jökrä ie. Ni Rün kä kwinbiti ye bäri töta nemen ni kukwe nuai aune nita dre ribere ie orasionte ye tö nuaindi ni kräke.

Nita ja mike ngite yebätä ja nemen ruin ulire krubäte nie akwa nikwe blitadre Ngöböbe orasion yebiti yei niara tö. Niara ñaka tä ni mada mike orasion nuainta nikwe ye kukwe nuakäre. Biblia tä niere nie: “Mäkwe tribe mäkwe ye mika Jehová kisete, aune niarakwe mä dimikai” (Salmo 55:22). Nikwe ñaka oradre nitre kädekani deme yei o ni madai, ñakare aune nikwe ja di ngwandre ja kete kwin Ngöböbe, ye köböire ni rabai orare töi jämebiti ie.

Ni Rün kä kwinbiti ye töita ni itire itirebätä, kukwe kri tä ni kisete yebätä tö ni dimikai aune tä ni nübaire nökrö ja ken (Santiago 4:8). ¡Ngöbö nikwe aune ni Rün “orasion Kukwe Nuaka” ye ken ni raba nökrö ye käi juto krubäte nibätä! (Salmo 65:2.)