Känändre nekänti

Indice yete känändre

Ngöbökwe nitre mikani ja ngie nuin: ¿ye kukwe käme krubäte nuainbare?

Ngöbökwe nitre mikani ja ngie nuin: ¿ye kukwe käme krubäte nuainbare?

KUKWE ngwantarita ne mikakäre gare jai, Ngöbökwe nitre mikani ja ngie nuin kädrieta ketebu Bibliabätä ye ani ja tötikebätä: Ñü Kri näkäni tibien Noé näire aune nitre Canaán ganinte täte.

ÑÜ KRI NÄKÄNI TIBIEN NOÉ NÄIRE

NITRE RUÄRE TÄ NIERE: “Ngöbökwe ñü kri mikani näkäin tibien abokän käkwe nitre kä tibienbätä jökrä murie ketani akwa Noé aune mräkätre aibe namaninte nire ye ngwane kukwe käme krubäte nuainbare kwe”.

BIBLIA TÄ NIERE: Ngöböta mike gare: “Nitre kukwe käme nuainkä [o töi käme] tä krüte ye käi ñaka nemen juto tibätä, ñakare aune ni kukwe käme nuainkä ye ja töi kwitadreta kukwe käme nuainta kwe yebätä aune rabadre nüne jankunu ye käi juto tibätä” (Ezequiel 33:11). Ye medenbätä nitre töi käme nämene nüne Noé näire ganinte Ngöbökwe ye käi ñaka namani jutobätä. Akwa, ¿ñobätä nuainbare kwe?

Biblia tä mike gare Ngöbökwe nitre töi käme mikani ja ngie nuin ye ngwane, nämene nuainne “nitre kukwe kämekäme nuenkä Ngöbö rüere abko btä kukwe rakadikä ño mrä abko [...] bä mikani kore” (2 Pedro 2:5, 6). Ne madakäre, Ngöböta kukwe nuainne ño, tä kukwe meden bämike o tä ja ngwen ño ye Biblia tä mike gare.

Kena, Ngöbökwe mikani gare kwin nitre kukwe käme nuainkä mikata ja ngie nuin kwe gata yebiti ye ñaka nemen kwin kräke, akwa nitre ye tä ni mada mike ja tare nike ye niara ñaka tä käi kwitekä jabiti, aune tä nitre ye mike ngite kukwe nuainta kwetre yebätä. Ja känenkäre niarakwe ja tare nikata aune kukwe käme nuainta ni madabätä ye diainkä täte.

Ketebukäre, kukwe nuainbare kirabe Ngöbökwe yebiti mikani gare metre kwe, ja tare yebiti, niara jämi nitre käme mike ja ngie nuin ye känenkri tä kukwe ye mike gare ie. Ñodre, nuainbare kwe Ñü Kri nänkäni tibien ye känenkri Noé yebiti, akwa nitre käkwe ñaka niara kukwe nuabare. Bibliabätä mikata gare: “Nämane jäme, te batibe ñü jatani jobe temen, käkwe ñö mikani niren kri abko nikani nitre ye ngwena jökrä” (Mateo 24:39).

¿Ja känenkäre Ngöbökwe kukwe ye kwitani? Ñakare. Israel, juta kwe yei, niarakwe mikani gare niaratre ja ngwandi nitre nünanka niaratre bäre nämene ja ngwen käme ye erere angwane, niarakwe tuainmetre juta niaratre rüere ye kisete, Jerusalén juta kwetre ye gainte, aune niaratre jänrikadre ngite. Kukwe mikani gare nitre Israel ie ye ñaka mikani täte kwetre aune nitre nünanka niaratre bäre nämene ja ngwen käme krubäte ye erere ja ngwani kwetre. ¡Niaratre namani monsotre kia ye kukwe ngöbö ngwarbe ie arato! ¿Jehovakwe niaratre mikani ja ngie nuin? Jän, akwa niaratre  gate jämi ye känenkri ja töi kwitadre kwetre ye nitre niara kukwei niekä juani kwe bati bobu mike gare ietre. Kukwe ne niebare kwe ietre arato: “Jehová ni Däkien Kri ye jämi kukwe bäin kwe mike gare nitre niara kukwei niekä ie ye ngwane ñaka jondron nuaindi jire kwe” (Amós 3:7).

KUKWE NE TÄ DRE MIKE GARE NIE: Kirabe Ngöbökwe nitre käme mikani ja ngie nuin ño ye tä ni mike tö ngwen kukwe kwin ie. Nitre tä ni mada mike ja tare nike ye Jehovakwe mikai ja ngie nuin ie nikwe tö ngwandre metre. Biblia tä mike gare: “Nitre kukwe käme nuainkä ye diainkä [ngädrie ngöi kri kwrere] [...]. Akwa nitre töi jäme käkwe nünain kä tibienbätä, aune erametre kä jäme krubäte yete nünandi kwin kwetre” (Salmo 37:9-11). Ngöbökwe nitre mikadi ja ngie nuin abokän köböire ni kä tibienbätä mikai kwäre ja tare nika yebätä, ¿ye tuin ño mäi? ¿Mä raba niere niara ye ni mikaka ja tare nike o ni mike tuin bobre jai?

NITRE CANAÁN GANINTE TÄTE

NITRE RUÄRE TÄ NIERE: “Nitre Canaán ganinte täte ye abokän rübare kri känti nitre murie ketani krubäte tä nemen bare kä nengwane ye erere”.

BIBLIA TÄ NIERE: “Ji kwe ye jökrä kwin metre. Ngöböta kukwe niere ye jökrä tä nuainne, ñaka kukwe käme nuainne jire chi” (Deuteronomio 32:4). Ngöböta nitre mike ja ngie nuin ye keta ñaka raba nitre kä nebätä tä rüre yebe, ñobätä ñan aune dreta nitre brukwäte ye ñaka raba nemen gare ni kä nebätä ie, akwa Ngöbö abokän ie gare.

Ñodre, Ngöbökwe juta Sodoma aune Gomorra mikani ja ngie nuin aune ja töi mikani kwatibe kwe gainte ye ngwane, Abrahán ni ja ngwanka metre yei kukwe ye ñaka namani tuin kwin yebätä namani töbike krubäte. Niebare kwe Ngöböi: “Ni kukwe nuenkä kämekäme abko, ben gwaire ma ñan raba ni nünanka metre ma ngwärekri gainkä raba ruen tie”. Jehová Ngöbö töi kwin krubäte käkwe kukwe ye erere nuaindre yebätä töi namani ñan krütare. Ngöbökwe niara ngübabätäbare bätärekä, aune niebare kwe ie, ni ni jätä kukwe kwin nuainkä tätre Sodoma angwane, ñaka juta ye gadrete kwe (Génesis 18:20-33, Jändrän Kena). Erametre Ngöbökwe nitre ye brukwä mikani ñärärä aune nitre ye nämene kukwe käme nuainne krubäte namani tuin ie (1 Crónicas 28:9).

Nitre Canaán, nämene kukwe käme krubäte nuainne jutuabare Ngöböi, yebätä kukwe metrebätä, niarakwe nitre ye gate manabare jökrä. Nitre Canaán nämene gare kwin monsotre kia nire kukwa nämene kwetre ngöbö ngwarbe kräke yebätä aune kukwe mada käme krubäte nuain nämene kwetre yebätä (2 Reyes 16:3). * Jehovakwe niebare nitre Israel ie niaratre rabadre kä ye den jai ye nämene gare kwin nitre Canaán ie. Nitre ñaka tö namani kä bian aune rü ganinkä kwe bentre ye ngwane, ñan nämene ja mike nitre ye aibe rüere, ñakare aune nämene ja mike Jehová rüere arato, Jehová nämene juta kwe yekri ye mikani gare bä kabre kwe ietre.

Ne madakäre, nitre Canaán kukwe käme tuanimetre aune kukwe ükaninte nuaindre Jehovakwe ye kani ngäbiti kwetre. Ngöbökwe nitre ye mikani tuin bobre jai. Ñodre, Rahab meri nämene nemen bati bati nitre brare kwati ben aune mräkätre kwe ye ñaka ganinte. Aune nitre nünanka juta Gabaón känti ye kräke kukwe kwin nuaindre namanintre ribere ye ngwane, niaratre aune ngäbriäntre ye jökrä namaninte nire (Josué 6:25; 9:3, 24-26).

KUKWE NE TÄ DRE MIKE GARE NIE: Nitre Canaán mikani ja ngie nuin yebätä ni raba kukwe ütiäte mike gare jai ja töi kräke. “Kukwe ükaite nitre käme ben, biti niaratre gaite” niebare ye köböi tä nökrö bäri ni ken (2 Pedro 3:7, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Jehová tare nikwe aune nita mike täte angwane, nitre ñaka tä gobran kwe kain ngäbiti gaite kwe ye ngwane ni ñaka rabaira ja tare nike jire.

Nitre Canaán nämene kukwe käme krubäte nuainne aune ja mikani kwetre Ngöbö bätä juta kwe rüere yebätä nämene gare kwin

Nitre rüne tä dre den nuaindre jai ye tä monsotre kwe töi mike kukwe ye erere den nuaindre jai ye Jehová tä ngwen törö töi kwinbiti nie. Niara Kukwei Deme yebätä tä niere nie: “Mä rabadre ja nire ye den jai, ne kwe mä aune monsotre mäkwe rabadrete nire, mä rabadre Jehová Ngöbö mäkwe tarere, niara kukwe nuin aune ja ketete niarabätä” (Deuteronomio 30:19, 20). ¿Mä raba niere kukwe ye kite Ngöbö ni mikaka ja ngie nuin yekri o Ngöbö ni tarekä aune tö ni tuai kukwe kwin den nuaindre jai yekri?

^ párr. 15 Nitre ja tötikaka krikri ie kukwe kirabe kwani ye tä mike gare metre nitre Canaán nämene monso kia kukwe ngöbö ngwarbe mikakäre täte.