Känändre nekänti

Indice yete känändre

 NIKWE TÖDEKADRE NIARA ERERE | NOÉ

“Nünabare kwe Ngöbökrä”

“Nünabare kwe Ngöbökrä”

NOÉ sribini ye bitikäre tä ja düke chi. Noé tä täkäni kri jukräre kwata kri yebiti, aune tä ja trö bren ngököte bätä tä ja ngrabare bren ye jäke, aune arka rabai kri krubäte ye niara tä bämike ja töite. Brea kä ngirete ye rä krubäte aune jondron sribikäre ye ngö ruin. Noé tä yekänti, mräkätre tä sribire ja dibiti arka kri sribekäre ye tuin ie. Niara aune muko tare kwe, monsoitre bätä jüde kwe yebiti kä niena raire krubäte arka ye sribebätä. Arka ye niena nemen bare bäsi täte ietre, akwa sribi mada ye tä nuaindre krubäte ietre.

Kä ngwarbe niaratrebiti nitre tä niere. Arka niena nemen bare bäsi angwane, bäri nitre tä niaratre kötaire aune ñü kri jatai käkwe Kä tibien gaite jökrä ye Noé tä niere ietre. Kukwe ñan tuabare tä rakadrekä ye ñaka tuin metre ietre. Niara aune mräkätre tä ngwarbe kä juen ta sribi ye nuainkäre tuin nitre yei. Akwa Jehová, Ngöbö Noekwe, ñaka tä sribi Noekwe ye mike tuin ngwarbe jai nitre ye erere.

Biblia tä niere nie: “Noe [...] nünabare [...] Ngöbökrä” (Génesis 6:9, Jändrän Kena, [JK]). ¿Ye abokän dre gärätä? Tä mike gare Ngöbö ñaka nükani Kä tibienbätä aune Noé ñaka nikani kä kwinbiti. Ye abokän Noé nämene Ngöbö tarere krubäte aune nämene mike täte; aune niara kräke Ngöbö nämene ja ketamuko kwin kwe ye erere. Kä nikani mil kwati krubäte ta ye bitikäre kukwe namani bare Noebätä ye tikabare Bibliabätä: “Tödeka[bare] [kwe] Ngöbö kukweibti, ye köböire abko ni mda mda gadrekä Ngöbökwe abko niarakwe mikani gare ietre” (Hebreos 11:7). ¿Nuainbare ño kwe? ¿Noekwe tödekabare ye tä dre driere ja töi kräke nie?

NITRE JA NGWEN KÄME NGÄTÄITE NIARA JA NGWANI METRE

Nitre namani ja ngwen bäri käme jankunu ye ngätäite Noé nünanbare. Niara rün ye ruai kädeka nämene Enoc, nämene nüne ye käi näire nitre namanina ja ngwen käme, niara ja ngwani metre aune nämene näin Ngöböbe, aune kukwe tare ñäkäbare Ngöbökwe nitre kukwe käme nuainkä kräke ye niarakwe mikani gare. Akwa Noé näire, nitre namani ja ngwen bäri käme krubäte. Nitre namani kukwe käme nuainne krubäte, ye medenbätä Jehová okwäkänti Kä tibien juan namani ngwarbe (Génesis 5:22; 6:11; Judas 14, 15). ¿Ñobätä nitre namani bäri käme krubäte ye erere?

Ñobätä ñan aune kukwe käme namani bare angeletre ye ngätäite. Iti käkwe ja mikanina Jehová rüere, namani kukwe ngwarbe nierebätä aune Adán bätä Eva töi mikani kwe ja mike ngite, ye köböite niara namani Satana, Diablu. Noé näire, angeletre mada ja mikani siba gobran kwin Jehovakwe ye rüere. Ngöbökwe sribebare nünankäre kä kwinbiti ye tuanimetre kwetre, aune ja ngrabare kwitani kwetre ni erere biti jatani Kä tibienbätä aune ja mikani gure kwetre meritre bä nuäre ben. Angeletre töi käme, bike kri aune töi ja aibebätä, ye nämene nitre kä tibienbätä töi mike käme (Génesis 3:1-5; 6:1, 2; Judas 6, 7).

Ne madakäre, angeletre ja mikani gure meritre ben ye köböite meritre monsoi namani krikri aune dite krubäte. Biblia tä niaratre kädeke nefilim, ye abokän “nitre ni mada nuainkä tare” o “nitre ni mada murie ketaka” gärätä. Nitre käme krubäte ye käkwe nitre kä ye näire töi mikani käme krubäte arato. Ni ni Sribekä okwäkänti “ni jökrä kä nebtä töi namani ngitiekä kukwe kämekäme aibe nuainbtä”. Jehovakwe ja töi mikani nitre kukwe käme nuainkä ye gainte kä siento gre te (Génesis 6:3-5, JK).

Kukwe käme nämene nemen bare yebätä Noé bätä muko kwe käkwe monsoitre ye kriemikani

Noé ie ja muko kwin kwani aune, kä namanina 500 biti bäri niarabiti ye ngwane namani: Sem,  Cam aune Jafet rüne. * ¡Nitre töi käme ngätäite ñaka namani nuäre kräke monsoitre ye ngübakäre! Niara aune muko kwe ye käkwe kriemikani nitre töi käme nämene nüne niaratre bäre yebätä. Monsotre kia ye jökrä bäsi töi nemen ñan krütare nitre “krikri krubäte” aune “bäri ütiäte krikri ni mdakrä” yebätä, nitre nefilim nämene ja ngwen ye erere. Nitre krikri krubäte nämene kukwe käme nuainne aune nitre murie kete, kukwe ye ñaka namani nuäre ükadre Noé aune muko kwe yei monsoitre yebätä, akwa niaratre nämene kukwe kwin metre driere Ngöbö Jehová yebätä ietre, niara ye brukwä kukwe keta kabre käme nuainta ye kräke. Nitre mika namani ja tare nike aune nitre ñaka namani ja mike täte ye namani Jehová mike ulire, kukwe ye namani driedre niaratre ie monsotre yei (Génesis 6:6).

Nitre rüne kä nengwane töbikadre Noé aune muko kwe ye erere. Nitre tä ni mada mike ja tare nike aune ñaka ja mike täte ye käi näire nita nüne. Jondron sribeta ja näkwitara monsotre kia ie yekänti kukwe käme bämikata krubäte. Akwa nitre rüne töi kwin ye tä ja di ngwen monsotre kriemike kukwe ye ngänikaire, Ngöbö Jehová töi jäme käkwe kukwe käme mikai krüte ye tä driere ietre (Salmo 11:5; 37:10, 11). Nitre töi käme ngätäite monsotre ngüba raba töi kwin. Noé aune muko kwe käkwe ye erere nuainbare. Monsoitre ye namani ünä angwane namani kukwe kwin nuainne aune ja mikani gure kwe meritre töi nämene niaratre erere ben, aune meritre ye töi nämene juto biare Jehová mikabätä täte jondron mada jökrä yebiti ta.

“KRI [...] YE DÄTE RURE MAKWE”

Köbö ütiäte nükani Noé kräke. Kukwe ye käkwe ñaka mikani nüne nämene nüne käne ye erere. Jehovakwe blitabare niarabe, aune ja töi mikani kwatibe kwe nitre töi käme gainte ye niebare kwe ie aune kukwe ne biani nuaindre kwe ie: “Kri kä dianta gober abko ngwäri rebe, ye däte rure makwe” (Génesis 6:14, JK).

Nitre ruäre tä arka bämike ja töite ru mrente, abokän täninta kri mikata nememe ngräkri [o körekri] ye kwrere, akwa ye ñaka metre. Arka ye dokwä, ngrä, ñaka nämene ru mrente ye kwrere, timón ñaka nämene mikanibätä aune kri ñaka nämene biti ta aune terita ketatekäre. Arka ye namani kaja kri ye kwrere. Noé käkwe sribedre nuäi ye Jehovakwe mikani gare metre ie, sribedre ño kräke kukwe ükaninte, ñodre brea ye mikadre terita aune bätärita. Aune mikani gare kwe ie: “Tikwe ñö mikadi neen kri jate kä jökräbti temen. Ye kwrere ti bike jändrän kä nebtä gainkä jire jökrä”. Akwa niebare kwe ie arato: “Ma ngäbriänkätre, ma jüdekäntre btä meri makwe, ye abko näin mabe rute.” Ne madakäre, jondron nire bätäkä ngwarbe ye jökrä namani ükadre ie arka ye teri. Ñü Kri rükadre ye ngwane ni nire aune jondron nire tädre arka teri ye aibe rabadrete nire (Génesis 6:17-20, JK).

Sribi kri krubäte namani nuaindre Noé ie. Arka ye sribedi kri krubäte. Arka ye sribedre 133 metros ngare (437 pies), sribedre kwata kri kwärikwäri 22 metros (73 pies) aune sribedre kunkwäre 13 metros (44 pies). Ru mrente bäri kri sribeta kä nengwane yebiti ta bäri arka ye sribebare. ¿Noé ñaka sribi ne kani ngäbiti? ¿Kukwe tare namani nemen niara kisete yebätä namani kukwe niere rubune? ¿Sribidre ño kwe niebare ie ye erere ñaka nuainbare kwe, ne kwe rabadre nuäre nuaindre kräke? Biblia tä mike gare:  “Ngöbökwe dre dre nuemna Noeye, erere nuenbare täte jökrä kwe” (Génesis 6:22, JK).

Kä kwati krubäte te sribi ye nuainbare kwe, kä gre ketebu o gre ketebu biti kwäjätä näre. Kri namani netadre ie, kri oto ye namani jäkädre tibienta ie aune namani tikadrekä ie jukräre, krinkwata (tabla) aune jondron mada namani nuaindre ie. Ye bitikäre namani ketadre ie kwärikwäri jabätä. Arka ye sribedre ketamä jabiti kunkwäre, aune ñäkädrebiti bätä jukwe sribedre krati kwärikwäri. Arato bentana nämene mikadre kwinta arka ye kräbäre aune te ruäre ju dokwä namani sribedre mente kwin aune jondron namani mikadre arka ye kräbäre kwinta ne kwe ñö rabadre nen ngrabare (Génesis 6:14-16).

Kä nikani raire ta angwane arka ye jatani nemen bare. Noé mräkä nämene dimike yebätä ¡kä namani jutobätä! Akwa sribi mada nämene nuaindre ie ye abokän bäri ribi arka sribedre ye kräke. Biblia tä niere nie Noé ye “nämane nüne metre abko kwrere nämane dirire ni mda mdaye” (2 Pedro 2:5). Ne tä mike gare niarakwe ñaka kä jürä ngwani jabätä nitre kukwe käme nuainkä gaite ye mikakäre gare ietre. ¿Nitre ja töi mikani ño? Jesukristo niebare “nämane jäme [ñaka kukwe mikani täte kwetre, TNM]” töi nämene jondron kä nebätä ye aibebätä, töi nämene mrö, dö ña aune ja mika gure yebätä, aune ñaka Noé kukwe mikani täte kwetre (Mateo 24:37-39). Nitre kwati käkwe Noé aune mräkätre ye kötaibare aune rä ötani bätä nuainbare tare raba ruin nie.

Jehová nämene kukwe kwin nuainne Noé kräke ye nämene gare kwin ietre, akwa nämene Noé kötaire aune ñaka mike täte

Akwa yebiti ta Noé aune mräkätre ye ñaka ja di ngwani nekä. Niaratre nämene kä juen ngwarbe ta aune kä namani ngwarbe dokwäbiti ye nitre namani nütüre, akwa niaratre namani jankunu arka sribere. Kä nengwane, nitre kristiano ja mräkäre raba kukwe ütiäte mike gare jai Noé mräkätre tödekabare yebätä. Ne madakäre “kä mrä” nieta Bibliakwe ye näire nita nüne (2 Timoteo 3:1). Aune Jesukwe niebare kä nengwane ye rabai Noé käi näire ye kwrere, abokän näire niarakwe arka sribebare. Nitre ñan tö kukwe Gobran Ngöbökwe yebätä mikai gare jai, nitre tä ni kötaire o tätre ja mike ni rüere akwa ni kristiano rabadre Noé ngwen törö jai, ñobätä ñan aune niara ja tuabare kukwe tare ye erere ben.

“NÄIN [...] RUTE”

Arka sribe nämene ye namani bare täte. Kä namanina bäsi 600 Noebiti angwane rün, Lamec ye krütani. * Kä nikani kwärike ta angwane ruai Matusalén ye krütani, niara ye nünanbare kä 969 aune niara ye nünanbare bäri raire nieta Bibliakwe (Génesis 5:27). Matusalén aune Lamec nünanbare ni kena, Adán, ye käi näire.

Matusalén krütani ye käi arabe te, Ngöbö Jehová kukwe mada mrä biani nuaindre Noé ie: “Näin ma mräkäbe rute”. Aune niebare kwe ie arato, niara rabadre jondron nire bätäkä ngwarbe juen arka teri: jondron nire kwin jene jene ye krä kükü mikadre niken kwe arkate aune jondron nire mada ye juandre kwe krobu krobu arkate (Génesis 7:1-3).

Erametre jondron nire bätäkä ngwarbe, kri aune kia, rubun aune jäme kwati krubäte jatani kä mrebiti: jondron nire dikekä tibienta, kwite kwinta, ja jäke tibienta, nöbröte kwärikwäri, ye bämikadre ja töite ye raba ni töi mike ñan krütare... Akwa ni ñaka rabadre Noé ye bämike ja töite jondron nire ketebätä, ngwen ja käne o jondron nire rubun rubun ye kärere juankäre ja dibiti arka ye teri. Biblia tä niere jondron nire ye nikani akwle “rute” (Génesis 7:9, JK).

Kukwe ye namani bare metre ye ñaka tä nemen tuin era nitre ruäre ie. Jondron nire jökrä nämene keteitibe kä braibe te aune jäme jabe ye ñaka tuin era ietre. Akwa ni raba töbiketari kwin kukwe yebätä: ¿akräke Ngöbö jondron jökrä sribekä ye die ñaka jondron nire töi kwitakäre aune mikakäre nüne jäme jabe? Ni rabadre ngwen törö jai Ngöbö Jehová käkwe mren Tain ñäkäninbiti aune Ñänä mikani nünenkä  kwe. ¿Se ñobätä mada jondron jökrä namani bare Noé näire kädrieta ye abokän ñaka rabadre bare ie? Die nämene nuainkäre, aune nuainbare kwe.

Ngöbö törbadre akräke kukwe mada nuaindre kwe jondron nire mikakäre kwäre, aune kukwe ye metre ni jökrä raba niere. Akwa niara töbätä krubäte ye medenbätä kukwe ükaninte kwe jondron nire mikakäre kwäre, ye tä ngwen törö nie kenabe niara namani tö ngwen ni kä tibienbätä ie ne kwe rabadre jondron nire ye jökrä ngübare (Génesis 1:28). Ne madakäre, kukwe namani bare Noebätä yebiti nitre rüne kwati tä dirire monsotre kwe yei kä nengwane, Jehová ñan tä ni nire aibe tarere, ñakare aune tä jondron nire tarere arato.

Bämän krati angwane Ñü Kri jatai tibien niebare Jehovakwe Noé ie. Köbö ye ngwane sribi namani nuaindre krubäte ie. Bämike ja töite, jondron nire ye namani ükadrekrö ie kä ükaninte kräke ye erere känti aune jondron kwetadre bätä tribe mräkätre yekwe namani mikadre arka ye teri ie. Noé muko aune Sem, Cam bätä Jafet muko ye ja di ngwani arka ükatekäre terita ne kwe rabadre nüne yete raba ruin nie.

¿Kukwe jökrä namani bare ye käkwe nitre töi mikani ño? Jehová nämene jondron kwin mike nemen bare Noé kräke aune sribi kwe mike nemen bare kwin, akwa yebiti ta nitre ye ñaka Noé kukwei mikani täte. Jondron nire namani niken arkate niaratre okwäbiti akwa ñaka ja töi kwitani jire kwetre. Ni ñaka raba nikenkä kukwe yebätä, ñobätä ñan aune kä nengwane kukwe ye erere tä nemen bare. Erametre nita nüne kä krüte te ye nitre ñaka tä mike era jai arato. Ne madakäre, apóstol Pedro niebare ye erere, Ngöbö kukwei mikata gare ye nitre kwati tä kötaire jerekäbe (2 Pedro 3:3-6). Ye erere namani bare Noé aune mräkätre yebätä raba ruin nie.

¿Ñongwane nitre ye ñaka namani Noé kötaire mada? Biblia tä niere nie Noé nikani mräkätre aune jondron nire yebe arkate angwane, “[Jehová] käkwe jukwe dikani mda rubti”. Ngöbökwe kukwe nuainbare ye käkwe nitre kwati nämene Noé kötaire mikani kwekebe raba ruin nie. Aune kukwe ye ñaka niaratre mikani kwekebe angwane, ñükwe nuainbare, ñobätä ñan aune ñü näkäni jankunu tibien nememe Kä tibien nikani jökrä ñöte ye ngwane, Jehovakwe kukwe niebare ye erere namani bare (Génesis 7:16-21, JK).

¿Nitre kukwe käme nuainkä jökrä ganinte ye käi namani juto Jehovabätä? Ñakare (Ezequiel 33:11). Niarakwe kä biani debe näre nitre yei ja töi kwitakäre. ¿Kä namani niaratre yei Ngöbö mikakäre täte aune rabatekäre nire Ñü Kri ye bitikäre? Jän, ja ngwandre Noé erere kwetre angwane rabadre nemen bare ietre. Noé nämene näin Ngöböbe ye abokän nämene mike täte kukwe jökräbätä meden gärätä. Aune Biblia tä niere “tödeka[bare] [kwe] Ngöbö kukweibti, ye köböire abko ni mda mda gadrekä Ngöbökwe abko niarakwe mikani gare ietre”. Tödeka niarakwe ye mikani gare metre, nitre nünanbare niara näire ye nämene kukwe käme nuainne krubäte. Aune ye ñan aibe ngörä: Noé tödekabare ye köböire niara aune mräkätre namaninte kwäre. Mäkwe tödekai niara erere angwane mä mräkätre raba nemente nire. Noé ye erere mä raba näin Ngöbö Jehová yebe aune ja mäke kwin ben, aune mä raba ye nuainne kärekäre.

^ párr. 10 Kä ye ngwane, nitre nämene nüne bäri kä kwati krubäte te kä nengwane ye kräke, ñobätä ñan aune nämene nüne bäsi Adán bätä Eva nünanbare käi näire, kä ye näire Adán bätä Eva nünanbare aune nämene dite bätä töi metre.

^ párr. 20 Lamec käkwe monsoi kädekani Noé, ye abokän “ni die mikai jadüke kwe” gärätä raba ruin nie, aune mikani gare kwe, Jehovakwe kukwe tare ñäkäbare kä tibien kräke köböite sribita tare yebätä Noekwe nitre die mikadi (Génesis 5:28, 29, JK). Akwa Lamec kukwe niebare ne ñaka tuani nemen bare ja okwä jeñebiti kwe.