Känändre nekänti

Indice yete känändre

Kukwe ütiäte nuain raba ja nire nikwe yebiti: nünandre ño ye Jesús tä driere nie

Kukwe ütiäte nuain raba ja nire nikwe yebiti: nünandre ño ye Jesús tä driere nie

“Jesukristo käkwe nünabare ño kä nebtä, ye kwrere nünandre.” (1 Juan 2:6)

NIKWE miri gare jai kukwe käne yebätä ye erere, Jesukwe kukwe ütiäte nuainbare ja nire kwe yebiti. Ni tö nünain niara erere angwane, ütiäte krubäte nikwe ja ngwandre niara erere aune kukwe niebare kwe ye mikadre täte.

Jesukwe nünanbare ye erere Jehová tä nünamana nie, ye texto tä mikani kuini tä mike gare, ye abokän nünanbare ño kwe ye erere nikwe ja ngwandre aune kukwe driebare kwe ye ererebätä nikwe nünandre. Nikwe nuaindi angwane, Ngöbökwe ni kain ngäbiti aune ni rabai kukwe ütiäte nuainne ja nire nikwe yebiti.

Jesús kukwe keta kabre ja jie ngwankäre driebare, ne kwe ni rabadre nüne niara erere, kukwe keta kabre ye tä Kukwe Kädriebare kwe Ngudrebiti ye ngätäite. Kukwe ketamä yebätä ani ja tötike aune ni raba nuainne ño ye ani mike gare jai.

KUKWE JA JIE NGWANKÄRE: “Nire nire ie gare kukwe ja üaire ye ñaka kwe ni yebätä kä täi juto” (Mateo 5:3, TNM).

KUKWE JA JIE NGWANKÄRE NE RABA NI DIMIKE ÑO:

Nierare ni jökrä töita kukwe ja üaire yebätä ye Jesús mikani nüke gare kukwe yebiti. Ye medenbätä kukwe ngwantarita ne mikata gare ño ye ni tö mikai gare jai, ñodre: ¿Ñobätä nita nete? ¿Ñobätä ja tare nikata krubäte? ¿Ngöbö töita nibätä? ¿Ja nire tärä gata ye bitikäre? Kukwe ne rabadre gare nie ye aibe köböire kukwe ütiäte nuain raba ja nire nikwe yebiti. Kukwe Ngöbökwe ye aibe köböire ni raba kukwe ngwantarita ye mike gare jai ye nämene gare kwin Jesús ie. Orabare kwe Rün ie ye ngwane, niebare kwe: “Mä kukwei ye metre” (Juan 17:17, TNM). ¿Biblia raba ni dimike kukwe ja üaire ye mike nüke gare jai?

KUKWE NAMANI BARE METRE:

Monso brare bati kädekata Esa nämene kantaka nitre mada musika täkäkä ye ngätäite aune nämene rabadre ni musika rock täkäkä bäri ütiäte ye kwrere. Akwa yebiti ta, ruäre ngwane ja nämene nemen ruin ulire ie. Esa tä niere: “Nitre ben ti nämä musika täke yebe ti tö nämä näin käre, akwa ti tö nämä kukwe bäri ütiäte nuaindi ja nire tikwe yebiti”. Ja känenkäre ni testiko Jehovakwe namani gare iti ie. Niara tä mike gare: “Tikwe kukwe ngwantariba krubäte ie. Kukwe ye mikaba gare kwe tie Biblia yebiti ye käkwe ti töi mikaba kukwe ye mike gare jankunu jai, ye medenbätä tikwe ja tötika Bibliabätä kömikaba ben.” Kukwe namani gare ie ye matani brukwäte aune ye käkwe töi mikani ja denkä mento Jehová kräke. Niara tä niere: “Käne ti nämä käre kukwe tare mike ja kisete, ti nämä ja mike kukwe kri te ye ti nämä ükete aune bätäräbe ti nämä ja mike kukwe mada tare te. Akwa kä nengwane tita kukwe ütiäte nuainne ja nire tikwe yebiti”. *

KUKWE JA JIE NGWANKÄRE: “Nire nire abko ie ni mda mda tä nebe ruentari tare, ni ye abko [...] kä rabadi nuäre btä” (Mateo 5:7).

KUKWE JA JIE NGWANKÄRE NE RABA NI DIMIKE ÑO:

Ni mada mika tuin bobre jai ye abokän ni mada nemen ruin tare nie aune ye tä ni töi mike jondron kwin nuainne kräke aune mike tuin ütiäte jai gärätä. Nitre nämene jondron ribere jai ye nämene tuin bobre Jesús ie. Nitre nämene tuin bobre ie ye medenbätä nitre kwati nämene ja tare nike ye niara dimikani, nitre ye ñaka nämene ja di kärere ie akwa niara nämene ja töi mike dimike käne (Mateo 14:14; 20:30-34). Ja ngwandre niara erere ye tä kä mike juto nibätä aune tä ni mike kukwe ütiäte nuainne ja nire nikwe yebiti (Hechos 20:35). Ni raba ni mada mike tuin bobre jai kukwe nieta nikwe aune jondron nuainta nikwe yebiti, nitre jökrä tä ribere jai ye ererebätä dimikadre. Akwa ni ruäre raba ngwentari jai: “¿Tikwe ni mada mikai tuin bobre jai ye ngwane erametre ja rabai ruin bäri kwin tie?”.

Maria aune Carlos

 KUKWE NAMANI BARE METRE:

Maria aune muko kwe Carlos, niaratre ye ni mada mike tuin bobre jai. Maria rün kän muko krütani aune bitinkä jatani bren, yebätä niaratre nikani ngwena ja gwirete ngübakäre bäri kwin. Niaratre ngwäte barera krubäte dibire, aune bä kabre niaratre nikanina ngwena jötrö ngwarbe hospital, ñobätä ñan aune tä bren diabete ye kisete. Niaratre tä mike gare, ruäre ngwane tätre nemen nainte krubäte, akwa yebiti ta Jesús niebare ye erere, kätä juto bätätre, ñobätä ñan aune Maria rün tä dre ribere jai ye ererebätä tätre dimike ye medenbätä ja ruin kwin krubäte ietre.

KUKWE JA JIE NGWANKÄRE: “Nire nire käta sribire ni mda mda mikakäre ja mäketa, ni ye abko [...] kä rabadi nuäre btä” (Mateo 5:9).

KUKWE JA JIE NGWANKÄRE NE RABA NI DIMIKE ÑO:

Metrere “ni töi jäme” ye abokän ni kätä “ni mada mike nüne jäme” gärätä. ¿Nitre töi jäme raba dre ütiäte nuainne ja nire kwe yebiti? Ni raba ja mäke bäri kwin nitre nünanka ni bäre yebe. Ye medenbätä nikwe kukwe ne mikadre täte: “Munkwe ja die mikadre käre nünakäre jäme ni jökräbe” (Romanos 12:18). Kukwe “ni jökräbe” nieta ye abokän blitata ni mräkätre aune nitre mada ñaka kukwebätä nibe yebätä. ¿Ja mäkädre “ni jökräbe” ye köböire ni raba jondron ütiäte nuainne ja nire nikwe yebiti?

Nair

KUKWE NAMANI BARE METRE:

Nair ye kräke ñaka nuäre ja ngwandre töi jäme, ñobätä ñan aune niarakwe ja tuanina kukwe keta kabre ben, metrere mräkätre yebe. Kä kwäjätä biti kwärike nikani ta yete muko kwe käkwe tuanimetre, ye ngwane ja känenkäre tä monsotre kwe ye ngübare kaibe. Niara ngobo iti namani droga duen, aune käre nämene nemen rubun krubäte bätä nämene gwaitre aune niara ye rä ötö tare. Nair ie gare kwin, Biblia ye käkwe niara dimikani ja töi mike jäme kukwe bäri tare yebiti ta. Niara tä ja di ngwen ja töi mike jäme bätä ni mada töi ño ye mike nüke gare jai, aune ñaka ngudrärekä o ñäke ni madabe jai kukwe ñaka ütiäte yebätä (Efesios 4:31, 32). Ja ngwandre töi jäme namani gare ie ye köböire tä ja mäke bäri kwin mräkätre kwe yebe aune nitre madabe arato.

KUKWE TÄ JA KÄNENKÄRE NI KRÄKE

Jesús kukwe niebare ye erere nikwe nuaindi angwane, kä rabai juto nibätä aune ja rabai ruin kwin nie. Akwa ja nire nikwe yebiti nikwe kukwe ütiäte nuaindre yekäre, dre tä ja känenkäre ni kräke ye rabadre gare nie arato. Gare kwin nie ja känenkäre ni rabai umbre, ni rabai bren aune ni krütai, ¿se ño mada ni rabadre kukwe ütiäte nuainne ja nire nikwe yebiti? Erametre kukwe tare ye erere tä nemen bare kä nengwane.

Akwa, kukwe kwin tärä. Nitre tä ja di ngwen nüne “Jesukristo käkwe nünabare [...] kwrere” ye kräke jondron kwin tä krubäte Jehovakwe. Niarakwe kä bä nuäre ükaite gwäune, abokän känti nitre nünain niara tö namani ie kena ye erere: nünain kärekäre aune bren ñaka rabaira jire. Niara Kukwei tä niere: “Ngöböta nüne ni jen kwe ben [...]. Ngöbökwe nünandi bentre amne niaratre rabadi juta jen Ngöbökwe, aisete Ngöbö ara jire tädi bentre Ngöbö jen kwetre kwrere. Angwane Ngöbökwe niaratre okwä ñöi sökadite jökrä ietre amne ni ñan krütadre jire iti mda amne ñan ja müaidre jire chi mda amne ñan ja müaidre ja tare nikabtä, ñobtä ñan angwane kukwe nämane ükaninte ño känekäne, erere nikanina jökrä ta” (Apocalipsis 21:3, 4).

Maria, meribiti kä 84 kädrieta kukwe kena täräkwata nebätä yekänti, ye tä töbike kukwe ne rabai bare metre yebätä ye tä kä mike jutobätä. ¿Aune mä? ¿Gobran Ngöbökwe köböire ja nire metre rabai nikwe yebätä mä törba kukwe mikai gare bäri jai? (1 Timoteo 6:19.) Ye erere angwane, nunta mä nübaire blite nitre testiko Jehovakwe tä nüne mä käibiti yebe o nitre täräkwata ne sribekä yei mä raba kukwe tike. *

^ párr. 8 Kukwe namani bare Esa yebätä ye mikakäre gare jai mä raba ñäke täräkwata nebätä páginas 8 aune 9 yekänti.

^ párr. 18 Tärä ¿Dre drieta erametre Bibliakwe?, nitre testiko Jehovakwe käkwe sribebare, ye nitre kwati dimikanina kukwe keta kabre Bibliabätä mike gare jai.