Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE KWE MIKATA GARE

“Jutuaba tie, akwa ñaka rükaba gare tie”

“Jutuaba tie, akwa ñaka rükaba gare tie”

Kä 1975 yete, kä nämene kubu tibiti ye ngwane, ti jatani tuin jene ti meye ie. Ja ketamuko ti meye yekwe kän jondron doboko betaninkä timo aune kä ngö namani krubäte. Ti nämene ti meye kisete, tikwe ñaka okwä metatebare niara okwäbiti. Kä namani komä tibiti aune ti ñaka nämene blite jire. Ye bitikäre kukwe tare krubäte mikani gare ti mräkätre ie: ti olo ngidianinte ye nitre doctor mikani gare ietre.

Ti nämene chi angwane, ti rün aune ti meye ja tuanimetre, yebätä ti meye käkwe ti aune ti mräkätre (ti ngwai iti aune ti eteba nibu) umbre ye ngübabare kaibe. Kä ye ngwane, monsotre kia juta Francia känti olo ngidianinte tötika ñaka nämene nuainta kä nengwane ye erere. Aune monsotre tötika nämene ye ngwane nämene ja tare nike krubäte. Akwa yebiti ta, ti nämene chi ye ngwane nükebe kä ngwane kukwe keteiti tä tikwe abokän ñaka nitre kwati olo ngidianinte yekwe. Tibike mike gare.

Kä nämä kwärike tibiti ye ngwane

Kä nikani kwati krubäte ta yete, nitre kwati monsotre tötikaka namani nütüre monsotre olo ngidianinte ye kitadre blite aune ñäke ni kada yebätä. Juta Francia känti ti ngübabare, kä yekänti blita kisebiti ñäkäi nämene täte kwelate. Monsotre ja tötikaka kwelate ye ruäre kise dika nämene trökri.

Ti nämä chi angwane, ora kabre te bämän kratire kratire meri nämä ti kite blitakäre. Nämä ti krärä o ti dokwä ketete dime aune kukwe nie nämä abokän ngö ñaka nämä ruin tie ye nämä ti mike niere bati bobu. Ñaka nämä nemen nuäre blitadre ti kräke monsotre kia mada yebe. Kä ye ngwane tikwe ja tare nikaba krubäte.

Kä rababa kwä ti tibiti angwane, kä monsotre kia olo ngidianinte tötikara yekänti ti jänrikaba. Yete kena ti rababa ja kete monsotre mada ti erere ben. Blita kisebiti ñäkäi nämä kwela yete arato. Monsotre mika nämä ja ngie nuin ye ngwane, meta nämä kosokwäbätä o dokwä druen jäkä nämä. Akwa código sribeba nunkwe jakrä blitakäre gore jabe yebiti nun nämä blite jabe. ¡Ye köböire ti rababa blite monsotre kia mada yebe! Kä kobokä kena nikani ta yete tikwe nünanba kä jutobiti.

Akwa, kä rababa kwäjätä tibiti angwane, kwela monsotre kia ie ni kukwe ruin kräke yekänti ti jänrikaba. ¡Ti brukwä rötateba rababa ruin tie! Monsotre mada olo ngidianinte ye jökrä krütabare aune ti aibe namaninte nire kä nebätä rababa ruin tie. Meri nämä ti kite blitakäre, ye abokän nitre doctor ñaka törbaba tuai nete tikän, yebätä kukwe nieba kwetre tie ye erere ti nämä nuainne, ti mräkätre ñaka nämä ja kite blitakäre kisebiti aune ñaka nämä ti tuenmetre ja kete monsotre mada olo ngidianinte yebe. Ni ie kukwe gare ni olo ngidianinte yebätä känti ti janama ye täbe törö tie. Tärä sribebare ni blite kisebiti kräke nämä mikani mesa kwe yebiti. Tärä kwatabätä jondron üai nämä mikani ye jutuaba tie  angwane, tikwe kise kitababätä aune tikwe nieba: “¡Ti törba tärä yei!”. Doctor tärä ye ükaba drekebe ngwarbe. *

TI JATABA NIRIEN KENA KUKWE JA ÜAIRE YEBITI

Kukwebätä nitre kristiano tä ja jie ngwen ye ti meye nämä ja di ngwen krubäte driere nunye. Konkrekasion nitre testiko Jehovakwe, Mérignac, juta Burdeos ken, yekänti nämä niken nun ngwena gätäbätä. Kukwe nie nämä ye ñaka nämä nüke gare krubäte tie, akwa nitre itire itire nämä kukwe tike täräkwatabätä ye bitikäre nämä nüke täke ti ken kukwe ye mikakäre gare tie. Niaratre nämä ti tarere aune töi nämä krubäte tibätä ye nämä kä mike juto tibätä. Gwi ti nämä ja tötike ti meye ben Bibliabätä, akwa kukwe drie nämä kwe tie ye ñaka nämä nüke gare jire täte tie. Ja nämä nemen ruin tie Daniel ni Ngöbö kukwei niekä erere, kukwe rabai bare ja känenkäre ye ángel mikani gare ie angwane niebare kwe: “Ti abokän ie, juruaba, akwa ñaka rükaba gare tie” (Daniel 12:8). Ti abokänbätä rababa bare ne erere: “Jutuaba tie, akwa ñaka rükaba gare tie”.

Akwa yebiti ta, bätärekä jatäri kukwe metre Bibliabätä jataba nirien ti brukwäte. Kukwe nämä nüke gare tie ye ti nämä mike ütiäte jai aune ti nämä ja di ngwen nuainne. Arato ni mada nämä ja ngwen ño ye ti nämä mike ñärärä aune ja kitebätä. Ñodre, nikwe ni mada ngübadrebätä bätärekä ye Biblia tä nuainmana nie (Santiago 5:7, 8). Akwa kukwe ye ñan nämä nüke gare tie. Ja mräkätre nämä ti ngübarebätä bätärekä ye aibe ngwane rükaba gare tie. Konkrekasion ti dimikani krubäte ye gare kwin tie.

KUKWE TARE AUNE KUWE KWIN RABABA BARE

Stéphane ti dimikaba kukwe Bibliabätä mike nüke gare jai

Bati, ti nämä monsore ye ngwane, ji ngrabare tikwe monsotre olo ngidianinte tuaba blite kisebiti. Ti jataba ja kete gore bentre aune nitre Francia nämä blite kisebiti yebätä tikwe ja kitaba. Ti nämä näin jankunu Ju ja Ükarakrö yekänti, aune yete monso bati kädeka nämä Stéphane tö nämä ti dimikai krubäte aune nämä ja di ngwen blitakäre tibe. Niara rababa tare krubäte tikwe. Akwa, kukwe tare nämä ti käne: Stéphane ñaka ja mikaba rükäre yebätä mikaba ngite. Niara ñaka rababara tibe ye ti brukwä ötateba aune ti rababa ulire krubäte. Ti ñaka rababa näin jire gätäbätä.

Sö rikaba kräjätä biti krati ta ye ngwane, Stéphane mikani kwäre aune rükabata gwi. Niara rababa blite kisebiti tibe ye ngwane ti töi rababa ñan krütare. Kukwe rababa tuin tie yebätä ti töi rababa ñan krütare. ¿Dre namani bare? Niara nämene ngite ye ngwane ja kitabare kwe blite kisebiti. Niara rababa kukwe bämike kisebiti aune kä mike ja ngwärebätä, ye rababa kä mike bäri juto tibätä aune kukwe ye ti dimikai rababa gare kwin tie.

KUKWE METRE BIBLIABÄTÄ RÜKABA GARE TIE

Ti rababa ja tötike Bibliabätä Stéphane yebe. Ye ngwane ja känenkäre, kukwe metre Bibliabätä jene jene namani gare käne tie ye jataba nüke gare kwin tie. Ti nämä chi ye ngwane jondron üai nämä mikani täräbätä ye ti tö nämä tuai krubäte, nire nire üai bämikani ye ti tö nämä mikai gare jai aune ti tö nämä ja tötikai kukwe namani bare kirabe yebätä ne kwe rabadrekä ti töite. Kukwe nämä gare Abrahán, niara “bkün” aune “ni [...] kwati krübäte” yebätä tie, akwa kukwe ye mikaba gare kisebiti tie ye ngwane batibe rükaba gare tie aune rababa ütiäte ti kräke (Génesis 22:15-18, Jändrän Kena; Apocalipsis 7:9). Ti kukwei jeñe kwanba tie aune rababa kukwe ütiäte mike ti brukwäte.

Kukwe nie nämä gätäte ye jataba nüke gare tie angwane, rababa mate ti brukwäte aune ti törbaba mikai gare bäri jai. Stéphane nämä ti dimike ye köböire kukwe Bibliabätä jataba nüke gare bäri jankunu tie, aune kä 1992 ti ja diankaba mento Ngöbö Jehová kräke aune ti ja ngökaba ñöte. Kukwe rababa gare krubäte tie, kena ñaka namani nuäre  blitadre ti kräke, ja ñaka nämä nüke törö blitakäre tie aune kä jürä nämä tibätä.

TI JA TUABARE KÄ JÜRÄ YEBE

Ye bitikäre, nitre braibe blite kisebiti ben ti nämä ja ükökrö ye ja kwitaba konkrekasion Pessac, kä Burdeos yekänti. Ye rababa kwin ti kräke ñobätä ñan aune ye köböire ti rababa nirien jankunu kukwe ja üaire yebiti. Ñaka nämä nemen nuäre blitadre ti kräke, akwa nitre ja ketamuko tikwe abokän ie ni kukwe ruin ye nämä ja di ngwen kukwe nie nämä tie ye mikakäre gare tie. Gilles aune Elodie, niaratre nämä gure jabe, ye nämä ja di ngwen krubäte blitakäre tibe. Gätä ye bitikäre, käre niaratre nämä ti nübaire mröre o kabe ñain jabe, ye köböire nun rababa ja kete kwin. ¡Nitre tä näin ji metre Ngöbökwe yebiti ngätäite ni tädre ye raba kä mike juto nibätä!

Ti nämä kukwe kädriere nitre blite kisebiti Francia kräke

Konkrekasion yekänti Vanessa meri bä nuäre ye rababa gare tie. Niara ni mada mike tuin bobre jai aune kukwe metre tarere yebätä rababa tuin kwin tie. Ti olo ngidianinte yebätä niara ñaka raba blite tibe ye ñan namani nütüre, ñakare aune ye namani tuin kwin ie ja kitakäre blite ni olo ngidianinte yebe. Vanessa rababa tuin ja bä tie, aune kä 2005 yete nunkwe ja mikaba gure. Ti ñaka blite krubäte akwa niara tä ti dimike ja tuin kä jürä yebe aune blite bäri töi jämebiti ni jökrä ben. Niara tä ti dimike ne kwe sribi tä ti kisete rabadre nemen bare tie yebätä tita debe bien ie ja brukwä tätebiti.

KUKWE MADA KWIN BIANI JEHOVAKWE TIE

Nunkwe ja mikaba gure ye käi arabe näire, sukursal nitre testiko Jehovakwe juta Francia, kä Louviers yekänti, ti nübaiba ja tötike sö krati kukwe kwitakäre. Kä dianka nämene krubäte DVD sribekäre nitre blite kisebiti Francia kräke; akwa kä ye ngwane sribi nämä nuaindre krubäte ja känenkäre aune nitre braibe kukwe kwitaka ye nämä ja di ribere krubäte.

Vanessa, ti muko, tä ti dimike metrere

Vanessa aune ti, nunkwe sribibare sukursal ye ütiäte krubäte nun kräke aune ye jondron kwin biani Jehovakwe nunye, akwa ti raba niere metre kä ye ngwane nun rababa töbike krubäte. ¿Nitre braibe blitaka kisebiti nämä ja ükökrö yebätä dre rabai bare? ¿Ju nunkwe ye nunkwe nuaindi? ¿Sribi kwandi Vanessa ie? Akwa Jehovakwe kukwe ketare ketare ye ükaninte. Niara nämä ti aune ti muko aune nitre olo ngidianinte tarere ye rababa gare metre tie.

JUTA NGÖBÖKWE TÄ KETEITIBE YE TI DIMIKANI

Tikwe sribibare kukwe kwita yebätä köböire, dre dre nuainta nitre olo ngidianinte dimikakäre kukwe ja üaire yebiti ye nükani gare bäri kwin tie. Ja mräkätre kwati tä ja di ngwen ja kite blitakäre kisebiti tibe ¡ye kwin krubäte! Ja ñaka ruin kaibe jire tie. Kukwe kwin nuainbare ti kräke ye tä mike gare juta Jehovakwe tä keteitibe (Salmo 133:1).

Ti nämä kukwe kwite sukursal

Jehovakwe ja mräkätre töi mikani ti dimike käre yebätä tita debe bien ie. Sribi biani nuaindre tie köböire tita nitre olo ngidianinte dimike Ngöbö ni tarekä ye mike gare jai aune nökrö niara ken, yebätä tita debe bien arato. Nitre olo ngidianinte ñaka rabaira ye köböi ti tö tuai nüke aune ni jökrä rabai blite jabe “kukwe keteitibebiti” ni ja mräkäre ye kwrere, ye abokän kukwe metre Ngöbö aune niara tö dre nuain yebätä gärätä (Sofonías 3:9).

^ párr. 9 Kä 1991 ye ngwane batibe gobran Francia kukwe ükateba ne kwe monsotre kia olo ngidianinte tötikadre blite kisebiti.