Känändre nekänti

Indice yete känändre

 BIBLIA NIARA TÖI KWITANI

“Kukwe metre rabadre gare akwle tie yei niaratre tö nämä”

“Kukwe metre rabadre gare akwle tie yei niaratre tö nämä”
  • DÄREBARE: 1982

  • JUTA: REPÚBLICA DOMINICANA

  • KUKWE MADA: KUKWE MORMÓN YETE NIARA NGÜBABARE

TIKWE JA NGWANI KRÖRÖ:

Ti därebare Santo Domingo, juta República Dominicana yekänti; nun nibokä jai, akwa ti abokän mrä köre. Ti rün aune ti meye tötikabare kwin aune ni ja ngwen kwin ye ngätäite tö nämä nun ngübai. Kä kobokä ti däredre ye känenkri, nitre sribikä misionero kukwe Mormón yebätä namani gare ietre aune nitre ye ni mada mike ütiäte jai, ja ngwäkite kwin aune ja ükaninte kwin yebätä töi namani ñan krütare. Kä nikani braibe ta yete, ti mräkätre käkwe ja mikani kena Iglesia de Jesucristo de los Santos de los Últimos Días yebätä juta yete, ye kädekata Iglesia Mormona arato.

Bieta nuain nämene Iglesia yete yebätä ti nämä nemen käre, akwa nitre Mormón nämä ni ja mräkäre aune ja ngwan metre mike ütiäte jai ye nämä tuin bäri kwin tie. Ti nämä kukwe Mormón yete, yebätä ja nämä ruin ütiäte tie aune tikwe ja töi mikaba sribire misionero.

Kä rababa 18 tibiti ye ngwane, ti mräkätre rikaba nüne Estados Unidos ne kwe kwela kri bäri ütiäte yete tikwe ja tötikadre. Kä rikaba kwati ta ye bitikäre, ti grü aune muko kwe testiko Jehovakwe ye rükaba basare nuen kä Florida yekänti aune gätä kri känti kukwe Bibliabätä kädriei yebätä nun nübaiba kwetre jabe. Nitre jökrä nämä texto Bibliabätä känene aune kukwe tike täräbätä jai yebätä ti töi rababa ñan krütare, ye medenbätä tikwe täräkwata aune pluma käräba jai aune ti rababa kukwe tike täräbätä jai nitre mada ye erere.

Gätä kri krütaba ye bitikäre, ti tö nämä ja tuai misionero yebätä ti grü aune muko kwe käkwe nieba tie, niaratre tö rababa ti dimikai kukwe Bibliabätä mike nüke gare bäri kwin jai. Kukwe nieba kwetre ye rababa tuin kwin tie, ñobätä ñan aune kukwe nämä gare Tärä Mormón ye aibebätä tie aune kukwe Bibliabätä abokän ñaka nämä gare jire tie.

BIBLIAKWE TI TÖI KWITANI ÑO:

Niaratre rikabata ye bitikäre, nun nämä blite jankunu jabe teléfono yete. Kukwe mika nämä era tikwe jai aune Biblia tä kukwe niere yebätä käre  nämä ti nübaire töbike. Kukwe metre rabadre gare akwle tie yei niaratre tö nämä.

Iglesia tikwe yete kukwe nämä tuin era tie, akwa kukwe ye erere drieta Bibliabätä o ñakare ye ñaka nämä gare tie. Ti meyekrä täräkwata ¡Despertad! 8 noviembre kä 1995 juanba tie, nitre testiko Jehovakwe käkwe sribebare, yete kukwe ketebu nämä blite kukwe Mormón yebätä. Kukwe keta kabre mika nämä täte Iglesia tikwe yete, yebätä kukwe ñaka nämä gare tie ye rükaba gare tie ngwane ti töi rababa ñan krütare. Ye medenbätä Internet käi nunkwe yete tikwe kukwe känänba ne kwe täräkwata ye nämä kukwe metre mike gare o ñakare ye mikakäre gare jai; aune kukwe ye metre rababa gare tie. Museo keta kabre nitre Mormón yekwe kä Utah yekänti, ye ti janama tuin angwane kukwe ye metre rababa gare bäri kwin tie.

Käre ti nämä nütüre, Biblia aune Tärä Mormón ye kukwe ja erebe driere. Akwa, ti jataba ñäke bäri Bibliabätä angwane, ñaka tä kukwe ja erebe driere rükaba gare tie. Ñodre, Ezequiel 18:4 yekänti Biblia tä niere ni ngrabare tä ngatain. Akwa, Tärä nitre Mormón yekwe abokän tä niere Alma 42:9 yekänti ni ngrabare ñaka raba ngatain jire.

Ne madakäre, kukwe mada drie nämä nitre Mormón yekwe ye ñaka nämä nüke gare kwin tie arato. Kukwe keteiti ye abokän jardín Edén ye nämä kä kädekata matare condado de Jackson (Misuri, Estados Unidos) yekänti drie nämä. Arato, nitre kukwe driekä iglesiate nämä kukwe driere ye erere, “Gobran Ngöbökwe rabai gobrane ye ngwane, bandera kä Estados Unidos yekänti ye ngrükate rabai, ñaka täi käme, aune ye köböire nitre mikai kwäre bätä nitre jökrä rabai kani ngäbiti ja erebe”.

Kukwe ye rabadre bare angwane dre rabai bare juta tikwe, aune juta mada yebätä ye ti nämä ngwentari jai. Bati dere ni gare tie nämä ja tötike sribi misionero nuainkäre, käkwe blitaba tibe teléfono yebiti, ye ngwane tikwe blitaba kukwe yebätä ben. Tikwe ngwantariba metre ie: “Juta mäkwe ye tädre rüre juta madabe angwane, ¿mäkwe rüdre nitre Mormón juta madate yebe?”. Niarakwe jän nieba tie yekwe ti töi mikaba ñan krütare. Iglesia tikwe nämä kukwe driere yebätä ti nämä jankunu kukwe känene aune nitre ruäre ji ngwanka bäri ütiäte iglesiate yebe tikwe blitaba, aune ti nämä kukwe ngwentari ye kukwe bäin abokän ja känenkäre kä debe näre te mikai gare nieba kwetre tie.

Kukwe nieba kwetre tie yebätä ti di riakaba. Yebätä ti rababa ngwentari jai ñobätä ti tö nämä ja tuai misionero aune ti nämä ngwarbe ja di ngwen ni mada dimikakäre ye rükaba gare tie; aune nitre nämä sribi ye nuainne ja mikakäre ütiäte ye erere ti tö nämä ja tuai arato. Akwa erametre kukwe ñaka nämä gare krubäte tie Ngöböbätä. Ti nämä ñäke bä kabre Bibliabätä akwa tärä ye mikadre ütiäte jai ye erere ti ñaka nämä nuainne. Ngöbö töita kwin Kä tibien aune ni kä tibienbätä kräke ye ñaka nämä gare jire tie arato.

KUKWE KWIN NAMANI TIKWE:

Nitre testiko Jehovakwe ben tikwe ja tötikaba Bibliabätä ye ngwane kukwe keta kabre rükaba gare tie: Ngöbö kädekata ño, nita krüte ye bitikäre dreta nemen bare, sribi meden tä Jesús kisete Ngöbö töi mikakäre nemen bare... Tärä kwin krubäte ye jataba nüke gare tie, ¡kukwe nämä nüke gare tie ye ti tö nämä kädriei krubäte nitre madabe! Ngöbö tärä ye nämä gare tie, akwa ti rababa orare ie ja ketamuko kwin tikwe ye kwrere. Köbö 12 julio kä 2004 yete tikwe ja ngökaba ñöte ni testiko Jehovakwe ye kwrere aune sö rikaba krä ti ta yete tikwe ja mikaba kukwe driekä köbö täte.

Obisina bäri kri nitre testiko Jehovakwe Brooklyn (Nueva York) yete tikwe sribiba kä kwärike te. Biblia aune tärä mada keta kabre sribeta nitre kwati krubäte kä jökräbiti tibien dimikakäre yebätä tikwe sribiba arato ye käi juto krubäte tibätä. ¡Kä kwati te tikwe nitre mada dimikanina Ngöbö mike gare jai ye käi juto krubäte tibätä!