Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Dre abokän Evangelio Judas?

¿Dre abokän Evangelio Judas?

ABRIL 2006 yete, períodico kä jökräbiti tibien käkwe kukwe mikani gare nitre braibe kukwe känänkä yebätä, kukwe tikani kira abokän kwani bitinkä yebätä kukwe nämene mikani abokän nitre kukwe känänkä käkwe mikani gare nitre jökrä ie: kädekata Evangelio Judas. Nitre kwati ja tötikaka krikri namani niere kukwe ye käkwe ni töi kwitai drekebe Judas, ni ja tötikaka Jesube käkwe niara kitani ngise yebätä; ñobätä ñan aune rabadi nüke gare nie Judas ye namani kukwe kwin nuainkä, niara yei ni Dirikä ye nämene gare bäri kwin aune Jesukwe kukwe niebare ie ye ererebätä ja töi mikani kwe kite ngise nitre rüere yei.

¿Kukwe tikani täräbätä ye tä kukwe metre niere? Ye erere angwane, ¿kukwe ñaka gare nie Judas Iscariote, Jesukristo o nitre kristiano kena yebätä ye mikata gare kwe? ¿Kukwe nüke gare nie Kristo aune kukwe driebare kwe yebätä raba ni töi kwite?

EVANGELIO JUDAS YE KWANI

Ñokänti Evangelio Judas kwani ye ñaka gare metre. Tärä ye ñaka kwani nitre ja tötikaka jondron kirabätä yei aune tärä ye kukwe metre niere ye niaratre ñan niebare. Ñakare aune kä 1970 namanina krüte o kä 1980 ye känenkri batibe tärä ye mikani rübäindre, abokän nitre jondron kira rürübäinkä aune kökaka ye namani rürübäine. Ni iti ie tärä ye kwani kä 1978 yete kä Egipto yekänti, nämene mikani kä mökä kira yete. Ye abokän kukwe ketabokä jene jene tikani abokän nemen keteitibe täräre (kädekata códice) ye tikani kukwe copto yebiti (nitre Egipto kirabe kukwei yekri kukwe copto jatani).

Códice ye nämene ükani siklo kabre te kä nötare yekänti akwa dianinkä kä mrebiti angwane kwata nämene sribebare jondron nire kwata yebiti ye jatani niken ngwarbe bäri jötrö. Kä 1983 yete, nitre ja tötikaka krikri nimä käkwe tärä namanina niken ngwarbe ye tuaninte jötrö, tö namani kökai akwa ütiä nämene kabre krubäte yebätä ñaka kökani kwetre. Kä nikani kwati ta angwane, tärä ye namani niken jankunu ngwarbe ngüba ñaka nämene kwin aune kä ñaka debe te mika nämene yebätä. Kä 2000 yete, meri nünanka suiza jondron kira kökaka aune rürübäinkä ye käkwe kökani, ye bitikäre kä nikani raire ta angwane biani kwe nitre braibe ja tötikaka krikri yei. Nitre braibe ye nämene sribire Fundación Mecenas de Arte Antiguo aune Sociedad National Geographic ye dimikakäre aune niaratre ja töi mikani códice ye  üketeta aune sribereta, códice ye ötare bäsi nämene ötaninte kia kia ere. Ne madakäre, ñongwane tärä ye sribebare ye niaratre tö namani mikai gare, arato namani kwitadre ietre kukwe madabiti aune namani ja di ngwandre ietre kukwe tikanibätä ye mikakäre nüke gare jai.

Jondron kä täinkäre nitre ja tötikaka krikri ie (carbono 14) ye köböire mikani gare códice ye sribebare siklo III o IV yete. Akwa nitre ja tötikaka krikri niebare Evangelio Judas ye tikani kukwe griekore bäri kirabe yebiti abokän kwitani mada kukwe copto yebiti. ¿Códice ye tikani ñongwane kena, aune kukwe meden namani bare kirabe näire?

EVANGELIO JUDAS: EVANGELIO YE KITE NITRE GNÓSTICO YEKRI

Ireneo tärä tikani yekänti, blitata kena Evangelio Judas yebätä, niara ye tärä tikani siglo II namanina krüte ye näire aune nämene ja bien kristiano. Ireneo tärä Contra las herejías sribebare yekänti, niara tä blite nitre kwati rüere nämene kukwe niere yebätä: “Judas, Jesús kita ngisekä, yei kukwe ne nämene gare jökrä nieta, aune, nitre ja tötikaka Jesube ye ngätäite niara aibe ie ‘kukwe metre nämene gare’, ‘ni mada kita ngisedre ñoʼ ye niarakwe nuainbare, ye medenbätä niara köböire jondron jökrä kä tibienbätä aune kä kwinbiti ye juani ngwarbe. Kukwe ne mikakäre gare metre, tärä tikani kwe, abokän kädekata Evangelio Judas”.

Evangelio ye ñaka tikani Judas käi näire, ni ie Judas ñaka gare käkwe tikani”

Nitre gnósticos ja bianka kristiano nämene kukwe keta kabre driere ye rüere Ireneo nämene kukwe niere, nitre ye nämene niere ja töbiti kukwe nämene nüke gare ietre. Kukwe gnosticismo ye abokän nitre braibe nämene kukwe mike gare gärätä, nitre ye itire itire tö nämene “kukwe metre” nitre kristiano yebätä mikai gare ño ye erere nämene nuainne. Nitre gnósticos ye nämene kukwe mike gare tärä tika nämene kwetre ye arabebätä, ye nuain nämene krubäte siklo II näire.

Käre, nitre braibe nämene kukwe tike ye ruäre kädeka nämene (evangelios gnósticos), kukwe ye nämene niere nitre apóstol bäri ütiäte ye käkwe ñaka kukwe driebare Jesukwe ye mikani gare kwin aune kukwe bäin driebare Jesukwe ye abokän nükani gare nitre ruäre dianinkä ye aibe ie *. Nitre gnósticos ye ruäre nämene nütüre kä tibien ne abokän sribebare kä ni ngite kräke kwrere “ngöbö jondron sribekä” yekwe, ngöbö ye abokän kädrieta Antiguo Testamento yebätä, ngöbö ye abokän ñan bäri ütiäte aune nämene ja mike ngöbö mada mada bäri kri ye rüere abokän niaratre nämene mike täte. Nire ie kukwe metre nämene gare yei rükadre gare ni rabadre ja ngrabare metre ye tuenmetre aune nikwite ja üaire.

Kukwe ne erere raba kwen nie Evangelio Judas yebätä, abokän tä kukwe ne niere kena: “Kukwe bäin abokänbätä Jesukwe blitabare Judas Iscariote ben bämän krati biti köbömä te Pascua nuaindre ye känenkri”.

¿Códice ne arabebätä Ireneo blitabare, abokän nämene nianinte siklo kabre te? Marvin Meyer, niara ye ja tötikabare arato kukwe tikabätä aune kwitani kwe nitre mada kukweire, tä niere “Ireneo kukwe niebare jötrö ngwarbe ye tä mike gare niara nämene blite kukwe tikani nitre copto kukweire abokän tä ni kisete nebätä, aune kädekata Evangelio Judas”.

¿EVANGELIO YE TÄ JUDAS KÄDRIERE ÑO? NITRE JA TÖTIKAKA KRIKRI TÄ JA KWETE KUKWE YEBÄTÄ

Evangelio Judas tä mike gare Jesús nämene nitre ja tötikaka ben ye kötaire kukwe ñaka gare ietre yebätä. Nitre ni jätä biti nibu ja tötikaka Jesube ye ngätäite Judas ye aibe ie kukwe nämene nüke gare metre Jesús yebätä, ye medenbätä Jesukwe “kukwe bäin gobran yebätä” ye mikani gare niara aibe ie.

Nitre braibe kena käkwe kukwe tikani täräbätä kwitani nitre mada kukweire aune kukwe ruäre ñaka nämene täte ye ükaninte, ye abokän käkwe ja tuanimetre töi kwitadre Ireneo kukwe niebare Evangelio yebätä yei. Kukwe kwitani kwetre yekänti nieta, Judas ye dianinkä Jesukwe, ñobätä ñan aune niara aibe ie kukwe bäin ye nüke gare aune rabai “gobran” yete arato. Nitre apóstol mada ye käkwe ni mada kädekai Judas ye täte, akwa niara ye abokän rikwitadi “üai keta jätä biti ketamä”. Jesús niebare ie: “Mä rabadi bäri ütiäte nitre [ja tötikaka] mada yebiti ta. Ñobätä  ñan aune mäkwe ti ngrabare ye mikai kukwe tare te”.

Nitre ja tötikaka krikri ruäre nämene gare kwin nitre kristiano kena ngätäite aune nitre gnóstico, ñodre Bart Ehrman aune Elaine Pagels, niaratre ye ni ütiäte tärä tikaka, käkwe ja tötikabare Evangelio Judas yebätä aune tikani täräre kwetre, niaratre tärä tikani ye tä kukwe ja erebe niere nitre braibe kena käkwe kukwe tikani täräbätä kwitani nitre mada kukweire ye erere. Akwa, kä nikani braibe ta, ye bitikäre nitre mada ja tötikaka krikri, ñodre April DeConick aune Birger Pearson kräke kukwe ye ñaka namani debe. Niaratre yebe gwairebe, Sociedad National Geographic käkwe drekebe ngwarbe tärä tikani kirabe ye mikani gare nitre jökrä ie, tärä kena nämene kwetre ye bämikakäre. Ne madakäre, niaratre kukwe ükaninte ne kwe kukwe ye ñaka mikadre gare akwa kukwe mada ükaninte ye niaratre ñaka mikani ütiäte, ñodre tärä tikani ye nitre mada ja tötikaka käkwe ja tötikadrebätä aune tuadrete kwin abokän erere ñan namani bare.

Nitre ja tötikaka krikri käkwe ja tötikabare tärä yebätä tä niere kukwe tikani ye ñaka tuin kukwe kira ye erere

DeConick aune Pearson ye käkwe tärä ye tuaninte kaibe jene jene aune kukwe bäri ütiäte nämene códice yebätä ye ñaka nämene kwin niebare kwetre. DeConick tärä kwitani yekänti, Jesús tä Judas kädeke “chokali ni jätä biti nimä” aune ñaka “üai keta jätä biti ketamä”. * Arato nieta metre ta niara ñaka rabai “gobran” yete. Aune niara ye rabai bäri ütiäte nitre ja tötikaka mada yebiti ta ye nie ñaka ie, ñakare aune nieta ie: “Mäkwe kukwe bäri käme nuaindi niaratre ye ngwä, ñobätä ñan aune mäkwe ti ngrabare ye mikai kukwe tare te”. DeConick niebare, Evangelio Judas ye nitre gnósticos sribebare nitre apóstol ye mikakäre ñan ütiäte jai. DeConick aune Pearson ye kräke, tärä tikani ye ñaka tä Judas bämike ni ni mada dimikaka krubäte ye kwrere.

¿EVANGELIO JUDAS YE TÄ DRE DRIERE NIE?

Judas ye bämikata ni ni mada dimikaka krubäte o chokali ye kwrere, akwa nitre ja tötikaka krikri käkwe ja tötikabare tärä yebätä tä niere kukwe tikani ye ñaka tuin kukwe kira ye erere. Bart Ehrman tä mike gare: “Evangelio ye Judas ñaka tikabare; aune niarakwe kukwe ye tikani ye ñan niere jire. [...] Evangelio ye ñaka tikani Judas käi näire, ni ie Judas ñaka gare käkwe tikani [...]. Ye medenbätä, dre namani bare erametre Jesús yebätä ye tärä ye ñaka raba mike gare jire”.

Evangelio Judas ye nitre gnóstico tikani kena siklo II kukwe griekore yebiti. Ireneo kukwe niebare Evangelio yebätä ye metre o ñakare ye ñan gare metre akwa nitre ja tötikaka krikri täbe ja kwete kukwe yebätä. Kukwe ne abrä gare nie, Evangelio Judas ye tä mike gare metre kä ruäre ngwane nitre kristiano ñaka metre namani kukwe ñaka metre kwetre ye driere aune namanintre ja ñäkebiti jene jene kukwe ñaka ja erebe driekäre. Niaratre ñaka Biblia mikani ütiäte jai, ñakare aune nitre apóstol namanintre mike mokre kukwe yebätä ye códice tä mike gare metre, ñodre Pablo, niebare Hechos 20:29, 30 yekänti: “Ti näinta, abti [...] ni ruäre mun ngätäite akwa, jatadi ni ngökö arato, nitre tödekaka Jesubti diankäre jakri, ye abko gare kuin tie”.

^ párr. 11 Kukwe drie nämene Jesukwe abokän nükani gare bäri kwin nitre ie nieta ye käbiti Evangelio ye kädekata. Ñodre Evangelio Tomás aune Evangelio María Magdalena; Evangelio ne erere mada kwaninta täte jökrä grebiti kwäjätä.

^ párr. 18 Nitre ja tötikaka krikri tä nütüre tärä ye tä Judas bämike chokali ye kwrere, abokän ie Jesús ye gare bäri kwin nitre mada ja tötikaka ye ngwä, aune kukwe ye erere raba kwen nie Evangelio kirabe yebätä nieta kwetre, abokän känti mikata gare chokalitre ye käkwe Jesús mikani gare (Marcos 3:11; 5:7).