Känändre nekänti

Indice yete känändre

 NIKWE TÖDEKADRE NIARA ERERE

“Krütanina, akwa [...] kädrie tä[be] mtare”

“Krütanina, akwa [...] kädrie tä[be] mtare”

OBEJA nämene mikä kwete jäme ngutuä ngüre bäre ye ngwane Abel nämene okwäbätä. Obeja kwe nämene yekänti okwä nämene, akwa okwä nämene metrere kä mente tuin diäre yekänti. Kä yekänti ngitra jutra ngitiekä nämene nübrete ja bäre ta, nekwäre sekwäre, ne kwe ni ñaka rikadre jardín Edén yete ye nämene gare kwin ie. Kä yekänti niara rün aune meye nünanbare, akwa kä yekänti ñaka namanina nändre niaratre aune monsotre kwetre yei. Abel tä nikren kunkwäre aune tä töbike Ni niara Sribekä yebätä angwane, dere murie tä ngösöi dokwä druenbätä ye bämike ja töite. ¿Ni brare aune Ngöbö ie kukwe ye rabadre ükaninteta jabe? Jondron mada yebiti ta Abel tö namani kukwe yei.

Kä nengwane Abel tä blite mäbe. ¿Niara kukwe ruin mäi? Kukwe ye ñaka metre mä raba niere. Niara ye Adán ngobo nibukäre, aune kirabe krütani. Niara ngrabare ye ñaka niena, siklo gre ketamä nikanina ta yete niara nikwitanina dobro ye kwrere. Nitre krütanina yebätä, Biblia tä driere nie: “Niaratre töi ñaka niena jire” (Eclesiastés 9:5, 10). Ne madakäre, Abel kukwe niebare ye ñaka tä tikani jire Bibliabätä. Ye erere angwane, ¿ño raba blite nibe?

Ngöbökwe apóstol Pablo töi mikani kukwe ne tike Abel yebätä: “Abel krütanina, akwa [...] kädrie tä[be] mtare” (Hebreos 11:4). ¿Abel tä blite drebiti? Tä blite tödeka yebiti. Abel ye ni brare kena käkwe tödekabare. Niara nämene tödeke metre ye bämikani kwe, aune kä nengwane ni raba ja ngwen niara erere. Tödeka niarakwe yebätä nikwe ja kitai bätä ja ngwain niara erere angwane, kukwe tikabare Abel yebätä ye tä blite metre nibe kwrere.

Biblia ñaka blite krubäte Abel yebätä, akwa ¿ni raba dre mike gare jai niara aune tödeka kwe yebätä? Ani mike gare jai.

NIARA RIRIABARE NI BRAIBE KÄ TIBIENBÄTÄ YE NÄIRE

Ni nämene nüne braibe kä tibienbätä ye näire Abel därebare. Ye bitikäre Jesukwe niebare, Abel nünanbare “kä ne mikanintibe kena” ye näire (Lucas 11:50, 51, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Nitre mikai kwäre ngite kisete ie tätre tö ngwen, yebätä Jesús nämene blite metrere. Abel ye ni nibokäkäre käkwe nünanbare kena, akwa niara aibe namani tuin diandretari Ngöböi nüke gare nunye. * Erametre, Abel ñaka ngübabare nitre ja ngwen kwin ngätäite.

Ni nämene braibe nüne kä tibienbätä, akwa kukwe tare nämene kräketre. Adán, Abel rün bätä Eva, niara meye nämene bä nuäre krubäte aune juto sribikäre. Akwa niaratre ja mikani ngite krubäte, ye nämene gare kwin jabätä ietre. Kena niaratre töi nämene kwin, aune rabadre nünentre kärekäre. Akwa ñaka Jehová mikani täte kwetre ye köböite niaratre juanintari jardín Edén kä bä nuäre ye bäre mento. Niaratre töbikabare ja aibebätä, aune ñaka ngäbriäntre rabai yebätä, köböite ñaka namanina töi metre aune nüna kärekäre ñaka namani niaratre kräke (Génesis 2:15–3:24).

Adán aune Eva namani jardín ye bäre mento angwane, ñaka namanina nüne kwin ye nükani gare ietre. Akwa, niaratre monsoi därebare kena ye ngwane, kädekani Caín, o “jondron tä nirien” ye kwrere, aune Eva niebare: “Ngöbö diebti ngäbäkre däreniri  brare tikwe.” Kukwe niebare kwe yebiti tä mike nüke gare, niara töi nämene kukwe käbämikani jardín yekänti Jehovakwe yebätä, yete Jehovakwe niebare, meri ‘bükünʼ rabai käkwe nitre blo gaite, nitre ye Adán bätä Eva ngökani (Génesis 3:15; 4:1, Jändrän Kena, [JK]). ¿Meri niebare ye ngwane blita nämene Eva yebätä aune ‘bükünʼ däredi käbämikani ye abokän Caín namani ruin ie?

Ye erere angwane, nämene ja ngökö akwle. Ne madakäre, Adán aune Eva käkwe Caín töi mikani ye ererebätä nämene nirien, erametre niaratre töi ñaka nämene metre yebätä ja mikani ngite kwetre aune ja töi mikani bike kri kwetre. Ye bitikäre monso nibukäre därebare Evakwe, akwa kukwe kwin niebare Abelbätä o ñakare nie ñaka jire täräbätä. Niara kädekani Abel, ye “jondron niken jötrö ta” o “jondron ngwarbe” meden gärätä (Génesis 4:2). ¿Kukwebiti Abel kädekani ye tä mike gare tö ngwan ñaka nämene krubäte niarai, akwa Caín abokän ie tö ngwan nämene bäri ye meden gärätä? Kukwe ye metre o ñakare yebätä ni rabadre töbike.

Nitre rüne jökrä kä nengwane rabadre ja kite nitre rüne kena yebätä. Kukwe niebare kwetre aune ja ngwani ño kwetre yebiti, ¿nämene monsotre kwe töi mike bike kri, jondron tuabätä bäri jakwe, aune töbike ja aibebätä? ¿O nämene tötike Ngöbö Jehová tarekäre aune ja ketakäre ben? Ni rün aune ni meye kena kisete sribi nämene ye ñaka nuainbare kwetre. Akwa, kukwe kwin nämene monsoitre kräke.

ABEL TÖDEKABARE, ¿NUAINBARE ÑO KWE?

Monsotre nibu nämene nirien ye ngwane, Adán käkwe niaratre tötikani sribikäre ne kwe niaratre ja mräkäre nämene dre ribere jai ye rabadre bien ietre. Caín namani nura nökö; aune Abel namani obeja ngübare.

Akwa Abel sribi bäri ütiäte nuainbare: kä kwati te tödekabare kwe, aune kä nikani raire ta ye bitikäre Pablo kukwe tikani kukwe kwin nuainbare niarakwe yebätä. Töbike niaratre yebätä. Ni ñaka nämene jire iti ja ngwen kwin abokän ie Abel rabadre ja di kärere. Akwa, ¿ñokänti namani tödeke Ngöbö Jehová ie? Kukwe ketamä ütiäte ie niara nämene tödeke yebätä ani töbike.

Jondron sribebare Jehovakwe.

Jehová kukwe tare ñäkäbare kä tibien kräke, kritukwä aune krimu käme aibe namani nirien ye köböite ñaka namani nuäre nura nökara. Akwa, jondron kwetadre nämene krubäte kä tibienbätä ye köböire Abel mräkätre nämene nüne. Ne madakäre, jondron nire, nukwä, gwa, ngutuä, ñö okwä, ñö kri, mren; arato kä kwinta, muta, Ñänä, Sö, aune muke ye kräke kukwe tare ñaka nämene jire. Jondron jökrä nämene tuin Abel ie ye nämene mike gare ie Ngöbö Jehová jondron jökrä Sribekä yekwe ni tare krubäte, töbätä, aune töi kwin ni kräke (Romanos 1:20). Niara nämene töbiketari kukwe yebätä ye käkwe tödeka kwe mikani dite.

Erametre Abel nämene kä denkä krubäte jai töbikatarikäre kukwe ja üaire yebätä. Niara tä obeja kwe ngübare ye bämike ja töibätä. Ni obeja ngübaka ye nämene dikekä krubäte. Nämene niken obeja jäme ye ngwena ngutuä bäre, kä kiare yekänti, ñö kri känti ta, aune käre nämene niken ngwena mikä krubäte yekänti, ñö kwin, kä ja dükakäre kwin bätä kä jäme yekänti. Ni bäri töbätä aune bäri dite ni kä tibienbätä  kräke käkwe Abel jie ngwandre, kriemikadre aune ngübadre ribe nämene kwe jai arato, ¿ye nükani gare Abel ie? Erametre kukwe ye erere ribebare kwe jai orasionte, aune ye köböire tödeka kwe namani nirien jankunu.

Jondron sribebare ye köböire nükani gare metre Abel ie Ni Jondron Sribekä yekwe ni tare

Kukwe käbämikani Jehovakwe.

Kukwe namani bare jardín Edén yete aune Adán bätä Eva juanintari mento kä yekänti ye niaratre käkwe niebare monsotre kwe yei. Ye medenbätä kukwe keta kabrebätä namani töbikadretari Abel ie.

Kukwe tare rabai kä tibien kräke niebare Jehovakwe. Kukwe niebare Jehovakwe ye erere, kä jökrä känti kritukwä aune krimu käme nämene namani tuin Abel ie. Evakwe ja tare nikai monso ngübabätä niebare Jehovakwe arato. Mräkätre därebare köre ye ngwane, kukwe ye namani bare metre nükani gare ie arato. Adán ñaka rabai Eva tarere metre aune ngübare kwin, bätä Adán rabadi niara gobraine namani tuin Jehová ie. Kukwe tare rabai bare niebare Jehovakwe erere nämene nemen bare ye Abel nämene tuin ja okwä jeñebiti. Kukwe ketare ketare nämene nemen bare yekänti Jehovakwe kukwe niebare ye erere nämene nemen bare metre Abel okwäbiti. Kukwe ye köböire, Ngöbökwe meri ‘bükünʼ däredi iti käbämikani abokän käkwe nitre ja mikani ngite kena Edén ye ükaiteta ie Abel nämene tödeke (Génesis 3:15-19).

Nitre Jehová mikaka täte.

Nitre ja ngwen kwin ye ñaka nämene kwen Abel ie ni kä tibienbätä ngätäite, akwa kä ye näire nitre Kä tibienbätä ye ñaka aibe nämene töbätä. Adán aune Eva juanintari jardín Edén bäre mento ye ngwane, Jehovakwe kukwe ükaninte ne kwe niaratre aune monsoitre ñaka rabadre nikenta Kä Bä Nuäre yekänti. Kä yekänti Jehovakwe querubines mikani krare jite ngitra jutra ngitiekä nämene nübrete ja bäre ta yebe, ye angeletre bäri ütiäte (Génesis 3:24).

Monso chi Abel, ye tä nikren querubines yebätä ye bämike ja töibätä. Niaratre ja kwitani ni kä tibienbätä erere, aune niaratre bä nämene mike gare metre niaratre ye dite krubäte. “Ngitra” jutra ngitiekä nämene nübrete ja bäre ta, nekwäre sekwäre ye nämene jürä ngwandre jabätä arato. Abel nämene nirien ye ngwane, ¿querubines namani nainte o ñaka namanina krare deu namani tuin ie? Ñakare. Rare, aune dibire, kä kwatire kwatire te, kirabe, querubines töbätä krubäte, nämene käre kä yekänti. Ye erere, namani gare Abel ie ni Ngöbö Jehová mikaka täte kwin aune metre nämene. Querubines nämene ja ngwen metre aune nämene Jehová mike täte ye erere Abel mräkätre ñaka nämene ja ngwen namani tuin ie. Angeletre nämene ja ngwen metre ye käkwe tödeka Abelkwe mikani dite.

Abel nünanbare ye jökrä ngwane, querubines nämene ja ngwen metre aune Jehová mike täte nämene tuin ie

Jondron sribebare, kukwe käbämikani Ngöbökwe, aune nitre Ngöbö mikaka täte ja ngwani metre yebiti Jehovakwe ja mikani gare, yebätä Abel nämene töbiketari köböire tödeka kwe namani bäri dite. Abel ja ngwani kwin ye tä blite nibe, ¿ñan ererea? Metrere monsotre bati rabadre tödeke Ngöbö Jehová ie Abel erere, mräkätre mada käkwe dre nuaindre akwa yebiti ta rabadre tödeke jankunu. Kä nengwane kukwe keta kabre tärä tödeka nikwe mikakäre dite, ñobätä ñan aune jondron bä nuäre sribebare Ngöbökwe ye tä ni bäre, Biblia tä täte nikwe, aune nitre kä tibienbätä kwati käkwe tödekabare metre ye tä ja töi kräke nie.

ABEL JONDRON BIANI, YE ÑOBÄTÄ NAMANI BÄRI ÜTIÄTE

Abel nämene tödeke Jehovai ye namani nirien angwane, tö namani tödeka kwe bämikai jondron nuain nämene kwe yebiti. Akwa, ¿ni kä tibienbätä ye rabadre dre bien Ni Jondron Sribekä yei? Erametre ni kä tibienbätä käkwe jondron biandre Ngöböi ye ñaka nämene ribere jai. Ja känenkäre, kukwe metre ñaka nuäre rükadre gare ye nükani gare Abel ie: jondron bäri kwin nämene niarakwe ye biandre kwe ja töi kwinbiti Jehová ie angwane, niara Rün kä kwinbiti ni tarekä yebätä kä rabadre juto nükani gare ie.

Ye medenbätä Abel namani ja ükete obeja ruäre kwe ye biankäre Ngöböi. Obeja ngäbä kena bäri kwin dianinkä kwe, aune jondron biani kwe ye namani tuin bäri kwin Ngöböi. Ngöbökwe Caín kadre ngäbiti aune kukwe kwin nuaindre kräke ie tö namani arato, yebätä niarakwe nura kwe ye dianinkä biandre Ngöböi. Akwa niara töi ñaka nämene Abel erere. Niaratre ja etebare töi nämene ño ye namani gare jondron biani kwetre yebiti.

Abel nämene tödeke ye ererebätä jondron biani kwe Ngöböi; akwa Caín töi ñaka nämene ye erere

Kä jondron kukwakäre yebiti Adán ngobo nibu ye jondron kukwani Ngöböi, querubines okwäkänti, kä ye näire niaratre aibe nämene kä tibienbätä blitakäre  Jehová yebätä. Jehovakwe kukwe niebare ye ani ñäkebätä: “Abeli btä obeja ngrie bäri köte jänükani kwe, ye käi namani nuäre Dänkin Ngöböbtä” (Génesis 4:4, JK). ¿Abelkwe jondron nire biani käi namani nuäre Ngöböbätä ye bämikani ño kwe? Biblia ñaka mike gare. Akwa, ¿ñobätä Abel kani ngäbiti kwe?

¿Jondron meden biani kwe yebätä? Erametre Abel jondron nire biani, jondron nire därie mikani nimiente tibien kwe ye tä ja nire bämike. ¿Jondron nire ye erere biandre ye rabai ütiäte krubäte nükani gare Abel ie? Siklo nikani ta Abel näire ye bitikäre, Ngöbökwe Monsoi ñaka ja mikabare ngite käkwe ja nire biandi bämikani, kordero kwin biani yebiti, ye “Kordero Ngöbökwe”, abokän därie ñaka ngite mikai nimiente tibien (Juan 1:29; Éxodo 12:5-7). Akwa, erametre kukwe ne jökrä bäsi ñaka nükani gare kwin Abel ie.

Kukwe ne raba nemen gare nie: Jondron kwin nämene Abelkwe ye biani kwe Ngöböi. Abel jondron biani ye ñan aibe namani tuin kwin Jehová ie, ñakare aune Abel namani tuin kwin ie arato. Abel nämene Jehová tarere aune tödeke metre ie käkwe töi mikani kukwe ye nuainne.

Akwa Caín, töi ñaka nämene ye erere. “Kain btä jändrän kwe abko, käi namani nuäre ñakare” Jehovabätä (Génesis 4:5, JK). Ne ñan tä mike gare jondron biani Cainkwe ye ñaka namani ütiäte; ñakare aune ye bitikäre Kukwe biani Ngöbökwe yebätä mikani gare kwe nitre rabadre nura nökani ye ngwä bien niarai (Levítico 6:14, 15). Biblia tä niere Caín yebätä: “Caín moto käme, erere nämane kukwe nuene käme” (1 Juan 3:12). Caín ja bämikadre jerekäbe Ngöbö mike täte aibe köböire Ngöbökwe kadre ngäbiti namani nütüre, ni näire nitre kwati töita ye erere. Niara ñaka nämene tödeke aune Jehová tarere ye gwäune namani gare ja töi mikani ño kwe yebiti.

Jehovakwe ñaka Caín kani ngäbiti namani tuin ie ye ngwane, ¿ja töi mikani kwe ja ngwen Abel erere? Ñakare. Namani rubun krubäte eteba kräke. Dre nämene nemen bare Caín brukwäbätä ye namani tuin Jehová ie aune töi jämebiti blitabare kwe ben. Mikani gare kwe Caín ie, niara nämene ja ngwen käme ye köböite ja mikai ngite kwe, akwa, niarakwe ja töi kwitadreta angwane, “kä rabadre nuäre[bätä]” käbämikani kwe ie (Génesis 4:6, 7, JK).

Ngöbökwe kukwe mikani gare Caín ie ye ñaka mikani täte kwe. Ñakare aune, eteba nämene tö ngwen ie ye nübaibare kwe näin jabe tirete. Yete Abel metani kwe aune murie ketani kwe (Génesis 4:8). Ne erere ni raba niere, ni kukwe ngwarbe mikaka täte käkwe ja mikani kena Abel rüere, aune murie ketani. Niara krütani, akwa kukwe kwin nuainbare kwe ye namani kärekäre.

Abel därie namani kukwe ükatemana o ja ngie mikamana Jehovai ye kwrere bämikata. Ye erere Ngöbökwe kukwe ükaninte kräke, Caín kukwe käme nuainbare yebätä mikani ja ngie nuin kwe (Génesis 4:9-12). Kukwe kwin nuainbare Abelkwe abokän täbe blite nibe kä nengwane, ye bäri ütiäte. Niara nünanbare, bäsi siento krati, ye namani braibe nitre kä ye näire kräke, akwa kä yete Abel jondron kwin nuainbare. Murie ketani akwa, Jehová, niara Rün kä kwinbiti ye nämene niara tarere aune kain ngäbiti nämene gare kwin ie (Hebreos 11:4). Ye medenbätä, niara tä Jehová töite yei ni raba tö ngwen metre, aune kä bä nuäre kä tibienbätä yete niara gaikröta ngübata kwe (Juan 5:28, 29). ¿Mä täi yete niara mikakäre gare jai? Mä töita kwatibe Abel tä blite ye kukwe nuakäre bätä tödeke niara erere angwane, mä täi yete arato.

^ párr. 8 Kukwe “kä ne mikanintibe kena” nieta ye abokän nura bükün tä nemen, aune ngwäta nemen gärätä, ye blitata monsotre därebare kena yebätä. Akwa, ¿ñobätä Jesukwe niebare, Abel nünanbare “kä ne mikanintibe kena” ye näire, aune ñaka blitabare kwe Caín därebare kena yebätä? Caín ja töi mikani kukwe den nuaindre jai aune ñaka ja ngwani kwin kwe yebiti bämikani kwe nierare ja mikani Ngöbö Jehová rüere ye medenbätä ñaka blitabare niara yebätä. Adán aune Eva ñaka diaintari ye erere, Caín ñaka gaikröta aune diaintari arato.