Känändre nekänti

Indice yete känändre

“Munkwe nünanka dite tödekabtä”

“Munkwe nünanka dite tödekabtä”

“Munkwe nünanka dite tödekabtä.” (1 CORINTIOS 16:13)

KANTIKO: 23, 34

1. a) Mren Galilea yekänti murie namani mate dite krubäte ñübe minimini ye ngwane, ¿dre namani bare Pedro yebätä? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.) b) ¿Ñobätä Pedro jatani niken nen mrente nguse?

BATI deu, Pedro aune nitre mada ja tötikaka ye nämene näin ru mrenbiti yete mren Galilea yekänti ta angwane, drekebe ngwarbe murie jatani mate dite krubäte ñübe minimini. Batibe, Jesús nämene näin mrenbiti ta ye jutuabare ietre. Ye ngwane, Pedro raba näin mrenbiti ta Jesús erere o ñakare ye ngwanintari kwe Jesús ie. Jesús jän niebare ie. Aisete Pedro nämene rute nikani timon aune nänbare kwe Jesús kokwäre. Akwa niara nänbare bati bobu angwane, jatani niken nen mrente nguse. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune murie namani mate dite krubäte ñübe minimini yebätä niara okwä namani aune kä jürä namanibätä. Ye ngwane, Pedro ja di käräbare Jesús ie. Jesús niara kani kisebiti aune niebare kwe ie: “¡Ñobtä mata tödeke chi dikaro tibti ye!” (Mateo 14:24-32).

2. ¿Nibike kukwe meden meden mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

2 Kukwe namani bare Pedrobätä yebiti nibike kukwe ketamä mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti. Kena, Jehovakwe niara dimikai yei niara nämene tödeke ye bämikani ño kwe. Ketebukäre, ñobätä  ñaka jatani tödeke. Aune ketamäkäre, ñokänti namaninta tödeke. Kukwe ketamä ye mikadre gare jai ye käkwe tödeka nikwe mikai bäri dite (1 Corintios 16:13).

NIKWE TÖDEKADRE JEHOVAI

3. a) ¿Ñobätä Pedro nämene rute nikani timon aune nänbare kwe mrenbiti ta? b) ¿Ni kristiano käkwe kukwe meden ye erere nuainbarera arato?

3 Jesukwe Pedro käräbare ye ngwane, niara nämene rute nikani timon aune nänbare kwe mrenbiti ta. ¿Ñobätä nuainbare kwe? Ñobätä ñan aune Jehovakwe Jesús dimikani ye erere niara dimikai kwe yei nämene tödeke. Ni kristiano käkwe kukwe ye erere nuainbarera arato. Jesús tä ni nübaire ja mike ja tötikaka kwe ye namani gare nie Bibliabätä angwane, nikwe ja dianinkä Jehová mikakäre täte aune nikwe ja ngökani ñöte. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Jehová bätä Jesús ni dimikai yei ni nämene tödeke krubäte (Juan 14:1; ñäkädre 1 Pedro 2:21TNM yebätä). *

Pedro nämene tödeke ye köböire nänbare kwe mrenbiti ta

4, 5. ¿Ñobätä tödeka ye ütiäte krubäte?

4 Tödeka ye ütiäte krubäte ñobätä ñan aune tä ni dimike jondron ñaka raba tuin nuäre nuaindre nie ye nuainne (Mateo 21:21, 22). Ñodre, Pedro nämene tödeke ye köböire nänbare kwe mrenbiti ta. Jondron keta kabre ñaka nuäre nuaindre abokän nikwe nuainbarera tödeka ye köböire arato. Ñodre, ni nämene ja ngwen ño käne ye erere ni ñaka niena ja ngwen. Aune ni nämene ja ngwen ño nämene gare nitre ie ye erere ni ñaka niena ja ngwen ye tuin ietre kä nengwane. Jehová tare nikwe aune ni dimikani kwe yebätä nikwe ja töi kwitani (ñäkädre Colosenses 3:5-10 yebätä). Ne madakäre, tödeka ye köböire nikwe ja dianinkä mento Jehová mikakäre täte aune ni namani ja ketamuko kwe. Ngöbökwe ñaka ni dimikadre akräke ni ñaka raba jire kukwe ye nuainne (Efesios 2:8).

5 Tödeka ye ütiäte krubäte arato, ñobätä ñan aune tä ni dimike ja tuin Satana dite krubäte tä ja mike ni rüere yebe (Efesios 6:16). Ne madakäre, tödeka ye tä ni dimike ja tuin kukwe kri tä nemen ni kisete yebe. Nikwe tödekai Jehovai aune nikwe ja töi mikai kwati sribire kräke angwane, niara tä käbämike nie dre dre ribeta nikwe jai ye jökrä biain kwe nie (Mateo 6:30-34). Nita tödeke angwane, niarakwe ni mikai nüne kärekäre Kä Bä Nuäre yete (Juan 3:16).

NIKWE TÖDEKADRE JANKUNU

6, 7. a) ¿Murie aune mren namani mate dite ye keta raba kukwe meden medenbätä? b) ¿Ñokänti gare nie ni jökrä bäsi raba kite ñaka tödeke?

6 Ani bliteta Pedro yebätä. Niara nänbare mrenbiti ta ye ngwane, ¿ñobätä kä jürä namanibätä? Biblia tä niere niarakwe ñaka nikrabare jankunu Jesubätä, ñakare aune okwä namani murie namani mate dite krubäte ñübe minimini yebätä (Mateo 14:30). Ye ngwane ñaka namani tödeke aune jatani niken nen mrente nguse. Murie namani mate dite krubäte ñübe minimini aune mren namani mate dite ye keta raba kukweta nemen ni kisete bätä ni nuateta abokän tä ni mike ja tare nike köbö kwatire kwatire te yebätä. Kukwe yebe ñaka tä nemen nuäre ja tuadre nie, akwa Jehová raba ni dimike kä ngwen nüke jai. Akwa nikwe ja töi mikai krubäte kukweta ni kisete yebätä angwane, Jehovakwe ni dimikai yei ni ñaka jatai tödeke.

Kukweta ni kisete yebätä nikwe ja töi mikai krubäte angwane, ni raba kite ñaka tödeke jankunu

 7 Ni jökrä bäsi raba kite ñaka tödeke. ¿Ñokänti gare nie? Ñobätä ñan aune Biblia tä niere tödeka ñaka ye abokän “kukwe kämekäme [...] te nita nibrente [drekebe ngwarbe, TNM]” meden gärätä (Hebreos 12:1). Kukweta ni kisete yebätä nikwe ja töi mikai krubäte Pedro erere angwane, ni raba kite ñaka tödeke jankunu. Tödeka nikwe ye tä kukwe tare te, ¿ye ñokänti raba nemen gare nie? Rabadre gare nie yekäre ani kukwe keta kabre ngwantarita ne mike gare jai.

8. ¿Dre raba ni mike ñaka tödeke kukwe käbämikata Jehovakwe yei?

8 ¿Jehovata kukwe käbämike yei ni täbe tödeke jankunu? Ñodre, nitre gobrainta Satanakwe ye gwäune Jehovakwe gaite tä käbämike. Akwa nikwe ja tuainmetre näkwitadre jondron kä nebätä kä ngwankäre juto jabätä yei angwane, ni raba kite ñaka tödeke kä krütai nibira no yei (Habacuc 2:3). Ani kukwe mada mike gare jai. Jehovata käbämike arato nita ja mike ngite ye niarakwe juain ta nibiti Jesús ja nire biani ni ütiäre ye köböire. Akwa ni ja mikani ngite yebätä ni täi töbike jankunu angwane, Jehovakwe ñaka ngite juani ta nibiti ni raba nütüre (Hechos 3:19). Ye ngwane, ni ñaka raba kite Jehová mike täte kä jutobiti aune ni ñaka raba kite kukwe driere jankunu.

9. Ni ñaka jatadre Jehová mike bäri ütiäte jai ye ngwane, ¿dre raba nemen bare nibätä?

9 ¿Ni täbe sribire ja brukwä tätebiti Jehová kräke? Nikwe sribidi ja dibiti Jehová kräke ye käkwe ni dimikai ja töi mike kwatibe nüna kärekäre käbämikata nie yebätä. Akwa jondron mada mada rabai tuin bäri ütiäte nie angwane, ¿dre raba nemen bare nibätä? Ñodre, sribi ütiä biandre kwin nie ye ni raba kain ngäbiti akwa sribi ye ñaka raba ni mike sribire Jehová kräke ni nämene nuainne käne ye erere. Aune ye raba ni mike ñaka tödeke jankunu bätä ni ñaka jatadre sribire ja brukwä tätebiti Jehová kräke (Hebreos 6:10-12).

Ngite juandre ta nitre madabiti yekäre tödeka rabadre nikwe ye nämene gare nitre ja tötikaka Jesukwe yei

10. Nita ngite juen ta nitre madabiti ye ngwane, nita tödeke Jehovai ye nita bämike, ¿ñobätä nita ye niere?

10 ¿Ñaka tä nemen nuäre ni kräke ngite juandre ta ni madabiti? Nitre mada tä ñäke tare nie ye ngwane, ¿nita nemen rubun aune nita ja kukwe ötö ietre? Nikwe nuaindi ye erere angwane, nikwe töbikai krubäte ja ruin ño nie ye aibebätä. Akwa nikwe ngite juain ta nitre tä ja mike ngite ni rüere yebiti angwane, nita tödeke Jehovai ye nikwe bämikai. ¿Ñobätä nita ye niere? Ñobätä ñan aune Jehovakwe ngite juandre ta nibiti ie ni tö angwane, nikwe ngite juandre ta ni madabiti ye gare nie (Lucas 11:4). Nita ngite juen ta nitre madabiti ye ngwane, ni käi rabai juto Jehovabätä aune ngite juain ta kwe nibiti yei nita tödeke ye nita bämike. Aune nitre mada ja mikadre ngite nibätä ye ngwane ja ngie mikadre ye kräke kukwe ye bäri ütiäte. Ne madakäre, ngite juandre ta nitre madabiti yekäre tödeka rabadre nikwe ye nämene gare nitre ja tötikaka Jesube  yei. Ye medenbätä, nire nire käkwe ja mikadre ngite bäkabre niaratre rüere akwa niaratre rabadre ngite juen ta bititre Jesús niebare ietre ye ngwane, nitre ye käkwe niebare ie: “Nun die mike tödeke bäri” (Lucas 17:1-5).

11. ¿Ni iti mäträdre nibätä ye ngwane nikwe ñaka dre nuaindre?

11 ¿Mäträta nibätä ye ngwane nita nemen rubun? Ni iti käkwe mäträdre nibätä ye ngwane, nikwe ja töi mikadre metrere kukwe nieta kwe nie ye raba ni dimike ño yebätä. Akwa kukwe meden meden blo ni yebätä o tä mäträre ño nibätä ye aibe nikwe ja töi mikai mike ñärärä angwane, kukwe kwin ñaka rabai nikwe (Proverbios 19:20). Nikwe tödekadre ye bäri kwin, aune kukwe nieta nie mäträkäre nibätä ye nikwe kadre ngäbiti ja kitakäre töbike Jehová erere.

12. ¿Nitre konkrekasion jie ngwanka ye rüere käre nita ñäke angwane, nita dre bämike?

12 ¿Nitre tä konkrekasion jie ngwen ye rüere nita ñäke? Nitre ni jätä kä tuabitikä nükaninta aune ñaka kukwe kwin mikani gare kwetre ye nitre israelita käkwe kukwe nuani ye ngwane, namanintre ñäke Moisés aune Aarón rüere. Yebätä Jehovakwe ngwanintari Moisés ie: “¿Ñongwane juta ye käkwe ti mikai ütiäte jai? Aune jondron jökrä ñan tuabare tikwe nuainbare niaratre okwäbiti, ¿yebätä ñongwane tödekai kwetre tie?” (Números 14:2-4, 11). Nitre israelita namani ñäke nitre mikani Jehovakwe niaratre jie ngwanka ye rüere angwane, bämikani kwetre niaratre ñaka nämene tödeke Jehovai. Ye erere arato, nitre mikata Jehovakwe konkrekasion jie ngwankäre ye rüere käre nikwe ñäkäi angwane, nita bämike ni ñaka niena tödeke Jehovai.

13. Tödeka nikwe tä di nekä rükadre gare nie angwane, ¿ñobäta nikwe ñaka ja di ngwandre nekä?

13 Kukwe ngwantarita nikwe miri gare jai ye bitikäre, tödeka nikwe ye tä di nekä raba nüke gare nie. Akwa nikwe ñaka ja di ngwandre nekä. Apóstol Pedro yebätä kä jürä namani aune ñaka namani todeke ye nikwe ngwandre törö jai. Ruäre  ngwane, Jesús käkwe nitre jökrä ja tötikaka kwe yebätä mäträbare ñobätä ñan aune niaratre ñaka nämene tödeke krubäte (Mateo 16:8). Akwa, Pedro ñaka namanina tödeke aune jatani niken nen mrente nguse ye bitikäre dre nuainbare kwe yebätä ni raba kukwe ütiäte mike gare jai.

NI RABA TÖDEKETA ÑO

14, 15. a) ¿Pedro jatani niken nen mrente nguse ye ngwane dre nuainbare kwe? b) ¿Ño ni raba okwä ketete kwekebe Jesús yebätä?

14 ¿Pedro jatani niken nen mrente nguse ye ngwane dre nuainbare kwe? Niara ie jubaka nämene gare kwin yebätä niara rabadre jubenkäta ja jiebiti ru ye kokwäre (Juan 21:7). Akwa ñaka nuainbare kwe. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ñaka tö ngwani akwle kwe jai, ñakare aune nikrabare kwe Jesubätä aune ja di käräbare kwe ie. Ni ñaka niena tödeke krubäte rükadre gare nie angwane, nikwe ja ngwandre Pedro erere. ¿Nuaindre ño?

15 Pedro okwä ketaninte kwekebe Jesubätä. Nikwe okwä ketadrete kwekebe Jesubätä arato, nieta Bibliakwe ye erere (Hebreos 12:2, 3TNM). (Recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä.) Akwa Pedro käkwe Jesús tuani ye erere ni ñaka raba tuin ja okwä jeñe yebiti. Yebätä, ¿ño ni raba okwä ketete kwekebe Jesús yebätä? Jesús dre dre nuainbare aune dre driebare yebätä nikwe ja tötikadre, bätä nikwe ja ngwandre niara erere. Nikwe ye nuaindi angwane ni rabai tödeketa. Ni raba ja ngwen ño Jesús erere yebätä ani kukwe mike gare ruäre jai.

Jesús ja ngwani ño yebätä nita ja töi mike aune nita ja ngwen niara erere ye köböire tödeka nikwe tä nemen bäri dite (Párrafo 15 mikadre ñärärä)

16. ¿Biblia yebiti ni raba tödeka nikwe mike ño dite?

16 Biblia yebiti nikwe tödeka nikwe mikadre dite. Biblia ye kite Ngöbökri aune kukwe kwin mäträkäre täbätä ye nämene gare Jesús ie (Juan 17:17). Ni tö ja ngwain Jesús erere aune tödeka nikwe tädre dite ie ni tö angwane, nikwe ñäkädre Bibliabätä mantre jetebe, ja tötikadrebätä aune drebätä nita ja tötike yebätä nikwe töbikadre. Arato kukwe ñaka tä nüke gare metre nie yebätä nikwe kukwe känändre. Ñodre, ¿nita nüne kä krüte te ye nüke gare metre mäi? Kukwe rabai bare kä krüte te niebare Bibliabätä yebätä mäkwe ja tötika aune ye käkwe tödeka mäkwe mikai dite. ¿Jehovata kukwe käbämike ye mikai nemen bare kwe ja känenkäre yei mätä tödeke metre? Kukwe käbämikani namanina bare yebätä mäkwe ja tötika aune ye käkwe tödeka mäkwe mikai dite. ¿Biblia tä mäträre ye täbe ütiäte kä nengwane ni kräke yei mätä tödeke metre? Ja mräkätre aune ja ngwaitre käkwe ja tuanimetre jie ngwandre kukwe nieta Bibliakwe mäträkäre nibätä yei ye köböire tätre nüne bäri kwin yebätä mäkwe ñäkä aune ye käkwe tödeka mäkwe mikai dite (1 Tesalonicenses 2:13). *

17. a) ¿Dre käkwe Jesús dimikani kä ngwen nüke jai kukwe tare krubäte namani barebätä ye ngwane? b) ¿Ni raba ja ngwen ño Jesús erere?

17 Jehovata jondron käbämike nie yebätä nikwe töbikadre. Jesús töbikabare Jehovakwe kukwe käbämikani ie yebätä. Ye käkwe niara dimikani kä ngwen nüke jai kukwe tare krubäte namani barebätä ye ngwane (Hebreos 12:2TNM). Niarakwe ñaka ja töi mikani jire jondron kä nebätä ye jiebiti (Mateo 4:8-10). ¿Ni raba ja ngwen ño Jesús erere? Jehovata jondron käbämike nie yebätä nikwe töbikadre. ¿Dre raba mä dimike ye nuainne? Nünain ño Kä Bä Nuäre yete ye bämike ja töite. Mä tö dre nuain kä yekänti ye mä raba tike täräbätä o üai sribere. O nitre gaikröta ben mä tö blitai ye mäkwe kä tika täräbätä jai aune mä tö dre niei ietre ye mäkwe tika täräbätä arato. Ngöbökwe kukwe käbämikani ye tä käbämike mäi arato yebätä mäkwe töbika.

18. ¿Dre raba ni dimike tödeke bäri?

18 Nikwe tödeka ribedre bäri Jehovai.  Jesukwe driebare nitre ja tötikaka kwe yei niaratre rabadre üai deme ribere Jehovai (Lucas 11:9, 13). Üai deme ye käkwe ni dimikai tödeke bäri, ñobätä ñan aune Ngöbö töi mada mada ye ngätäite tödeka ye tä. Arato dre tä tödeka nikwe mike di nekä yebätä nikwe ja di ribedre ie ne kwe ja di biandre kwe nie ja tuakäre kukwe yebe. Ñodre, ñaka tä nemen nuäre ni kräke ngite juandre ta ni madabiti angwane, ni rabadre ja di ribere Jehovai ne kwe tödeka nikwe rabadre dite aune ni dimikadre kwe ngite juen ta ni madabiti.

19. ¿Nikwe ja ketamuko ño känändre?

19 Ja ketamuko meden kwe tödeka tä dite ye känändre nikwe. Jesús ja ketamuko kwin känänbare. Nitre apóstol ye namani ja ketamuko bäri kwin niarakwe ñobätä ñan aune niaratre nämene ja ngwen metre aune nämene niara mike täte (ñäkädre Juan 15:14, 15 yebätä). Ja ketamuko meden kwe tödeka tädre dite aune tädre Jesús kukwei mike täte ye känändre nikwe ja ketamukore arato. Nitre ja ketamuko kwin ye tätre kukwe metre niere jai kwärikwäri. Niaratre tö nemen mäträi nibätä ye ngwane tätre nuainne. Aune ni tö nemen mäträi niaratre yebätä angwane tätre kain ngäbiti (Proverbios 27:9).

20. ¿Ñobätä nikwe nitre mada dimikadre ne kwe tödeka kwetre rabadre dite?

20 Nikwe nitre mada dimikadre ne kwe tödeka kwetre rabadre dite. Jesús kukwe nuainbare aune kukwe keta kabre niebare ne kwe tödeka nitre ja tötikaka kwe yekwe tädre dite (Marcos 11:20-24). Nikwe nitre mada dimikadre ne kwe tödeka kwetre tädre dite arato. Ye köböire tödeka nikwe ye rabai dite arato (Proverbios 11:25). ¿Ni raba tödeka ni madakwe ye mike ño dite? Ngöbö ye metre ni kräke, töita nibätä aune niara ye Biblia sribebare ye ñobätä nita mike era jai ni raba mike gare nitre ie, nita kukwe driere ye ngwane. Ni raba tödeka ja mräkätre aune ja ngwaitre yekwe ye mike dite arato. Ñodre, nitre umbre tä ji ngwen konkrekasionte ye rüere ja mräkä o ja ngwai tädre ñäke ye nikwe kukwe nuadre angwane, nikwe ñaka töbikadre blo ja mräkä o ja ngwai yebätä aune nikwe ñaka ja kukwe ötödre ie. Ñakare aune nikwe niara ngübadre bätärekä dimikakäre tödeke bäri Jehovai aune tö ngwen ja mräkätre ji ngwanka konkrekasionte yei (Judas 22, 23). ¿Mätä bati aune mätä kwelate? Dirikä mäkwe käkwe blitadre jondron jatani nikwite ño ja täri drieta yebätä angwane, mäkwe ñaka kä jürä ngwan jabätä aune mätä tödeke jondron sribekä tärä yei ye mäkwe mika gare ie. Dirikä mäkwe aune nitre ja tötikaka kwelate mäbe rabai rubun ye mäkwe ñaka nütü. Niaratre mä kukwe nuain ye raba mä töi mike ñan krütare.

21. ¿Jehovakwe ni itire itire dimikai drebätä?

21 Nibira gare nie ye erere, Jehová aune Jesús käkwe Pedro dimikani ne kwe ñaka rabadre kä jürä ngwen jabätä aune tödeka kwe rabadre dite. Ye bitikäre, tödekadre ño ye Pedro bämikani kwin ni jökrä kräke. Jehovakwe ni itire itire dimikai tödeke bäri arato (ñäkädre 1 Pedro 5:9, 10 yebätä). Nikwe ja di ngwain tödekakäre ye köböire kukwe kwin rabai nikwe.

^ párr. 3 1 Pedro 2:21, (TNM): “Ne erere, mun käräbare [kukwe] ne kräke, ñobätä ñan aune Kristo arato käkwe tare nikabare mun ütiäre, ne kwrere kukwe bämikani kwe mun kräke, ne kwe munkwe nändre deme jiebiti erametre”.

^ párr. 16 Ñodre, sección “Biblia niara töi kwitani” tä täräkwata Ni Mikaka Mokre ni jökrä kräke yebätä ye mäkwe mika ñärärä.