“Ngöbökwe ni tarebare käne, ye mden kisete nita Ngöbö tarere amne nita ja tarere kwärikwäri.” (1 JUAN 4:19)

KANTIKO: 6, 138

1, 2. ¿Nikwe ni mada taredre ye Jehová tä driere ño nie?

NI RÜNE töi kwin ye tä dre nuainne yebiti tä dirire monsotre kwe yei. Tätre monsotre kwe tarere yebiti tätre driere ietre rabadre ni mada tarere. Ye erere Jehová tä dirire nie. Niara aibe tä ni tarere krubäte. Biblia tä niere “Ngöbökwe ni tarebare käne” (1 Juan 4:19). Jehová tä ni tarere yebiti tä driere nie, nikwe ni mada taredre.

2 ¿Ñobätä Biblia tä niere Jehovakwe ni tarebare käne? Ñobätä ñan aune “ni nämane kukwe nuene kämekäme Ngöbö rüere” ye ngwane Monso kwe juani kwe ja bien murie ketadre ni ütiäre (Romanos 5:8). Ni mikakäre kwäre ngite aune gata yebätä, Jehovakwe Monso kwe juani ja bien murie ketadre ni kräke. Yebiti kukwe kwin bämikani kwe ni kräke aune nikwe ni mada taredre bätä ja töi mikadre mantiame driebare kwe nie (1 Juan 4:10TNM). Ne madakäre, Jehovakwe Jesús juani ja bien murie ketadre ye köböire ni raba nemen ja ketamuko kwe aune niara tare nikwe ye ni raba bämike ie.

3, 4. ¿Nita Jehová tarere ye ni raba bämike ño ie?

3 Jehová tä ni tarere ye abokän töi keteiti bäri ütiäte. Yebätä, Jesukwe niebare kukwe bäri ütiäte biani nuaindre nie ye abokän krörö: “Mäkwe Jehová Ngöbö mäkwe taredre ja brukwä tätebiti, ja  nire tätebiti, ja töi tätebiti aune ja di tätebiti” (Marcos 12:30TNM). Nikwe Jehová taredre ja brukwä tätebiti ie tö. Nikwe nitre o jondron mada taredre bäri niara yebiti ta angwane, ñaka rabai kwin kräke. Akwa nikwe ñaka ja töi mikadre jerekäbe Jehová tarere. Ñakare aune, nikwe niara taredre ja töi tätebiti aune ja di tätebiti ie tö, ye abokän drebätä ni töita aune nita dre nuainne yebiti nikwe niara taredre meden gärätä arato (ñäkädre Miqueas 6:8 yebätä). *

4 Aisete nikwe Jehová taredre ja nire tätebiti aune jondron jökrä tä nikwe yebiti. Nikwe niara taredi metre angwane, niara rabai bäri ütiäte ni kräke. Kukwe ja tötikara käne yekänti rababa gare nie ni tare Jehovakwe ye tä bämike nie kukwe ketabokäbiti. Ño ni raba Jehová tarere bäri aune bämike ie ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti.

NIKWE DEBE BIANDRE

5. Jehová tä jondron bien nie ye jökräbätä nita töbike angwane, ¿ni töta nemen dre nuain?

5 Ni iti käkwe jondron biandre nie ye ngwane, nita debe bienbätä ie ye nikwe ja di ngwandre bämike ie. Dre biandre kwe nie ye nikwe ngwandre jai yebiti ni raba bämike ie. Apóstol Santiago niebare Jehová tä jondron kwin keta kabre bien nie (Santiago 1:17). Dre dre ribeta nikwe jai nünankäre aune kä ngwankäre juto jabätä ye jökrä Jehová tä bien nie. Aune yebätä nita debe bien krubäte ie. Ngöböta ni tarere krubäte ye tä nüke gare nie aune niara tare nikwe ye ni tö bämikai ie arato. ¿Ja ruin ye erere mäi?

6. ¿Nitre israelita käkwe dre nuaindre ne kwe Jehovakwe jondron kwin biandre jankunu ietre?

6 Nitre israelita yei Jehovakwe jondron kwin keta kabre biani. Nitre israelita nämene dre dre ribere nünankäre jai ye jökrä Jehovakwe biani ietre kä kwati krubäte nikani ta yete. Kukwe biani kwe ietre arato ne kwe dre nuaindre kwetre ye rabadre gare ietre (Deuteronomio 4:7, 8). Ñodre, Kukwe Biani Ngöbökwe ye nämene niere niaratre rabadre “jondron gwä tain kena bäri kwin” ye bien Ngöböi (Éxodo 23:19). Jehovakwe jondron kwin biandre jankunu ietre yei niaratre tö namani angwane, rabadre kukwei mike täte aune jondron bäri kwin bien ie. Yebiti bämikadre kwetre nämene debe bien Jehovai (ñäkädre Deuteronomio 8:7-11 yebätä). *

7. ¿Jehová tare nikwe ye bämikakäre ie nikwe dre nuaindre “jondron ütiäte” nikwe yebiti?

7 Nikwe “jondron ütiäte” biandre Jehovai yebiti ni raba bämike ie niara tare nikwe (Proverbios 3:9). ¿Ni raba nuainne ño? Ja mräkätre tä konkrekasionte nibe aune ja mräkätre kä jökräbiti tibien ye dimikakäre nikwe ngwian biandre. Ni ruäre kwe jondron ñaka krubäte, akwa ni jökrä raba dre dre tä nikwe ye bien Jehovai niara tare nikwe ye bämikakäre ie (2 Corintios 8:12). Akwa nikwe ñaka kukwe ye aibe nuaindre bämikakäre ie. Ñakare aune nikwe kukwe mada nuaindre ye ani mike gare jai.

Dre dre ribeta nikwe jai ye Jehovakwe biain nie ie nikwe tö ngwain bäri angwane, niara tare nikwe ye nikwe bämikai bäri ie

8, 9. a) ¿Jehová tare nikwe ye bämikakäre ie nikwe dre nuaindre arato? b) ¿Mike aune mräkätre kwe ye käkwe dre nuainbare?

8 Nikwe tö ngwandre Jehovai yebiti niara tare nikwe ye ni raba bämike ie arato. ¿Ñobätä nita ye niere? Nita jondron ribere jai ye rabadre  ño nikwe yebätä nikwe ñaka ja töibikadre krubäte Jesukwe driebare nie ye nikwe ngwandre törö jai. Jehová tä käbämike nie nikwe ja diainkä mento niara mikakäre täte angwane, jondron ribeta nikwe jai ye biain kwe nie (Mateo 6:31-33TNM). Niarata kukwe käbämike ye mikai nemen bare kwe ie nita tö ngwen. Aune kukwe ye metre, ñobätä ñan aune ni iti tare nikwe yei nita tö ngwen. Nikwe tö ngwain bäri Jehovai angwane, niara tare nikwe ye nikwe bämikai bäri ie (Salmo 143:8). Yebätä, nikwe kukwe ne ngwandretari jai: “¿Tita kä denkä jai aune ti die yebiti tita dre nuainne bämikakäre Jehovai niara tare tikwe? ¿Dre ribeta tikwe nünankäre jai ye niarakwe biain tie ie tita tö ngwen ye tita bämike mantre jetebe ie?”.

9 Ani blite ni brare Testiko kädekata Mike aune mräkätre kwe yebätä. Mike nämene bati ye ngwane, jatani töbike rikadre juta madate ja mräkätre dimikakäre kukwe driere yebätä. Niarakwe ja mäkäninte aune monsoi namani nibu, ye bitikäre töi nämene jankunu kukwe yebätä. Ja mräkätre aune ja ngwaitre nikani kukwe driere kä madakänti mikani gare kukwe keta kabrebätä yebätä Mike aune mräkätre kwe ye käkwe ñäkäbare. Aisete ja töi mikani kwetre nüne jondron braibebiti. Ju kwetre ye rürübäinbare kwetre aune nikani nüne ju bäri chi yete. Mike ja töi mikani ñaka sribire krubäte. Kä nengwane, niara aune mräkätre kwe ye tätre sribire kä jutobiti Ngöbö kräke juta madate. Jesús kukwe käbämikani Mateo 6:33 (TNM) yekänti ye Mike tuanina nemen bare metre nieta kwe.

JEHOVATA DIRIRE NIE YEBÄTÄ NIKWE TÖBIKADRE

10. ¿Ñobätä nikwe ja ngwandre David ye erere aune töbikadre Jehová tä kukwe driere nie yebätä?

10 Jehovakwe kukwe biani aune jondron sribebare yebätä rei David nämene kä denkä jai töbikakäre. Ye medenbätä niebare kwe: “Kä kwinta tä Ngöbö käikitekä”. Ne madakäre, niebare kwe “kukwe biani Jehovakwe” ye tä ükaninte metre aune tö ngwan raba ie, tä ja di bien nie aune tä ni mike töbätä. David töbikabare kukwe yebätä ye käkwe töi mikani nämene Ngöbö tarere ye bämike ie. Yebätä niebare kwe niara töi nämene ño aune nämene dre nuainne ye rabadre kwin Jehová kräke ie tö nämene (Salmo 19:1, 7, 14). David ye erere, nikwe töbikadre Jehovakwe jondron sribebare aune tä kukwe Bibliabätä driere nie yebätä. Ye köböire ni rabai ja kete bäri kwin Ngöböbe aune niara tare nikwe ye nikwe bämikai ie.

11. ¿Jehová tare nikwe ye bämikakäre ie nikwe dre nuaindre tä dirire nie yebiti? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

11 Kä nengwane, Jehová tä kukwe keta kabre driere jabätä nie, jondron sribebare kwe, kukwe käbämikata kwe nie aune Biblia yebätä. Nitre kä nebätä tä nitre mada töi mike ja tötike kukwe keta kabrebätä kwela krikri yete, akwa ye köböite nitre ñaka tä kite Ngöbö tarere jankunu. Akwa, Jehová abokän ñaka tö ni tuai ja tötike jerekäbe kukwe keta kabre ye aibebätä. Ñakare aune niara tö ni tuai kukwe kwin den nuaindre jai arato. Kukwe drieta kwe nie ye nikwe mikadre täte ne kwe nikwe nünandre kwin aune nikwe ni mada dimikadrebiti ie niara tö (Proverbios 4:5-7). ¿Ni raba nuainne ño? Nikwe  nitre mada dimikadre “kukwe metre mi[ke] gare jai” ne kwe rabadrete kwäre (1 Timoteo 2:4, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Gobran Ngöbökwe dre nuaindi ni kräke ye nikwe ja di ngwain driere nitre kwati ie angwane, nikwe bämikai Jehová aune nitre mada ye tare nikwe (ñäkädre Salmo 66:16, 17 yebätä). *

12. ¿Meri bati Testiko ie Jehovakwe tärä biani yebätä dre niebare kwe?

12 Monsotre bati ye raba töbike Jehová tä jondron bien ietre ye jökräbätä aune tä dirire ietre yebätä arato. Ñodre, ja namani ruin ño meri Testiko iti kädekata Shannon ie Gätä Kri Köbömä kädekani “Devoción piadosa” nuainbare yete ye törö ie. Niarabiti kä nämene 11 aune eteba kwe yebiti kä nämene kwäjätä. Kukwe keteiti kädriebare gätä kri yete ye ngwane, monsotre bati ye jökrä ie ribebare niaratre rikadre täke kä dianinkä keteiti kräketre yekänti. Shannon namani täkäni kä yekänti. Kenanbe niara namani nikenkä, akwa tärä Los jóvenes preguntan ye biani monsotre bati ye itire itire ie ye ngwane kä namani juto krubätebätä. Niara tä niere tärä biani ie ye köböire nükani gare ie Jehová ye metre aune tä niara tarere krubäte. Aune tä debe bien Ngöböi tärä bä nuäre krubäte biani kwe ie yebätä.

JEHOVATA MÄTRÄRE NIBÄTÄ YE NIKWE KADRE NGÄBITI

13, 14. ¿Jehová tä mäträre nibätä ye ngwane nikwe ja töi mikadre ño?

13 Biblia tä niere nire tare Jehovakwe yebätä tä mäträre, “ni rüne tä mäträre monso  tare kwe yebätä ye erere” (Proverbios 3:12). ¿Jehová tä mäträre nibätä ye ngwane nikwe ja töi mikadre ño? Ni raba nemen ulire aune di nekä. Akwa Jehová tä mäträre nibätä ye nikwe käre kadre ngäbiti. Ye aibe köböire kukwe kwin nuain rabai gare nie aune ni töi rabai jäme (Hebreos 12:11). Mäträdre nibätä ye ñaka rabadre kwin ni kräke akwa nikwe kadre ngäbiti aune ni ñaka rabadre rubun jire. Nikwe Jehová kukwe nuai aune nikwe ja töi kwitai angwane, niara tare nikwe ye nikwe bämikai ie.

Jehovakwe ni kadre ngäbiti yekäre nita ja töi kwite ye ngwane, niara tare nikwe ye nita bämike ie

14 Malaquías ni Ngöbö kukwei niekä ye näire, nitre judío ñaka nämene jondron kwin bien Jehovai. Aisete Jehovakwe mäträbare bökän niaratre yebätä (ñäkädre Malaquías 1:12, 13 yebätä). * Bä kabre nuainbare kwe, akwa niaratre käkwe ñaka kukwe nuabare. Mrä, Jehovakwe niaratre mikani ja ngie nuin (Malaquías 2:1, 2). ¿Kukwe ye tä dre driere nie? Jehová tä mäträre nibätä ye nikwe ñaka mikai täte o ñaka ütiäte rabai ruin nie angwane, niara ñaka rabai ja kete nibe.

Nikwe Jehová kukwei mikadre täte aune nikwe ñaka nitre kä nebätä kukwei mikadre täte (Párrafo 15 mikadre ñärärä)

15. ¿Kukwe meden meden nikwe ñaka nuaindre?

15 Nitre kä nebätä ye jökrä bäsi ie ja ruin bäri ütiäte ni madabätä aune töita ja aibebätä. Nitre kwati ñaka töta nemen mäträmana jabätä o dre nuaindre kwetre ye ñaka töta nemen ni mada tuai niere jai. Aune niaratre ruärebätä mäträta ye tätre kain ngäbiti, akwa ñaka tätre nuainne töi kwinbiti. Akwa Biblia tä niere nikwe ñaka ja töi mikadre ye erere. Jehová tö ni tuai dre nuainne ye nikwe mikadre gare jai aune nikwe niara kukwei mikadre täte (Romanos 12:2). Niara tä juta ükaninte kwe yebiti mäträre nibätä nita ribere jai ye ngwane. Ñodre, ni brare o meri ñaka ja mäkäninte ye rabadre ja töi mike ño ja kräke kwärikwäri, nikwe ja ketamuko kwin ye känändre ño aune nikwe dre nuaindre jondron kwin diankäre jai ja näkwitara ye tä niere nie. Jehová tä mäträre nibätä ye nita kain ngäbiti aune niarakwe ni kadre  ngäbiti yekäre nita ja töi kwite ye ngwane, nita debe bien ie kukwe yebätä aune niara tare nikwe ye nita bämike ie (Juan 14:31; Romanos 6:17).

JEHOVÁ NI DIMIKADRE AUNE NI KRIEMIKADRE YE NIKWE RIBEDRE IE

16, 17. a) Nikwe kukwe meden diandre nuaindre jai ye känenkri, ¿ñobätä nikwe ja di ngwandre Jehová töita ño ye mikakäre gare jai? b) Nitre israelita tö ngwandre Jehovai näre, ¿akwa dre nuainbare kwetre?

16 Monsotre kia tä niken rün aune meye kokwäre ja di käräkäre ietre aune kriemikadre kwetre yekäre. Monsotre niena ünä ye tä ruäre ngwane ja di kärere rün aune meye ie. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune niaratre raba kukwe den akwle nuaindre jai, akwa rün aune meye raba mäträre bäri kwinbätä ye gare ietre. Ye erere nita ja di kärere Jehovai arato. Niara tä ni tuenmetre kukwe den nuaindre akwle jai. Akwa nita tö ngwen niarai aune tare nikwe, yebätä käre nita ja di kärere ie. Aune nikwe kukwe meden diandre nuaindre jai ye känenkri, nita ja di ngwen niara töita ño ye mikakäre gare jai. Nita ja di kärere Jehovai ye ngwane, niara tä üai deme kwe ye bien nie ni dimikakäre kukwe kwin nuainne (Filipenses 2:13).

17 Samuel ye näire, nitre israelita nämene rüre nitre filisteo ben ye ngwane niaratre jatani nete rü yebätä. Akwa niaratre tö ngwandre Jehovai aune dre nuaindre kwetre ye ngwandretari kwetre Jehovai näre, akwa ñaka ye erere nuainbare kwetre ñakare aune kaja deme ye jänikani kwetre rü nämene kwetre yekänti. Ye köböire Jehovakwe niaratre dimikai ganane rü yebätä nütübare kwetre. Akwa Jehová töi nämene ño kukwe yebätä ye ñaka mikani gare kwetre jai. Kukwe namani tuin kwin ietre ye aibe nuainbare kwetre. ¿Ye köböite dre namani bare bätätre? Nitre israelita rükä 30,000 murie ketani. Akwa kukwe ye ñan aibe namani bare, ñakare aune nitre filisteo käkwe kaja deme ye diani jai (1 Samuel 4:2-4, 10, 11; ñäkädre Proverbios 14:12 yebätä). *

18. Salmo 42:5, 6 aune Proverbios 3:5, 6 yekänti kukwe nieta ye erere, ¿nikwe dre nuaindre?

18 David nämene Jehová tarere krubäte käkwe niebare, kukwe kri ben niara nämene ja tuin ye ngwane Ngöbökwe niara dimikai aune niara mikai kwäre ie nämene tö ngwen (Salmo 42:5, 6). ¿Ja ruin ye erere mäi? Mä niena tö ngwen Jehovai raba ruin tie. Akwa, ni jökrä raba ja kite tö ngwankäre bäri niarai. Biblia tä niere: “Mäkwe tö ngwan Jehovai ja brukwä tätebiti, aune kukwe nüke gare mäi yei mäkwe ñaka tö ngwan. Mäkwe niara ngwan törö jai kukwe jökrä känti, aune niarakwe mä jie ngwain ji metre yebiti” (Proverbios 3:5, 6).

19. ¿Jehová tare mäkwe ye mäkwe bämikai ño ie?

19 Nibira gare nie ye erere, Jehovakwe ni tarebare käne. Ye erere nikwe niara taredre driebare kwe nie. Niarakwe kukwe keta kabre nuainbarera ni kräke aune tä ni tarere krubäte yebätä nikwe töbikadre käre. Niara tare nikwe ja brukwä tätebiti, ja nire tätebiti, ja töi tätebiti aune ja di tätebiti ye nikwe bämikadre ie (Marcos 12:30TNM).

^ párr. 3 Miqueas 6:8: “Jondron kwin ye aibe niarata niere mäi. ¿Aune Jehová tä dre ribere mäi? Mäkwe kukwe metre ye nuaindre, mäkwe ja ngwan metre ye mikadre ütiäte jai, bätä mä raba dre dre nuainne nänkäre Ngöböbe ye mäkwe ngwandre törö jai, ¡ye aibe tä ribere mäi!”.

^ párr. 6 Deuteronomio 8:7-11: “Ñobätä ñan aune Jehová Ngöbö mäkwe yekwe mä mikai nüne kä kwin te, kä kiare känti ñö nen ere yete, ñö nen ere aune ñö okwä nguse kä kiare känti bätä ngutuä yekänti, kä yekänti trigo, cebada, uva, higuera, granada, aceite de oliva aune munkö krubäte, kä yekänti mrö täi kwetadre krubäte mäi aune yete jondron täi käre mäkwe, kä yekänti jä yete hierro tä aune ngutuä yete mäkwe hierro diainkä. ‘Mäkwe mrö aune mä raba trine ngwane, mäkwe Jehová Ngöbö mäkwe ye käikitaka kä kwin biani kwe mäi yebätä. Ngöbökwe kukwe biani nuaindre, kukwe ükaninte nuaindre aune kukwe ükaninte abokän tita bien nuaindre matare mäi ye mäkwe ñaka mikadre täte köböite mäkwe Jehová Ngöbö mäkwe käi kwitadrekä jabiti yebätä mäkwe ja ngübabiti”.

^ párr. 11 Salmo 66:16, 17: “Mun jökrä tä Ngöbö jürä ngwen jabätä, jakwre aune ti kukwe nuin, aune niarakwe dre nuainbare ti kräke ye tibike niere munye. Ti kada yebiti tikwe ja di käräba ie aune ti tidrä yebiti tikwe käikitakaba”.

^ párr. 14 Malaquías 1:12, 13: “Akwa mun abokän tä kukwe ne niere niara rüere: ‘Mesa Jehovakwe ye tä käme, aune nura ngwä kwe, bätä mrö kwe ye bä mikadre käme ja okwäte.’ Munta niere arato: ‘¡Kreinbä!’ aune munta murie jäke kötare kwärä,” nieta Jehová nitre rükä jie ngwanka yekwe. ‘Aune munta kite jondron nire goibare, nankwete aune bren ye ngwena. Jän, ¡jondron ye erere munta kite ngwena biandre! ¿Jondron ye kadre ngäbiti munye?’ nieta Jehovakwe”.

^ párr. 17 Proverbios 14:12: “Nita ji metre den ja käne raba tuin nie, akwa mrä ji ye tä niken ni ngwena gata kokwäre”.