SÖ JUNIO kä 1970 yete, ti nämä bren hospital Pensilvania (Estados Unidos) yekänti. Kä nämä 20 tibiti aune ti nämä ni rükä erere ye ngwane bren tare rababa tibätä. Ora ötare te ni brare ni bren ngübaka ye nämä kite batire batire ti mike ñärärä. Ni brare ye nämä bäri umbre ti kräke aune niara rababa töbike krubäte ñobätä ñan aune ti därie jataba nen bäri bätäre ti ngrabare. Aisete tikwe ngwantariba ie: “Mä ñaka ni tuin krüte jire iti, ¿ñan ererea?”. Niara rekwetakaba ngwenbrere ti käne aune nieba kwe tie: “Ñakare, ti ñan ni tuabare krüte jire”. Ti krütai rababa tuin tibätä, akwa ti rababata räre. ¿Mun törba kukwe mikai gare bäri jai tibätä?

TI JANAMA RÜBÄTÄ

Sö julio kä 1969 yete ti rikaba rübätä kä Vietnam yekänti. Kä yekänti kä ngire krubäte aune ora ñaka nämä ja erebe juta tikwe yebe, ye medenbätä ti rababa yete angwane kä bianba bämän krati tie ne kwe ja rabadre ruin kwin tie kä yekänti. Nitre bren aune nuainbare tare ye ti tö nämä dimikai aune ti tö nämä ja tuai ni ni operaka ye erere. Aisete cuarto känti nitre opera nämä yete ti rababa sribire nitre ni operaka ye dimikakäre. Kä yekänti bren tare rababa tibätä, abokän kädrieni kena tikwe.

Hospital känti nitre rükä bren jänämä niken yekänti tikwe sribiba, hospital ye nämä ñö Mekong ye käte. Helicóptero kwati krubäte nämä kite nitre rükä nuainbare tare ye ngwena hospital yekänti. Juta tikwe ye ti nämä tarere, aune ti tö nämä sribidi. Aisete, ti nämä ja di ngwen nitre ja mikaka juta tikwe kiri dimikakäre. Contenedor hierrore teri aire acondicionado nämä mikani yekänti nitre opera nämä. Doctor nibu aune nitre nibu ni bren ngübaka nämä ja di ngwen krubäte ne kwe nitre bren ye ñaka krütadre. Helicóptero nämä kite bolsa drüne ngwena ye ti nämä tuin. Bolsa ye ñaka mika nämä tibien nieba tie arato, ñobätä ñan aune nitre rükä ngrabare oto kiakia nämä bolsa yete, nitre ye murie ketani bomba yebiti. Ye kukwe tare krubäte nämä nemen bare rü näire.

TI JATABA NGÖBÖ KÄNENE

Ti nämä monsore angwane, kena tikwe kukwe kwin Ngöböbätä ye kukwe nuaba

Ti nämä monsore angwane, nitre testiko Jehovakwe rababa gare tie. Niaratre nämä ti meye tötike Bibliabätä. Ti meye ñaka ja ngökani ñöte, akwa niara tötika nämä ye nämä tuin kwin tie. Bati, ti rikaba ti uchie o ti rünkrä yebe Ju Ja Ükarakrö ye bäre ta. Ñokäre ju ye nämä yete ye tikwe ngwantariba ie. Tikwe ñaka blitadre jire “nitre yebe” nieba kwe tie. Ti nämä  tö ngwen ie, aisete tikwe niara kukwei mikaba täte aune tikwe ñaka blitaba nitre Testiko yebe.

Tikwe kukwe tare tuaba nemen bare kä Vietnam yekänti, aisete rü ye bitikäre ti jatabata ja käite kukwe tare rababa bare yebe ja töite. Kukwe nämä nemen bare kä yekänti ye ñaka nämä nüke gare jire nitre ie rababa tuin tie. Törö tie juta Estados Unidos yete nitre nämä näin ji ngrabare ñäke nitre rükä Estados Unidos ye rüere, ñobätä ñan aune niaratre nämä niere nitre rükä ye nämä monsotre kia ñaka ngite murie kete. Kukwe jökrä ne käkwe mikaba gare tie ti rabadre Ngöbö känene.

Ti nämä Ngöbö känene, aisete tikwe iglesia keta kabre tuabitiba. Ti nämä niara tarere käre, akwa kukwe nuain nämä iglesiate ye ñaka nämä nemen tuin kwin tie. Kä rikaba raire ta ye bitikäre ti janama Ju Ja Ükarakrö kä Delray Beach (Florida) yekänti. Ti janama kena gätäbätä köbö domingo sö febrero kä 1971 yete.

Ti rikaba gwä Ju Ja Ükarakrö yete angwane, gätä kena ye rababara krüte bäsi. Täräkwata Ni Mikaka Mokre yebätä ja tötika kömikaba ye kukwe nuakäre tikwe ja mikateba. Dre nuain nämä aune dre nie nämä ye ti nämä miketari ñärärä. Dre kädrie nämä täräkwata yebätä ye ñaka törö tie, akwa monsotre kia nämä texto känene Biblia kwetre yebätä yebrä törö tie. Ye ti töi mikaba ñan krütare. Ti jämi niken mento Ju Ja Ükarakrö yete ye känenkri ja mräkä umbre abokänbiti kä nämä 80 rükaba ti känti. Niara kädeka nämä Jim Gardner. Tärä La verdad que lleva a vida eterna ye bianba kwe tie. Tikwe tärä ye ka ngäbitiba kä jutobiti aune nunkwe köbö ükateba jai ja tötikakäre dekäkri köbö jueves bämän ja känenkäre yete.

Gätä ye bitikäre ti rikaba sribire. Ti nämä sribire hospital kä Boca Ratón (Florida) yekänti. Ti nämä sribire ora 11 deu nememe ora 7 dekä. Nitre bren ñaka nämä krubäte kräkäi mikadre, aisete ti rababa ñäke tärä La verdad yebätä. Meri iti ni bren ngübaka ie ti kwanba ñäke täräbätä. Rükaba ti känti, tärä dianba kisete kwe aune rubune kwärä ngwantariba kwe tie, ¿mä tö ja mikai testiko Jehovakwe? Tikwe tärä ye dianba kisete aune tikwe nieba ie, krire ti nämä ñäke tärä yebätä akwa ti törbabara ja mikai Testiko. Meri ye rikabata mento, aune tikwe ñäkäba täte tärä yebätä deu.

Jim Gardner käkwe ti tötikani Bibliabätä, niara ye nämä dianinkä nänkäre kä kwinbiti aune ja mräkä Russell ye namani gare ie

Kena tikwe ja tötikaba ja mräkä Gardner yebe angwane, tikwe ngwantariba ie: “¿Drebätä nibike ja tötike?”. Niarakwe nieba tie: “Tikwe tärä bianba mäi yebätä nibike ja tötike”. Tikwe ñäkäbarera täte tärä yebätä tikwe nieba ie. Töi jämebiti nieba kwe tie: “Ye erere akräke, ani ja tötike kapitulo keteitibebätä”. Nun rikaba ja tötike jankunu ye ngwane, kukwe keta kabre ütiäte nämä tärä yebätä abokän tikwe ñaka gaba ye rükaba gare tie. Tikwe texto keta kabre ye känändre Biblia tikwe yebätä nieba kwe tie. Ye ngwane batibe rükaba gare tie ti nämä ja tötike Ngöbö metre Jehová yebätä. Köbö yete dekä nunkwe ja tötikaba kapituko krämä tärä yebätä. Jueves kratire kratire yete nun nämä ja tötike kapitulo krämäbätä. Kukwebätä ti nämä ja tötike ye rababa nemen kwin krubäte ti kräke. Ja mräkä ye ti tötikaba ye rababa ütiäte  ti kräke, ñobätä ñan aune niara ye nämä dianinkä nänkäre kä kwinbiti aune ja mräkä Russel ye namani gare ie.

Bämän ruäre te tikwe ja tötikaba Bibliabätä, ye bitikäre ti jataba kukwe driere. Ñaka rababa nuäre ti kräke niken ju kwatire kwatire te, akwa Jim käkwe ti dimikaba ja tuin kä jürä yebe (Hechos 20:20). Niarakwe ti dimikaba ye köböire ti rababa kukwe drie ye tarere. Tita ni mada tötike Ngöböbätä ye kukwe bäri ütiäte tä tikwe ruin tie. Tita sribire Ngöböbe ye käi juto tibätä (1 Corintios 3:9).

TI JATABA JEHOVÁ TARERE

Akwa kukwe bäri ütiäte ti kräke ye ti törba mikai gare munye. Ye abokän ti jatani Jehová tarere ño ye ti törba mikai gare (Apocalipsis 2:4). Jehová tare tikwe ye kätä ti dimike kä ngwen nüke jai kukwe tare namani bare tibätä rü näire aune kukwe mada mada tare ben tikwe ja tuani yebe (Isaías 65:17).

Jehová tare tikwe ye kätä ti dimike kä ngwen nüke jai kukwe tare namani bare tibätä rü näire aune kukwe mada mada tare ben tikwe ja tuani yebe

Gätä kri köbömä “Nombre Divino” nuainba kä jadakakäre nitre Yankees ie, yekänti tikwe ja ngökaba ñöte sö Julio kä 1971 yete

Ti nämä nüne cuarto ti rünkwe aune ti meyekwe yete. Akwa kä 1971 yete cuarto ñaka rababara nünankäre tie. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ti uchie ñaka törbaba ni Testiko tuai nüne cuarto yete, kä ye ngwane ngwian ñaka nämä krubäte tie. Hospital yekänti sribi ütiä ye bian nämä tie bämän krobu krobu te. Ngwian nämä tikwe ye tikwe kitakaba jökrä bäsi dän kökakäre jai kukwe driekäre, ñobätä ñan aune ti törbaba blitamana kwin Jehovabätä. Ngwian nämä ükaninkrö ruäre tikwe, akwa ngwian ye nämä kä Míchigan yete, kä yekänti ti ririabare. Tikwe nünanba köbö kabre te karo tikwe yete. Kä gasolina rürübäinkäre yekänti ti nämä jüben aune ti nämä ja klo sökö.

Ti nämä nüne karo tikwe yete angwane, bati ti gediankaba sribibätä aune ti rikaba Ju Ja Ükarakrö yete. Nun nämä ja ükökrö yete kukwe driekäre. Akwa ja mräkätre ye rükadre ora krati bitikäre. Aisete ti rababa täkäni Ju Ja Ükarakrö ye trökri niaratre ngübakäre. Ye ngwane kukwe rababa bare tibätä  Vietnam ye jataba nüke ti töite. Nitre nämä därire jökrä ye bä rababa ti okwäte aune ni nire ngätä kukwa nämä ye rä rababata tibiti. Nitre nuainbare tare nämä ja di kärere tie aune niaratre rabaita räre o ñakare nämä ngwentari tie ye rababata tuin tie aune kukwe rababata ruin tie. Niaratre krütai ye rababara gare tie, akwa ti rababa dimike aune töi miketa jäme. Ye ngwane ti rababa ulire krubäte.

Tita ja tuin kukwe ruäre ben ye ngwane, köbö te ti jataba Jehová tarere kena yebätä tita nemen töbiketa

Ti nämä muen krubäte ye ngwane tikwe oraba Jehovai (Salmo 56:8). Nitre krütanina gaikröta ye abokän dre gärätä yebätä ti rababa töbike. Kukwe kwin krubäte yebätä ti ñaka nämä töbike käne. Monsotre bati krütaba ti okwäbiti ye Jehovakwe mikaita nire aune kä rabaita ietre ja kitakäre kukwe metre yebätä. Kukwe ye rabai bare angwane, kukwe tare ben nunkwe ja tuani rü näire ye käi rikwitaikä jökrä nunbiti (Hechos 24:15). Kukwe rükaba gare tie ye ti töi mikaba Jehová tarere bäri. Köbö ye täbe ütiäte ti kräke. Batire batire tita ja tuin kukwe ruäre ben ye ngwane, köbö te ti jataba Jehová tarere yebätä tita nemen töbiketa.

JEHOVÁ TÄ TI NGÜBARE

Nitre tä niken rübätä ye tätre kukwe käme krubäte nuainne. Tikwe nuainbare arato. Akwa texto ketebu Bibliabätä abokänbätä tita töbike ye käkwe ti dimikanina. Texto kena ye abokän Revelación 12:10, 11 (TNM). Yete nieta Jesús därie aune nita kukwe driere yebiti Diablu ganainta. Texto ketebukäre ye abokän Gálatas 2:20 (TNM), ye tä ngwen törö tie Jesús ja nire biani ti kräke. Tikwe kukwe käme nuainbare akwa Jesukwe ja nire biani ye köböire Jehovakwe ngite juanina ta tibiti. Kä nengwane ti töita jäme aune Jehová ye Ngöbö ni mike tuin bobre jai ye ti tö mikai gare krubäte nitre madai (Hebreos 9:14TNM).

Kukwe ben tikwe ja tuani yebätä tita nemen töbiketa angwane, Jehovakwe ja töi mikani kwin ti kräke yebätä tita nemen töbike käre. Ñodre, ja mräkä nämä ti tötike yei rababa gare ti nämä nüne karo tikwe yete angwane, meri iti Testiko abokän nämä cuarto driere nünankäre yebe ti mikaba blite kwe, akwa ti rabadre cuarto ye ütiä bien ja kräke. Jehovakwe ja mräkä ye aune meri Testiko ye töi mikani kä biankäre tie nünana ye gare metre tie. Erametre, Jehová ye töi kwin krubäte. Nitre kätä ja ngwen metre ie ye niara tä ngübare käre.

TI JATABA JA KITE JA TÖI MIKE JÄME KUKWE DRIEKÄRE

Sö mayo kä 1971 yete ti rikaba kä Míchigan yekänti. Ti jämi kä mikekä kä Florida yekänti, ye känenkri tikwe tärä aune täräkwata mikaba kabre karo tikwe yete ne kwe ji ngrabare ti rabadre kukwe drierebiti. Ti ñan rababa kä ötare ta angwane, tärä aune täräkwata ye krütabara tie. Kä jökrä känti ti rababa kukwe driere kä jutobiti. Kä nitre ngite kitakäre yekänti tikwe kukwe drieba bätä kä känti nitre nämä ja düke chi yekänti ti rababa tärä aune täräkwata ye bien nitre brare rababa kwen tie kä narakrö yekänti yei. Nitre ye ruäre käkwe Jehová mikani gare jai o ñakare ye ti täbe ngwentari jai (1 Corintios 3:6, 7).

Ti jataba ja tötike Bibliabätä ye ngwane ti rababa kukwe driere, akwa ti rababa kukwe niere metreta nitre ie ye täbe törö tie. Ti rababa kukwe ye nuainne ti mräkätre yebe. Ti etebatre John aune Ron tare krubäte tikwe, yebätä ti rababa töi mike ja dibiti kukwe mika rababa täte tikwe ye kain ngäbiti. Ja känenkäre tikwe ngite juamanama ta jabiti ietre. Niaratre jämi kukwe mikata täte tikwe ye kain ngäbiti, akwa niaratre rabadre nuainne ye tita ribere Jehovai. Jehovata ti dimike ye köböire, kä nengwane tita kukwe driere aune nitre tötike töi jämebiti.

NITRE MADA TARETA KRUBÄTE TIKWE ARATO

Tita ja kete Jehovabe ye bäri ütiäte ti kräke. Akwa nitre mada ütiäte ti kräke arato abokän tita tarere krubäte. Tita ti muko Susan ye tarere krubäte. Käre ti töi nämä ja mäkätebätä meri raba ti dimike Jehová mike täte jankunu yebe. Susan ye abokän töita kwatibe Jehová tarebätä. Nun nämä krire blite jabe ye ngwane, bati ti rikaba basare ie rün aune meye ye gwirete. Niara kwanba tie ja tötike täräkwata Ni Mikaka Mokre yebätä Biblia kwe yebiti. Niara ñaka nämä  ja tötike kukwe ja tötikara yebätä, akwa nämä texto jökrä känene ye ti töi mikaba ñan krütare. Ja keta Jehovabe ye niara nämä mike ütiäte krubäte jai ye rababa tuin tie niarabätä. Sö diciembre kä 1971 yete nunkwe ja mäkäteba. Ti muko tä ti dimike krubäte yebätä tita debe bien krubäte. Niara tä ti tarere, akwa Jehová tareta bäri kwe ye tuin bäri ütiäte tie niarabätä.

Tita ti muko Susan aune ti ngobo nibu Paul bätä Jesse yebe

Jehovakwe monso biani nibu nuen abokän töi kwin krubäte, niaratre kädekata Jesse aune Paul. Niaratre tä Jehová tuenmetre ja jie ngwen aune tätre ja mäke kwin krubäte ben (1 Samuel 3:19). Ye tä kä mike juto tibätä aune Susan yebätä. Niaratre yebiti kä niena 20 biti bäri sribibätä köbö täte Jehová kräke. Niaratre täbe ye nuainne ñobätä ñan aune tätre Jehová tarere. Meritre töi kwin tä Jehová tarere aune tä mike täte niaratre erere, yebe ja mäkäninte kwetre yebätä tita debe bien arato (Efesios 6:6). Meritre ye kädekata Stephanie aune Racquel, aune niaratre ye käita juto tibätä. Tita niaratre tarere ti ngängän tikwe ye erere.

Kä känti ja mräkätre nämä ni ribere kukwe driekäre yekänti ti nämä niken ti mräkätre yebe kukwe driere kä jutobiti

Kä Rhode Island yekänti tikwe sribi Ngöbökwe nuainba kä 16 te. Kä yekänti ja ketamuko rababa kwati krubäte tikwe. Nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte töi kwin krubäte ben tikwe sribiba ye täbe törö tie. Kä ye ngwane nitre konkrekasion tuabitikä ti dimikani yebätä tita debe bien krubäte ietre. Tikwe sribibare nitre täbe Jehová tarere yebe ye ütiäte ti kräke. Kä 1987 nun rikaba nüne Carolina del Norte  kukwe driekäre. Kä yekänti ja ketamuko rababa kwati krubäte tikwe arato. * (Nota mikadre ñärärä.)

Ti nämä ni konkrekasion tuabitikä ye ngwane ti nämä gätä nuainne kukwe driekäre

Sö agosto kä 2002 yete, Susan aune ti, nun nübaiba sribire Betel juta Estados Unidos Patterson yekänti. Oficina Känti Kukwe Drie Jie Ngwanta yekänti tikwe sribiba aune Susan sribiba Kä Dän Bätätekäre yekänti. Sribi ye käi nämä juto niarabätä. Sö agosto kä 2005 yete ti kädekaba sribikäre Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä ye erere. Ja ñaka rababa törö tie sribi mrä ye kräke. Susan rababa töbike krubäte ñobätä ñan aune sribi kri rabai ti kisete ja känenkäre yebätä. Ne madakäre, niara ñaka tö nämä näin jire ru kuinta yete. Akwa nengwane nunta näin bä kabre ru kuinta yete. Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä ye muko käkwe mäträba Susan yebätä aune ye käkwe niara dimikani krubäte. Niara töita kwatibe ti dimikabätä aune yebätä tita niara tarere krubäte.

Oficina tikwe yekänti foto tä krubäte tikwe, abokän tä kukwe kwin namani bare tibätä ye ngwen törö tie. Tikwe Jehová tarebare kena ye ti ñaka tuenmetre jire, yebätä kukwe kwin nuainbarera krubäte kwe ti kräke.

Tita kä denkä jai blitakäre ti mräkäbe ye käi juto krubäte tibätä

^ párr. 30 Ja mräkä Morris sribibare köbö täte Ngöbö kräke yebätä kukwe mikata gare bäri täräkwata La Atalaya 15 marzo 2006, página 26 yekänti.