“Munkwe kä ngwian nuäre jabtä, ñobtä ñan angwane Ngöbö kebera nüke mun tiketeta.” (LUCAS 21:28)

KANTIKO: 49, 43

1. ¿Kä 66 yete dre namani bare Jerusalén? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

KÄ 66 YETE, ni romano nitre rükä jie ngwanka kädeka nämene Floro käkwe ngwian goibare ere krubäte templo Jerusalén yete. Nitre judío namani rubun krubäte yebätä nitre romano rükä ye murie ketani kwati krubäte kwetre aune ja mikani kwetre Roma rüere. Sö jämi niken krämä ta yete, gobran romano Cestio Galo käkwe juta ye ketaninkä nitre 30,000 rükä yebe. Nitre judío ja mikaka Roma rüere ye ngitiani templote. Drekebe ngwarbe, nitre rükä ye nükani ki yekänti jubäre. Nitre jutate ye nikaninkä krubäte. Mä tädre yete akräke, ¿ja rabadre ruin ño mäi?

2. a) Jerusalén tädre ketaninkä jutuadre nitre kristiano ie ye ngwane, ¿dre nuaindre kwetre? b) ¿Niaratre ngitiani ño juta ye bäre mento?

2 Kä ye känenkri, Jesukwe nitre ja tötikaka kwe mikani mokre dre rabai bare yebätä. Niebare kwe ietre: “Nitre rükä raba tuen jökrä juta Jerusalén se bäre temen munye angwane [...], juta se juan kebera ngwarbe, ye rabara gare munye. Ye ngwane mun tädre Judeate ye abko gitia mintokwäre amne nire nire tädre juta Jerusalénte abko gitia juta bäre mento” (Lucas 21:20, 21). Akwa  nitre rükä juta ye ketadrekä angwane, ¿niaratre gitiadre ño? Rü rabai bare ye köböi ketaibätä mikani gare Jesukwe (Mateo 24:22). Aune ye erere namani bare. Drekebe ngwarbe, nitre romano kämikaninkä Jerusalén. Ye köböire nitre kristiano ja ngwanka metre yei kä namani Jesús kukwei mikakäre täte aune gitiakäre ngutuäbätä. Niaratre ye erere nuainbare. * (Nota mikadre ñärärä.) Kä 70 yete, nitre romano nükaninta Jerusalén aune ye ngwane juta ye juani ngwarbe kwetre. Akwa nitre jökrä käkwe Jesús kukwei mikani täte ye namaninte nire.

3. a) ¿Kukwe medenbe ni köböra ja tuin? b) ¿Kukwe medenbätä nibike blite kukwe ja tötikara nekänti?

3 Kukwe ye erere ben ni köböra ja tuin. ¿Kukwe meden? ‘Kukwe tare krubäte’ rakaikä drekebe ngwarbe. Dre rabai bare Jerusalén aune nitre nünanka yete käkwe dre nuaindre ye Jesukwe niebare nitre ja tötikaka kwe yei angwane, dre rabai bare ni näire yebätä nämene blite arato ye nikwe ngwandre törö jai (Mateo 24:3TNM, 21, 29). Siklo kena yete, Jerusalén ganinte ye ngwane nitre kristiano ja ngwani metre Ngöböi ye namaninte nire. Aune kä nengwane, nitre käme gobrainta Satanakwe gaite ye ngwane “ni [...] kwati kwati krübäte” rabaite nire (ñäkädre Apocalipsis 7:9, 13, 14 yebätä). Ni tö rabaite nire angwane, dre rabai bare yebätä Biblia tä kukwe niere ye nikwe mikadre nüke gare jai ye ütiäte krubäte. Kukwe meden meden köböra nemen bare aune nikwe dre nuaindi yebätä nibike blite kukwe ja tötikara nekänti.

KUKWE TARE KRUBÄTE YE KÖMIKAI ÑO

4. ¿Kukwe tare krubäte ye kömikai ño?

4 Nitre kukwe ngwarbe mikaka täte jökrä gaite ye ngwane kukwe tare krubäte ye kömikai. Biblia tä nitre kukwe ngwarbe mikaka täte ye kädeke “BABILONIA KRI; MERI NI JÖKRÄ KWÄRÄIRE MEYE” (Revelación [Jondron tä rakadrekä täräi], NGT, tärä okwä ükaninte 17:5-7). ¿Ñobätä bämikata meri nemen bati bati nitre brare kwati ben yebätä? Ñobätä ñan aune nitre ji ngwanka kukwe yebätä ñaka tä ja ngwen metre Ngöböi. Tätre ja mike gobrantre kä nebätä yekri aune ñaka tätre ja mike Jesús aune Gobran kwe yekri. Ne madakäre, Biblia tä kukwe driere ye niaratre ñaka kain ngäbiti ne kwe die rabadre bäri. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti tä Ngöbö mike täte metre, ye erere niaratre ñaka nuainne (2 Corintios 11:2; Santiago 1:27; Revelación 14:4TNM). Akwa ¿nirekwe nitre kukwe ngwarbe mikaka täte ye jökrä gaite? “Jändrän kri krübäte” bä tain “krotu krä jätä” käkwe nuaindi nieta Bibliakwe. Jondron kri krubäte ye abokän Naciones Unidas, aune krotu krä jätä ye abokän gobrantre jökrä tä Naciones Unidas dimike ye gärätä. Biblia tä niere ye erere, Jehovakwe niaratre mikai nitre kukwe ngwarbe mikaka täte ye jökrä gainte (ñäkädre Apocalipsis 17:3, 16-18 yebätä).

5, 6. Nitre kukwe ngwarbe mikaka täte gaite ye ngwane, nitre kukwe mikaka täte bentre ye jökrä ñaka gaite arato, ¿ye ñokänti gare nie?

5 Nitre kukwe ngwarbe mikaka täte gaite ye ngwane, ¿nitre kukwe mikaka täte bentre ye jökrä gaite arato? Ñakare. ¿Ñokänti gare nie? Gare nie ñobätä ñan aune Biblia tä niere nitre ruäre ji ngwanka kukwebätä ye ñaka nämene kukwe ngwarbe mikata täte yebätä kwrere rabaitre ja bämike. Zacarías nämene blite kukwe yebätä angwane niebare kwe ni iti nämene kukwe ngwarbe mike täte käkwe niei: “Ti ñaka ni Ngöbö kukwei niekä. Ti abokän ni  nura nökaka tirete, ñobätä ñan aune ti nämä bati ye ngwane ni iti käkwe tire ye kökaba tie. Aune ni iti käkwe ngwandretari mäi: ‘¿dre träin mä kötäbätä ne?’. Niarakwe niei: ‘Ye nitre ja ketamuko tikwe gwirete ti nuainbare tare abokän träin ye’” (Zacarías 13:4-6).

6 Nitre kukwe ngwarbe mikaka täte rüere ja mikai ye ngwane, ¿dre rabai bare juta Ngöbökwe yebätä? Jesús niebare: “Köbö ye ñaka ketadrebätä akräke ni ñaka rabadrete nire jire, akwa nitre dianinkä ye köböire köbö ye ketaibätä” (Mateo 24:22TNM). Nitre kristiano kena ye näire, Jerusalén rüere ja mikani ye Jehovakwe köböi ketaninbätä. Ye köböire “nitre dianinkä” ye ngitiani, ye abokän nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti. Ni näire kukwe ye erere rabai bare. Jehovakwe ñaka gobrantre tuainmetre “nitre dianinkä” ye gainte. Kukwe tare krubäte rabai bare kena ye ketaibätä kwe juta kwe kriemikakäre. Ja mikai kena nitre rüere ye bitikäre nünain jäme kä braibe te.

KÖBÖ NITRE TÖI GAKÄRE AUNE KUKWE ÜKATEKÄRE BENTRE

7, 8. a) Nitre kukwe ngwarbe mikaka täte rüe rakaikä kena ye ketaibätä angwane, ¿nikwe dre nuaindi? b) Köbö ye ngwane, ¿ñobätä nikwe ñaka ja ngwain nitre mada ye erere?

7 Nitre kukwe ngwarbe mikaka täte gaite ye bitikäre, nita Jehová tarere metre o ñakare ye nikwe bämikai. Nitre jökrä bäsi gitiai “kä mokäte, aune gitia[i] ngutuäbätä” ja kriemikakäre, ye abokän nitre ji ngwanka kä nebätä gobrainta Satanakwe ye kokwäre niaratre gitiai (Revelación 6:15-17NGT). Akwa ni abokän käkwe Jehová känäin ja kriemikakäre. ¿Nitre kwati käkwe ja mikai drekebe ngwarbe testiko Jehovakwe ye ni rabadre ngübare? Ñakare. Juta Jerusalén yekänti, nitre rüe nakaninkä kena ye ketaninbätä angwane, nitre judío jökrä bäsi käkwe ñaka ja mikani kristiano. Ñakare aune, nitre ja mikanina kristiano ye aibe käkwe Jesús kukwei mikani täte aune kämikaninkä kwetre juta ye bäre mento. Ye erere arato, nitre kukwe ngwarbe mikaka täte rüe rakaikä ye ketaibätä angwane, nitre kwati käkwe ñaka ja mikai kukwe metre yekri. Ñakare aune, nita Jehová tarere aune nita nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti dimike ye nikwe bämikai köbö ye näire (Mateo 25:34-40).

Nita Jehová tarere aune nita nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti dimike ye nikwe bämikai köbö ye näire

8 ¿Aune köbö ye ngwane dre rabai bare? Ñaka gare metre nie. Akwa köbö ye ngwane kukwe tare krubäte ben nikwe ja tuai aune nikwe kukwe ruäre ñaka nuäre nuaindi raba ruin nie. Juta Jerusalén yekänti, nitre kristiano käkwe kämikaninkä ju kwetre yete mentokwäre aune rabadrete nire yekäre ja tuabare kwetre kukwe keta kabre tare ben (Marcos 13:15-18). Ye medenbätä nikwe ngwandretari jai: “¿Tita juto biare jondron ere tikwe ye tuanmetrekäre? ¿Tita juto biare kukwe ño erere nuainkäre ne kwe tikwe ja ngwandre metre Jehovai?”. Daniel ni Ngöbö kukwei niekä käkwe nuainbare ye erere, köbö ye ngwane ni aibe käkwe Ngöbö nikwe ye mikai täte kukwe ño rabadre bare yebiti ta yebätä mäkwe töbika (Daniel 6:10, 11).

“Kä krütai” ye köböi rükai

9, 10. a) ¿Kukwe tare krubäte ye näire nikwe kukwe meden mikai gare? b) ¿Nitre ja mikaka ni rüere käkwe ja töi mikai ño?

 9 Kukwe tare krubäte ye näire, nikwe ñaka “Gobran Ngöbökwe kukwei kwin” ye driei. Köbö kukwe ye driekäre rikaira ta. “Kä krütai” ye köböi rükai (Mateo 24:14TNM). Nikwe ñaka kä jürä ngwain jabätä kukwe tare rabai bare nitre jökräbätä ye mikakäre gare ietre. Nitre gobrainta Satanakwe ye gate köböra abokän mikai gare kukwe yebiti raba ruin nie. Apocalipsis 16:21 tä niere kukwe mikai gare ye rabai tuin nitre ie ñü järe krikri krubäte ye kwrere aune ñäkäi tare kwetre Ngöbö rüere.

10 Nitre ja mikaka ni rüere käkwe kukwe ñaka kwin niaratre kräke kukwe nuai angwane, ¿ja töi mikai ño kwetre? Juta ruäre kädekata Gog kä Magog yekänti käkwe töbikai ño ye Ezequiel mikani gare krörö: “Nitre tä kä mente yekänti ye rüere tikwe ja mikai. Nire kätä nüne jäme, tä nüne kwin ye känti ti näin, ki ñaka tärä niaratre kriemikakäre, jukwe aune kri ribi mikadre jukwe yebätä ye ñaka tärä kwetre ye rüere ti jatai”. Ezequiel mikani gare ye erere, Gog törbai ja mikai nitre Ngöbö mikaka täte rüere aune törbai gaite, ñobätä ñan aune “nitre juta jene jene te ükaninkrö abokän tä kä aune jondron ütiäte bökäne, nitre ye tä nüne kä te ruäre” ye kwrere rabai tuin ie (Ezequiel 38:10-12). Nitre Ngöbö mikaka täte täi “kä te ruäre”, ye abokän niaratre ñaka ja ngwen nitre mada erere rabai gare nitre jökrä ie. Nitre juta jene jene te ye ñaka kä ngwain nüke mada jai ja mikakäre nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti aune nitre tä niaratre dimike ye rüere.

11. a) Kukwe tare krubäte näire dre dre rabai bare jatäri, ¿yebätä ni rabadre dre mike gare jai? b) Kukwe “bä mikadi” ye nitre Ngöbö rüere käkwe tuai angwane, ¿ja töi mikai ño kwetre?

11 ¿Ye bitikäre dre rabai bare? Kukwe keta kabre rabai bare nieta Bibliakwe akwa rabai bare ño jatäri ye ñaka niere. Ruäre rabai bare gwairebe raba ruin nie. Satana gaite yebätä Jesukwe blitabare angwane, niebare kwe: “Ngöbökwe sribi kri ñan tuabare nuendi abko bä mikadi kwe ñänänbtä, söbtä amne mukebtä. Angwane ni kä nebtä töi rabadi ngwarbe kwäräkwärä amne mren rabadi romon krübäte, aisete ngö rabadi nebe kri krübäte. Yebtä abko, ni jökrä rabadi töbike kri. Erere arato, ni kwati rabadi nekwetekä krübäte amne kä rabadi nötöte bti, ñobtä ñan angwane kukwe rakadikä ño kä nebtä abko rabaditre töbike, ñobtä ñan angwane jändrän jökrä käinta se rabadi grükekä ye abko jürä rabadi kri ni kwatibtä. Angwane ti Ni Kä Nebtä Ngobo abko jatadi tuen ja di kri bä nuärebti mütabti kä käinbti sete abko ni jökrä käkwe tuadi” (Lucas 21:25-27; ñäkädre Marcos 13:24-26 yebätä). ¿Ye abokän dre dre “bä mikadi”? ¿Ye jondron metre rabai bare kä kwinta tuin nie yekänti? Dre dre bämikai ye ñaka gare nie, akwa nitre Ngöbö rüere käkwe kukwe rabai bare ye tuai angwane, kä jürä rabai krubäte bätätre yebrä gare nie.

Nikwe ñaka kä jürä ngwandre jabätä, ñobätä ñan aune Jehovakwe ni mikai kwäre ye gare nie (Párrafo 12 aune 13 mikadre ñärärä)

12, 13. a) ¿Jesús jatai “di kri bä nuärebti” ye ngwane dre nuaindi kwe? b) ¿Köbö ye ngwane nitre Ngöbö mikaka täte käkwe dre nuaindi?

12 ¿Jesús jatai “di kri bä nuärebti” ye ngwane dre nuaindi kwe? Nire nire käkwe ja ngwandi metre Ngöböi ye kräke jondron  kwin nuaindi kwe aune nitre käkwe ñaka ja ngwandi metre Ngöböi ye abokän mikai ja ngie nuin kwe (Mateo 24:46, 47, 50, 51; 25:19, 28-30). ¿Nuaindi ño kwe? Niara arabe käkwe mikani gare: “TI NI Kä Nebtä Ngobo jatadita ja di kri bä nuärebti angwane, angeletre tikwetikwe rabadi jökrä bäre temen angwane, kürä gobrankrä bti ti rabadi täkänintbe kä bä nuärete. Ye ngwane abko nitre nünanka kä jökräbti temen rükadi ja ükekrö ti ngwärekri angwane, ni obeja ngibiaka käta obeja erere ükekrö jenena amne kabra erere tä ükekrö jenena, ye kwrere jire tikwe ni ükadikrö ketebu jene jene. Amne ni jen tikwe obeja kwrere erere tikwe mikadi ja küde ruenkri amne ni ñakare tikwe kabra kwrere abko tikwe mikadi ja küde ngeberekri, ni obeja ngibiaka käta nuene obeja amne kabrabtä ye kwrere” (Mateo 25:31-33). Ye tä mike gare Jesukwe kukwe ükaite nitre jökrä ben. Ni iti ñaka ja ngwani metre Ngöböi rabai tuin ie angwane, ja töi mikai kwe kädeke “kabra” aune gadrete kärekäre niedi kwe. Akwa ni iti käkwe ja ngwani metre Ngöböi rabai tuin ie angwane, ja töi mikai kwe kädeke “obeja” aune tuainmetre kwe nüne kärekäre (Mateo 25:46).

13 Biblia tä niere nitre “kabra” kwrere ye gaite rabai gare ietre angwane, “rabadi nekwetekä krübäte ja jiebti” (Mateo 24:30). ¿Aune nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti bätä nitre mada Ngöbö mikaka täte ye abokän käkwe dre nuaindi? Jesús kukwe niebare ne erere nuaindi kwetre: “Kukwe nini tikwe ye erere rabara nakenkä mun okwäbti angwane, munkwe kä ngwian nuäre jabtä, ñobtä ñan angwane Ngöbö kebera nüke mun tiketeta” (Lucas 21:28).

 “RABAI TRÄ NEKWETEKÄ” GOBRAN KÄITE

14, 15. a) Gog kä Magog yekänti käkwe ja mikai juta Ngöbökwe rüere abokän kömikai ye bitikäre, ¿dre rabai bare? b) “Ni dianinkä jen jakrä ükadikrö” Jesukwe nieta Bibliakwe ye ngwane, ¿dre gärätä kwe?

14 Gog kä Magog yekänti käkwe ja mikai juta Ngöbökwe rüere abokän kömikai ye bitikäre, ¿dre rabai bare? Biblia tä niere Jesús “angeletre juandi, käkwe ni dianinkä jen jakrä ükadikrö jökrä ketetibe. Ni dianinkä jen jakrä nünanka nindrini, kä driri, sekri, nekri abko ükadikrö jökrä kwe” (Marcos 13:27; Mateo 24:31). ¿Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti diainkä kä ye ngwane ye ai mikata gare kukwe yebiti? Ñakare. ¿O nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti täi Kä tibienbätä ye täräi mikaikä kä ye ngwane ye gärätä? Ñakare, ñobätä ñan aune kukwe tare krubäte kömikai ye känenkri niaratre täräi mikaikä (Mateo 13:37, 38; Apocalipsis 7:1-4). Ye erere ngwane, “ni dianinkä jen jakrä ükadikrö” Jesukwe nieta Bibliakwe ye ngwane, ¿dre gärätä kwe? Ye abokän Jesús näin nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti täi Kä tibienbätä ye ngwena kä kwinbiti meden gärätä (1 Tesalonicenses 4:15-17; Apocalipsis 14:1). Gog kä Magog yekänti käkwe ja mikai juta Ngöbökwe rüere abokän kömikai ye bitikäre köbö meden erere te rabai bare (Ezequiel 38:11). Jesukwe niebare ye erere, “nitre kwin, ye abrä rabai trä nekwetekä ño ñänä trä kwrere ni Rün gobrain käite” (Mateo 13:43NGT). (Nota mikadre ñärärä.) *

15 Jesús jataita gobrankäre Kä tibienbätä ye nitre tuai metre aune Jesús rikai niaratre ngwena kä kwinbiti ngrabare metre yebiti ye nitre kwati tä nütüre. ¿Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti täi Kä tibienbätä yebätä kukwe ye erere rabai bare? Ñakare, ñobätä ñan aune Biblia tä mike gare metre Jesús jatai ja üaire. “Jatadi [...] mütabti” aune “Ni Kä Nebtä Ngobo jatadita abko bä mikadi kore kä käinbti” nieta kwe (Mateo 24:30). Ne madakäre, Biblia tä niere “Ngöböta gobrane, ye känti ni ngrabare tä niken ngwarbe ye ñan raba nebe nüne jire chi”. Ye erere ngwane, ¿nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti täi Kä tibienbätä ye jänäin ño kä kwinbiti? Biblia tä niere kukwe ne erere rabadi bare käne: “Nitre tödekaka Jesubti jökrä rikwitadi jötrö ngwarbe Ngöbö diebti, nita okwä kwata metete jötrö ngwarbe, ye kwrere jire ni rikwitadi batibe jökrä se kwrere. Trombeta ngö rabadi, ye ngwane” (ñäkädre 1 Corintios 15:50-53 yebätä). (Nota mikadre ñärärä.) * Aisete nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ja ngwanka metre Ngöböi täi Kä tibienbätä ye jänrikai gwaire kä kwinbiti ja üaire.

16, 17. ¿Cordero ja mäkäite käi ngwain juto jabätä ye känenkri dre rabai bare?

16 Nitre 144,000 rabai kä kwinbiti ye bätäräbe, ¿Cordero ja mäkäite ye käi ngwain juto jabätä? (Apocalipsis 19:9.) Ñakare. Ye känenkri kukwe mada rabai bare. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti täi ruäre Kä tibienbätä ye ngwane Gog käkwe ja mikai juta Ngöbökwe rüere ye nikwe ngwandre törö jai (Ezequiel 38:16). ¿Ja mikai juta Ngöbökwe rüere ye ngwane nikwe dre nuain? Biblia tä niere: “Munkwe ñaka ja metai rü yete. Mun raba ja täte, mun raba kwekebe aune Jehovakwe mun mikai kwäre ye munkwe mrusai”. Aune tä niere arato: “Munkwe ñaka kä jürä ngwan  jabätä aune ñaka ja ngwan nikenkä krubäte” (2 Crónicas 20:17). Nibira gare nie ye erere, Gog ja mikai juta Ngöbökwe rüere ye bitikäre köbö meden erere te nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti täi Kä tibienbätä ye jänrikai kä kwinbiti. ¿Ye bitikäre dre rabai bare? Apocalipsis 17:14 tä mike gare nitre juta Ngöbökwe rüe “käkwe rüdi ni Kordero kwrere ye rüere”. Akwa texto ne tä mike gare Cordero aune “nitre käräbare Ngöbökwe dianinkä jakrä tä nüne janknu Jesukrä” käkwe ganaindi. Aisete Jesús aune nitre 144,000 täi reire kä kwinbiti käkwe juta Ngöbökwe mikai kwäre Kä tibienbätä.

17 Rü Armagedón yebiti Jehová kä deme ye käikitaikä (Apocalipsis 16:16). Nitre kädekai “kabra” ye gaite. Kukwe blo ñaka rabaira Kä tibienbätä aune nitre kwati krubäte ye rabaite nire. Apocalipsis tä mike gare ye erere, Armagedón rikai ta ye bitikäre Cordero ja mäkäite ye käi ngwain juto jabätä (Apocalipsis 21:1-4). (Nota mikadre ñärärä.) * Nitre rabaite nire Kä tibienbätä ye Jehovakwe taredi aune jondron kwin keta kabre biain kwe ietre. Köbö kwin krubäte ye nita ngübare (ñäkädre 2 Pedro 3:13 yebätä). *

18. Dre dre köböra nemen bare nibira gare nie, ¿yebätä nikwe dre nuaindre?

18 Dre dre köböra nemen bare nibira gare nie, ¿yebätä nikwe dre nuaindre? Apóstol Pedro mäträbare nibätä ne kwe nikwe ja ngwandre ño yebätä nikwe töbikadre. Ni rabadre ja ngwen kwin, Ngöbö tarere, ja ngwen metre Ngöböi, aune “köbö” Jehovakwe nibira no ye nikwe ngwandre törö jai. Pedro niebare arato: “Ti mräkätre tare tikwe, kukwe rakadikä jökrä kore, ye ngibiare ngäbti kisere kwärä munkwe nüna deme amne munkwe ñan ja mika ngite amne munkwe nüna jäme jabtä Ngöböbe amne ni mda mdabe” (2 Pedro 3:11, 12, 14). Ye medenbätä, nikwe Jehová mikadre täte akwa ñaka ja mritadre kukwe ngwarbe mikata täte yebe aune Jesukristo rei kä jäme bianka yekri nikwe ja mikadre käre.

^ párr. 2 Täräkwata Ni Mikaka Mokre 15 abril 2012, página 25 aune 26 mikadre ñärärä.

^ párr. 15 Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye ñaka jänrikai köbö ye ngwane kä kwinbiti ngrabare metre yebe ngöi (1 Corintios 15:48, 49). Jesús ngrabare metre nianinkä ye erere rabai bare niaratre ngrabare metre yebätä raba ruin nie.

^ párr. 17 Salmo 45 tä niere rei ye käkwe rüdi käne ye bitikäre ja mäkäite kwe. Kukwe rabai bare ño jatäri ye kukwe ne tä ni dimike mike nüke gare jai arato.

^ párr. 17 2 Pedro 3:13, (TNM): “Kä kwinta mrä tärä aune kä tibien mrä käbämikani kwe ye erere, nita ngübare, aune ne abokän känti kukwe metre aibe nuain rabai”.