“Jehová ñaka juta kriemike, akräke ni juta ngübabitikä ye käkwe ngwätedre ngwarbe.” (SALMO 127:1b)

1, 2. a) ¿Ñobätä nitre Israel 24,000 ye ñaka namani Kä Käbämikani ietre yekänti? b) ¿Nitre Israelbätä kukwe namani bare ye ñobätä ni tö mikai gare jai?

NITRE Israel namanina jerekäbe nänkäre Kä Käbämikani ietre yekänti. Akwa, nitre brare kwati krubäte namani meritre juta Moab ye mike jabe. Ye köböite, nitre Israel 24,000 murie ketani. ¡Kukwe tare namani bare! Kä Käbämikani ietre yei niaratre tö ngwani kä kwati krubäte te aune bäsi namanina rabakäre kä yekänti. Akwa, niaratre ñaka Jehová mikani täte aune namanintre meritre Moab mike jabe, yebätä ñaka namanintre Kä Käbämikani ietre yekänti (Números 25:1-5, 9).

2 Kukwe namani bare ne tikani Bibliabätä ja töi kräke nie (1 Corintios 10:6-11). Biblia tä mike gare nita nüne “kä krüte” te aune kä ye köböra krüte. Yebätä nikwe nünain Kä Bä Nuäre te ye käi niena braibe ni käne (2 Timoteo 3:1, TNM; 2 Pedro 3:13). Nitre Jehová mikaka täte ye ruäre ñaka tä niara kukwei mike täte aune tä ja mike ngite ni madabe. Ja mikata ngite kwetre ye köböite tätre ja tuin kukwe tare ben. Niaratre ñaka ja töi kwitai angwane, ja nire kärekäre Kä Bä Nuäre yete ye raba nete kän.

3. Nitre kristiano gure, ¿ye ñobätä Jehovakwe dimikadre ja kriemike ie tö? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

 3 Nitre kristiano tä gure ye Jehovakwe dimikadre ja kriemike ie tö. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nitre kä nebätä töita rababätä jerekäbe jabe (ñäkädre Salmo 127:1 yebätä). * Kukwe keta kabre raba nitre gure dimike ye nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara nekänti. Ni brare aune meri gure ye rabadre ja ngübarebiti tö drei yebätä, rabadre ja kete kwin Ngöböbe, ja ngwandre ño Ngöböta driere ye erere rabadre nuainne, rabadre blite töi jämebiti jabe aune ja mike ütiäte kwärikwäri, aune ja ruin ño ietre yebätä rabadre ja töi mike kwärikwäri aune nemen jabe.

NIKWE JA NGÜBADREBITI NI TÖ DREI YEBÄTÄ

4. ¿Dre köböite nitre kristiano gure ruäre tätre ja mike ngite ni madabe?

4 ¿Dre köböite nitre kristiano ruäre niena gure ye raba ja mike ngite ni madabe? Jesús kukwe niebare ye niaratre ñaka mikadre täte aune kukwe ñaka kwin mikadre ñärärä kwetre ye köböite kukwe ye raba nemen bare. Jesukwe niebare: “Nire nire käkwe meri tuadre ja käne amne tö rabadre ie jakrä, ni ye käkwe meri ye mirira ja ken ja töite” (Mateo 5:27, 28; 2 Pedro 2:14). Nitre kwati tä ni üai butiere tuin, tätre ñäke täräkwata abokänbätä ni üai butiere mikata tuare yebätä o tätre ñaka kukwe kwin känene Internet yete. Nitre mada abokän tä película tuin, kukwe bämikata ye mrusaire o televisionte kukwe keta kabre bämikata abokän känti nitre nemen ño jabe mikata tuare ye tätre tuin arato. Aune nitre ruäre abokän tätre niken kä bailakäre deu yekänti, aune tätre niken arato kä känti nitre brare bätä merire tätre bailare ye ngwane tätre ja mike butiere ye tuakäre o kä känti nitre tukakata bätäkä ngwarbe ngrabare kukwe diän diän nuainkäre yekänti tätre niken arato.

5. ¿Ñobätä ni rabadre ja brukwä ngübarebiti?

5 Nitre ruäre tärä gure akwa tätre niken blite jäme krubäte ni mada ñaka niara muko yebe ye köböite tätre nemen jabe. Nitre käbiti tibien töita jerekäbe rababätä nemen ni madabe aune ñaka ja gobraine. Ne madakäre, ni jökrä ngite aune ni brukwä raba ni ngökö. Aisete, ni ñaka ja ngübarebiti angwane, ni raba kite ja töi mike krubäte ni mada ñaka ni muko yebätä (ñäkädre Jeremías 17:9, 10 yebätä). * Jesukwe niebare ni brukwä tä ni töi mike kukwe käme nuainne, nitre mada murie kete aune ni töi mike ja mike ngite ni madabe (Mateo 15:19).

6, 7. a) ¿Nitre gure töi rabadre kukwe käme nuainbätä ye ngwane dre raba nemen bare? b) ¿Nitre gure raba dre nuainne ne kwe ñaka ja mikadre ngite kwetre ni madabe?

6 Ni brare aune meri ie ja nemen tuin kwin kwärikwäri ye ngwane, töi raba nemen kukwe käme nuainbätä. Kukwe kädriedre kwe muko aibe ben ye raba kite kädriere ni mada yebe. Raba kite kukwe ngwarbe känene ja tuakäre ni mada yebe aune raba kite nemen bäri jakänti, ñaka köbö kite jai akwa batibe jata kwen ietre ye kwrere raba ja bämike. Bätärekä jatäri töita kite bäri ja tarebätä kwärikwäri. Töita kite bäri rababätä ja ken. Aune tätre kite ja tarere bäri ye ngwane ñaka tä nemen nuäre kräketre ja tuanmetrekäre. Kukwe nuainta kwetre ye ñaka kwin gare ietre, akwa ñaka tä nemen nuäre kräketre ja töi mikakäre ja tuenmetre (Proverbios 7:21, 22).

 7 Ye bitikäre, kukwe ükaninte Jehovakwe ye tätre käi kwitekä jabiti. Töi nementre jabätä aune tätre blite ño jabe ye köböite tätre kite ja kain kisebiti, ja demaine, kise kite ja ngärä aune kise mike jabätä kwärikwäri. Ye ni brare aune meri gure aibe rabadre nuainne muko kwe yebe. Akwa niaratre töita jabätä ye tä kö okwä kwrere kräketre. Mrä mada, töita krubäte jabätä ye köböite tätre ja mike ngite ni mada yebe (Santiago 1:14, 15). ¡Ye tare krubäte! Niaratre ñaka kukwe ye nuaindre näre. Niaratre Jehová tuanemetre ja dimike ne kwe niaratre ja mikani gure ye rabadre bäri ütiäte kräketre. Nuain raba ño ye ani mike gare jai.

MUNKWE JA KETA KWIN NGÖBÖBE

8. ¿Ni brare aune meri gure tätre ja kete kwin Ngöböbe ye tä niaratre ye kriemike ño?

8 (Ñäkädre Salmo 97:10 yebätä.) * Ni brare aune meri gure ye tätre ja kete kwin Ngöböbe angwane, nemen bäri nuäre kräketre ñaka ja mike ngite ni madabe. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Jehová tä nemen gare bäri ietre aune niara töi meden meden kwin tä nemen gare ietre ye ngwane, tätre nemen ja di ngwen bäri ja ngwanbätä Jehová erere aune ja tarebätä niara erere arato. Ye tä niaratre dimike ja tuakäre kukwe käme tä nüke töite yebe aune ñaka ja mike ngite ni madabe (Efesios 5:1-4). Ne madakäre, nitre tärä gure nemen ni madabe aune nitre mada kukwe blo nuainkä ye Ngöbökwe mikai ja ngie nuin ye gare ietre (Hebreos 13:4). Yebätä, niaratre nibu ye tä ja di ngwen ja ngwankäre metre.

9. a) ¿Dre köböire José ja ngwani metre? b) ¿José kukwe nuainbare ye tä dre mike gare nie?

9 Kukwe ükaninte Jehovakwe ye ni ñaka mike täte jökrä angwane, kukwe keta kabre raba ni mike ja mike ngite yebe ni kristiano raba ja tuin. Nitre ruäre tä sribi täbiti kä denkä jai kukwe nuainkäre sribi muko kwe yebe ye köböite kukwe ye erere namanina bare niaratrebätä. Nitre mada abokän käkwe ja tuanina kukwe ye erere ben sribita kwetre yekänti. Kukwe ye erere namani bare monso bati kädeka nämene José yebätä. Sribikänti niara nämene tuin ja bä jefe kwe muko yei namani gare ie. Mantre jetebe meri ye nämene niara nike. Bati neketaninte ie dänbiti aune niebare kwe ie: “Ti tö rabai mabe, aisete ari ti kaen ngäbti”. Akwa niarakwe ñaka kukwei kani ngäbiti aune ngitiani. ¿Ñobätä ja ngwani metre kwe? Ñobätä ñan aune nämene ja kete kwin Jehovabe ye ñaka tö namani tuai nete jakän. José ja ngwani metre yebätä kitaninkä sribibätä aune kitani ngite. Akwa ja känenkäre, Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare kräke (Génesis 39:1-12, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena; 41:38-43). ¿Kukwe nuainbare kwe ye tä dre mike gare nie? Ye tä mike gare nie ni tädre sribikänti o kä madakänti, akwa kukwe meden raba ni töi mike ja mike ngite ye ni ñaka kadre ngäbiti.

NIKWE JA NGWANDRE JEHOVÁ TÖI ÑO YE ERERE

10. Nitre gure tä ja ngwen ni bitin kwrere, ¿ye tä kriemike ño ñaka ja mike ngite ni madabe?

10 Biblia tä blite “ni btin” yebätä. Nitre kristiano tä ja töi mike ye erere, ye tä ja ngwen kwin aune metre Jehová erere. Ni brare aune meri gure käkwe ja ngwandre ni bitin ye erere angwane, tätre gure ye kriemikai kwetre bätä ñaka ja mikai ngite kwetre ni madabe (Efesios 4:24). Niaratre töita ni bitin kwrere ye kätä mike ja ngrabare gobraine aune tä ñaka töi mike kukwe kämebätä aune jondron  ribere bäri jai, ñobätä ñan aune kukwe ye raba mike ja mike ngite (ñäkädre Colosenses 3:5, 6 yebätä). Ja ngrabare gobraindre nieta ye abokän nitre gure rabadre ja di ngwen ja tuakäre kukwe käme yebe. Kukwe meden köböite raba ja mike ngite ye ñaka kai ngäbiti kwetre (Job 31:1). Aune kukwe ükaninte Jehovakwe ye tätre mike täte angwane, kukwe käme ye kräke niaratre brukwäta nemen aune tätre ja di ngwen kukwe kwin nuainne (Romanos 12:2, 9).

Ni brare aune meri gure rabadre blite töi jämebiti jabe, töi kwinbiti aune ja mike tuin bobre jai kwärikwäri

11. ¿Ni gure tä ja ngwen ni bitin kwrere ye raba mike ño nüne bäri kwin jabe?

11 Ni brare aune meri gure tö ja ngwain ni bitin kwrere angwane, Jehová töi kwin keta kabre ye erere rabadre ja ngwen (Colosenses 3:10). Ñodre, Jehová ye ni mike tuin bobre jai, ni tare kwe, töi bobre, töi kwin aune ni ngübare bätärekä. Ni brare aune meri gure tä ja ngwen Ngöbö erere angwane, niaratre ye rabai nüne bäri kwin jabe aune Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare kräketre. “Kä jäme Kristokwe” ye niaratre tuainmetre ja brukwä jie ngwen angwane, nünain kwin aune jäme jabe kwetre arato (Colosenses 3:15). Aune tätre “ja tarere” kwärikwäri angwane, itire itire rabai ja di ngwen jondron nuainne muko kwe kräke aune mike ütiäte jai (Romanos 12:10).

12. ¿Ni töi meden meden kwin abokän raba ni gure ye dimike nüne kä jutobiti jabe raba ruin mäi?

12 Ni gure käkwe mikani gare niaratre töi meden mden kwin abokän käkwe dimikani nüne kä jutobiti jabe. Ni brare gure ye niebare, ja tare ye bäri ütiäte aune käre niara tä ja di ngwen bämikakäre. Niebare kwe arato, ja ngwandre kwin aune töi jäme ye ütiäte. Muko kwe ye töi nämene niara erere arato. Ne madakäre, meri yekwe niebare, ja töi mikadre jäme aune ja mikadre ütiäte ye kwin krubäte. Aune niebare kwe, ruäre ngwane ñaka nemen nuäre kräketre, akwa käre niaratre tä ja töi mike bobre.

MUNKWE BLITA TÖI JÄMEBITI JABE AUNE JA MIKA ÜTIÄTE

13. a) ¿Ni gure dre nuaindre nünankäre kwin jabe? b) ¿Ñobätä ye ütiäte?

13 Ni brare aune meri gure tädre nüne kwin jabe yekäre, rabadre blite töi jämebiti jabe, töi kwinbiti aune ja mike tuin bobre jai kwärikwäri (Efesios 4:32). Akwa nitre gure kwati ñaka tä nuainne yebätä ñaka tätre nüne kwin jabe. Nitre ruäre näin ja kukwei mike nuäre blitakäre nitre menteni ben aune jondron nire gwi kwe yebe, akwa ñaka ja kukwei mike ye erere blitakäre muko kwe yebe. Blitadre rubune jabe, ngradrete jabiti aune ñäkädre tare tare jai ye ñaka raba nitre gure mike nüne kwin jabe (Efesios 4:31). Kukwe ruärebätä ñäkädre ni muko ie o kukwe ñaka kwin niedre jai ye tä ni mike rubun.

14. ¿Nitre gure yekwe ñaka dre nuaindre?

14 Ni gure käkwe nünandre kä jutobiti jabe yekäre, ni brare aune meri gure rabadre blite jabe ye ütiäte krubäte. “Kä rabakäre kwekebe” nieta Bibliakwe ye ngwane, ñaka tä mike gare nitre gure rabadre ja kukwe ötö jai (Eclesiastés 3:7). Meri Testiko nünanka Alemania tä niere, kukwe kri tä nemen jabätä nie ye ngwane,  ñaka tä nemen nuäre ni kräke rabakäre kwekebe, akwa ja kukwe ötadre jai ye ngwane, raba ni mada ye mike ulire. Ñaka ñäkädre okwä kware, ñobätä ñan aune raba ni mada ye mike rubun aune kukwe kri raba nemen bäri jabätä nie ni madabe. Ni kristiano, brare aune meri gure ye tö dre nuain abokän ñaka debe ja näre kräketre angwane, ñaka tä ükete ngrarete kwärä jabiti aune ja kukwe ötö jai. Tä ja di ngwen kukwe ye ükatekäre jötrö ngwarbe ne kwe ñaka ñäkädre kwetre jai.

15. ¿Ni brare aune meri gure dre nuaindre ne kwe nünandre bäri kwin kwetre jabe?

15 Ni brare aune meri gure ye rabadre kä denkä jai blitakäre jabe tätre töbike ño aune ja ruin ño ietre yebätä ne kwe rabadre nüne kwin jabe. Dre nieta kwetre ye ütiäte, akwa nieta ño kwetre ye bäri ütiäte. Kukwe ñaka nuäre rabadre nitre gure ye kisete, akwa niaratre nibu ye rabadre töbike kukwe kwin niekäre jai aune rabadre blite töi jämebiti jabe bätä ja mike ütiäte. Ye köböire rabai nuäre ni brare o meri gure kräke ja kukwe nuakäre (ñäkädre Colosenses 4:6 yebätä). Arato kukwe meden raba ni dimike ye niedre jai kwärikwäri (Efesios 4:29).

Ni brare aune meri gure tö nünain kwin jabe angwane rabadre blite jabe (Párrafo 15 mikadre ñärärä)

MUN GURE IE JA RUIN ÑO YEBÄTÄ MUNKWE JA TÖI MIKA

16, 17. ¿Ñobätä ütiäte krubäte ni brare aune meri gure rabadre töbike ja nemen ruin ño ietre yebätä aune nemen jabe?

16 Nitre gure nünandre bäri kwin jabe yekäre, ni brare aune meri gure rabadre ja ruin ño ietre yebätä ja töi mike kwärikwäri aune nemen jabe (ñäkädre 1 Corintios 7:3, 4 yebätä). Ye medenbätä, niaratre ñaka rabadre töbike ja aibebätä, ñakare aune rabadre ja töi mike muko yebätä ye bäri ütiäte (Filipenses 2:3, 4).

17 Ruäre ngwane ni brare aune meri gure ye ñaka tä ja töi mike jäme muko kräke o ñaka töta nemen rabai ben. Nitre brare ruäre ja töi mikadre jäme muko kwe ye kräke angwane, tätre ja tuenmetre gobraindre muko kwe yei tätre nemen nütüre. Akwa Biblia tä niere ni brare gure ye rabadre muko kwe yei ja ruin ño ye mike nüke gare jai (1 Pedro 3:7). Ne madakäre, ni brare gure ye rabadre nemen muko  ben ye ñaka aibe ngörä ye ngwandre törö kwe jai. Ñakare aune käre rabadre ja töi mike jäme muko kwe kräke arato. Ye köböire tätre nemen jabe ye ngwane jata nemen ruin bäri kwin muko kwe ie. Nitre nibu gure ye tä ja tarere aune töita kwin ja kräke angwane, rabai bäri nuäre kräketre ja ruin ño ietre yebätä ja töi mike kwärikwäri aune nemen jabe.

18. Ni brare aune meri gure ye nünandre kwin jabe yekäre, ¿rabadre dre nuainne?

18 Ye köböire ni brare aune meri gure yekwe ñaka ja mikai ngite ni madabe. Akwa ni brare o meri gure ñaka ja töi mike jäme ja kräke kwärikwäri ye ngwane, ni brare o meri tätre ja mike ngite ni madabe (Proverbios 5:18; Eclesiastés 9:9). Biblia tä niere ni brare aune meri gure ye rabadre nemen käre jabe, akwa niaratre nibu käkwe ja töi mikadre ñaka nemen jabe köbö ruäre te, ye aibe ngwane ñaka rabadre nuainne. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ñaka nuaindre käre kwetre angwane Satana raba niaratre nuinte (1 Corintios 7:5). Ni brare o meri gure yekwe ja tuanemetre nuadrete Satana ie ye ngwane niaratre ja mikadre ngite ni madabe ye abokän tare krubäte. Ni brare aune meri gure tä ja töi mike ja nemen ruin ño ietre yebätä aune nemen jabe ye ngwane, tätre bämike niaratre töita jabätä kwärikwäri aune ñaka ja aibebätä. Ni brare aune meri gure rabadre nemen jabe ye ñan aibätä tätre nuainne ñakare aune ja tare bökän kwetre yebätä tätre nuainne. Ni brare aune meri gure ye nünandre kwin jabe yekäre, rabadre ja töi mike jäme ja kräke aune nemen jabe (1 Corintios 10:24)

MUNTA GURE YE MUNKWE MIKA DITE KÄRE

19. a) Ni brare aune meri gure tädre nüne kwin jabe yekäre, ¿dre nuaindre kwetre? b) ¿Ñobätä ütiäte krubäte nikwe nuaindre?

19 Ni brare aune meri gure tädre nüne kwin jabe yekäre, rabadre ja töi mike kwatibe ja ngwen metre Jehovai bätä muko kwe yei (Mateo 19:5, 6). Nikwe ja mikadre ngite ni madabe ye tare krubäte ñobätä ñan aune Kä Bä Nuäre ye nibira ni ken. Nitre Israel 24,000 käkwe ja mikani ngite meritre Moab ben ye Biblia tä ngwenta törö nie, ye bitikäre tä kukwe ne niere ni mikakäre mokre: “Nire nire [...], ie ja nena ruen dite [...], ne abko käkwe ja ngibia kuin amne ja ñan tuametre nötadre temen kwe” (1 Corintios 10:12). Kä nengwane nikwe ja di ngwandre bäri ja ngwen kwin aune ja töi mike jäme (2 Pedro 3:13, 14).

^ párr. 3 Salmo 127:1: “Jehová ñaka ju sribere, akräke nitre ju sribekä ye käkwe ja di ngwandre ngwarbe krubäte sribekäre. Jehová ñaka juta kriemike, akräke ni juta ngübabitikä ye käkwe ngwätedre ngwarbe”.

^ párr. 5 Jeremías 17:9, 10: “Ni brukwä ye bäri ni ngökö jondron mada yebiti ta, aune käme krubäte. ¿Nire abokän ie raba nüke gare? Ti, Jehová tita mun brukwä mike gare jai, tita mun mumai trä tuin, munta ja jie ngwen ño aune munta ni mada mike tuin ño jai ye erere tikwe kukwe ükaite mun kräke”.

^ párr. 8 Salmo 97:10: “Mun Jehová tarekä, munkwe ja brukwä mika kukwe käme ye rüere. Nitre niara mikaka metre täte ye niarata ngübarebiti; ni käme ye kisete tä mike kwäre”.