“Jehová ñaka ju sribere, akräke nitre ju sribekä ye käkwe ja di ngwandre ngwarbe krubäte sribekäre.” (SALMO 127:1a)

1-3. ¿Nitre gure tä ja tuin kukwe meden meden ben? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

NI KRISTIANO iti tä ja mäkäninte kä 38 te käkwe niebare: “Nita ja di ngwen bökän aune ni tö nünain kwin ni muko ben ye nita bämike angwane, Jehová raba kukwe kwin mike nemen bare ni kräke”. Kukwe tare ben ni gure raba ja tuin, akwa yebiti ta raba nüne kä jutobiti (Proverbios 18:22).

2 Nitre jökrä gure tä ja tuin kukwe kri ben. Biblia tä kukwe ye kädeke “ja tare nika[ta] ja ngätäbiti” (1 Corintios 7:28, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Ñodre, sribi nuainta mantre jetebe ye raba ni gure mike ñaka nüne kwin jabe. Nitre gure ruäre tätre sribire krubäte aune tätre monsotre kwe ngübare arato. Ni brare aune meri gure ye ngite aune yebätä ruäre ngwane ñaka tätre kukwe kwin niere jai kwärikwäri. Ruäre ngwane ja kukwei ñaka tä nüke gare ietre aune yebätä kukweta nemen jabätä ietre (Santiago 3:2, 5, 8). Jondron tä nuaindre krubäte ietre aune tätre nemen nainte krubäte, yebätä kä ñaka tä nemente ietre ja kräke. Ne madakäre, ngwian ñakare, bren o kukwe mada ye raba bätärekä jatäri ñaka niaratre töi mike ja tarere aune ja mike ütiäte kwärikwäri. Biblia tä blite arato  “kukwe käme nuainta” yebätä. Kukwe käme nuainta ye abokän nitre tärä gure metre akwa nemen ni madabe, ni brare o meri ja erebe nemen jabe, kukwe ükaninte Jehovakwe ye ñaka mikata ütiäte jire jai, ni mada nuainta tare, ja meta, mokreta, ni nemen rubun krubäte, ñäkäta jai (Gálatas 5:19-21TNM). Ni gure tä nüne kwin jabe raba tuin, akwa kukwe kädrite ye raba kukwe tare krubäte mike niaratre kisete.

3 Akwa ye ñan aibe ngörä. Nitre nünanka “kä krüte” näire ye töita ja aibebätä aune ñaka Ngöbö mike ütiäte jai (2 Timoteo 3:1-4TNM). Kukwe ye raba kukwe tare mike nitre gure kisete. Ne madakäre, Diablu ñaka tö nitre gure tuai nüne käre jabe. Apóstol Pedro mikani gare “kwra lion ie mröta nebe angwane, tä niken ngwäne krikri, [...] ye kwrere [...] diablu Satana tä näin ni känene juankäre ngwarbe” (1 Pedro 5:8; Apocalipsis 12:12).

4. ¿Nitre gure raba ja tuin ño kukwe tare tä kisete yebe aune nüne kä jutobiti?

4 Ni kristiano gure käi Japón tä mike gare, ruäre ngwane nämene ñäke jai muko kwe yebe, metrere nämene nemen töbike krubäte ye ngwane. Niara nämene töbike krubäte ngwian yebätä, akwa ñaka nämene niere muko kwe yei. Niara muko yei kukwe ye nämene gare aune kukwe ye nämene mike töbike krubäte arato. Ne madakäre, bitinkä muko kwe ye namani bren. Nibira gare nie ye erere, nitre gure kisete kukwe kri rabai. Akwa niaratre raba ja tuin kukwe yebe aune nüne kä jutobiti. ¿Nire diebiti? Jehová diebiti (ñäkädre Salmo 127:1 yebätä). * Kukwe ja tötikara nekänti nikwe kukwe ketarike mikai gare jai, abokän raba nitre gure mike nüne kwin aune kä jutobiti jabe. Aune ja tare ye raba ni gure dimike ño ye nikwe mikai gare jai arato.

NITRE GURE, MUNKWE JEHOVÁ TUANMETRE JA JIE NGWEN

5, 6. ¿Ni brare aune meri gure rabadre dre nuainne ne kwe Jehovakwe jie ngwandre?

5 Ni brare aune meri gure ye tö nünain kwin aune kä jutobiti jabe angwane, rabadre Jehová  tarere aune mike täte. Biblia tä niere niaratre tädre Jehová tuenmetre ja jie ngwen (ñäkädre Eclesiastés 4:12 yebätä). * Yekäre, Jehovata kukwe niere ja jie ngwankäre ye niaratre rabadre mike täte. Isaías 30:20, 21 tä mike gare Ngöböta ni jie ngwen aune ji medenbiti nikwe nändre ye tä niere nie. Jehovakwe ni brare aune meri gure jie ngwandre yekäre, niaratre rabadre ñäke gwairebe Bibliabätä (Salmo 1:1-3). Arato rabadre ja tötika ni mräkäbe ye nuainne käre aune kwin, bätä rabadre orare gwairebe köbö kwatire kwatire te. Ye nuaindi kwetre angwane, rabai nüne kwin jabe aune ja tuadre ño kukwe nuainta Satanakwe yebe ye rabai gare ietre.

Ni brare aune meri gure ye tä Jehová mike täte gwairebe angwane, tätre nemen ja mäke bäri kwin, tätre ja kete bäri kwin Ngöböbe aune tätre nüne bäri kwin jabe aune kä jutobiti (Párrafo 5 aune 6 mikadre ñärärä)

6 Ani blite ni kristiano gure käi Alemania yebätä. Niara tä niere, batire batire kukweta nemen jabätä ie muko kwe yebe, o kukwe nieta kwetre jai ye tä nüke gare jene ietre ye ngwane, kukwe nieta Bibliakwe ye niaratre tä nuainne. Ye köböire niaratre tä ja ngübare bätärekä kwärikwäri aune ngite juen ta jabiti bäri. Niara tä niere kukwe ketebu ütiäte krubäte ye köböire nitre gure raba nüne kwin jabe. Ni brare aune meri gure ye tä ja di ngwen ne kwe Ngöbökwe niaratre jie ngwandre, ye ngwane tätre ja mäke bäri kwin.

MUN BRARE GURE, MUNKWE MUN MRÄKÄTRE TARE

7. ¿Ni brare gure rabadre muko kwe mike tuin ño jai?

7 Kukwe mada raba ni gure mike nüne kwin aune kä jutobiti jabe, ye abokän ni ji dokwäre mräkätre kräke rabadre muko kwe yebe ja ngwen kwin. Biblia tä niere: “Kristo tä ji dokwäte ni brare jökrä kräke amne ni brare abko tä ji dokwäte ni merire kräke” (1 Corintios 11:3). Ye tä mike gare Kristo nitre ja tötikaka kwe mikani tuin ño jai ye erere ni brare gure rabadre muko kwe ye mike tuin jai. Jesús ñaka ja ngwani käme niaratre ben aune ñaka ñäkäbare tare kwe ietre. Niara töi nämene kwin käre nitre kräke, nämene nitre tarere, nämene töbike kwin metre aune nämene ja töi mike bobre (Mateo 11:28-30).

8. ¿Ni brare gure rabadre dre nuainne ne kwe muko kwe rabadre niara tarere aune mike ütiäte jai?

8 Ni brare gure kristiano ye ñaka niere muko ie rabadre niara mike ütiäte jai, ñakare aune tä “meri abko di ñakare [...] [ye] mik[e] ütiäte” jai (1 Pedro 3:7). ¿Kukwe ye tä dre mike gare? Niara rabadre käre ja ngwen kwin muko kwe yebe. Rabadre blite bökän muko kwe yebe aune tädre kaibe ben o tädre nitre mada ngätäite ye ngwane rabadre ja töi mike kwin kräke. Kukwe yebiti niarakwe bämikai muko kwe ye ütiäte krubäte kräke (Proverbios 31:28). Ni brare gure ye tä muko kwe tarere ye ngwane, muko tä niara tarere aune mike ütiäte jai bätä Jehová tä kukwe kwin mike nemen bare niaratre kräke.

MERITRE GURE, JA TÖI MIKE BOBRE AUNE NI MIKANI JI DOKWÄRE JEHOVAKWE YE MIKE ÜTIÄTE JAI

9. ¿Ni mikani ji dokwäre Jehovakwe ye meri gure tä mike ütiäte jai ye raba bämike ño?

9 Nita Jehová tarere bökän angwane, nita ja töi mike bobre, ni mikani kwe ji dokwäre ye nita mike ütiäte jai aune mike täte (1 Pedro 5:6). Ngöböta kukwe ne nuainmana: “Mun merire gure gure käkwe ni brare munkwe ye kukwei mika ütiäte jae” (Colosenses 3:18). Ni mikani ji dokwäre Jehovakwe ye meri gure tä mike ütiäte jai ye tö bämikai angwane, rabadre muko kwe dimike. Muko kwe kukwe meden diandre nuaindre jai ye ruäre ñaka rabadre debe kräke. Akwa, muko tö dre nuain ye ñaka tä kukwe ükaninte Ngöbökwe ye rüere kukwe nuainne angwane, käre rabadre muko kwe dimike (1 Pedro 3:1).

10. Ni bare gure käkwe kukwe diandre nuaindre jai ye ngwane, ¿ñobätä ütiäte krubäte meri gure käkwe mikadre ütiäte jai?

 10 Ngöbökwe sribi ütiäte mikani meri gure kisete aune ye tä niara mike ütiäte krubäte mräkätre kräke. Niara ye tä sribire gwairebe muko ben (Malaquías 2:14). Ye medenbätä, kukwe dianta nuaindre jai ni mräkätre kräke ye ngwane, meri gure ye tä töbike ño aune ja ruin ño ie ye raba niere töi bökänbiti muko ie. Akwa muko kwe kukwe meden diandre nuaindre jai mrä ye niara rabadre kain ngäbiti. Ni brare gure ye rabadre muko ye kukwe nuin arato (Proverbios 31:10-31). Meri gure ye tä muko tarere aune tä dimike angwane, mräkätre ye jökrä kwe kukwe kwin rabai. Jökrä käkwe nünain kä jutobiti aune jäme. Ne madakäre, ni brare gure aune meri gure yebätä kä rabai bäri juto, ñobätä ñan aune niaratre käi juto Ngöböbätä ye gare ietre (Efesios 5:22; 6:1-3).

MUNKWE NGITE JUAN TA JABITI

11. ¿Ñobätä ni brare aune meri gure rabadre ngite juen ta jabiti kwärikwäri?

11 Ni brare aune meri gure yei ngite juan gare ta jabiti ye ngwane, raba nüne kwin jabe arato. Biblia tä niere nikwe ngite juandre ta ni madabiti (Colosenses 3:13). Ni brare aune meri gure ye ñaka ngite käi kwitaikä jabiti aune rabai kädeketa jai kwärikwäri ye ngwane, bätärekä jatäri ñaka jatai nüne kwin jabe. Kukwe nuainbare nibätä ye ñaka tä nemen käi nikwitekä nibiti aune kukwe ye kädekateta nemen jai kwärikwäri, ye abokän bämikata ju döi nimiente o tä ngetre ye kwrere. Ye köböite ñaka raba nemen nuäre ni brare aune meri gure ye kräke ngite juankäre ta jabiti aune sribire gwairebe jabe. Yebätä bäri kwin ngite juandre ta kwetre jabiti, Jehová tä ngite juen ta niaratrebiti ye erere. Ye köböire ni gure rabai nüne bäri kwin jabe (Miqueas 7:18, 19).

12. “Ni mdata ja mike ngite ni rüere angwane nita juto biare denkä jabti ta” tare nikwe yebätä nieta, ¿ye dre gärätä?

12 Nita ni mada tarere bökän angwane, bäbe tä ja mike ngite ni rüere ye ni ñaka töibikaire jire. Ñakare aune, nita ni mada tarere yebätä “ni mdata ja mike ngite ni rüere angwane nita juto biare denkä jabti ta” (1 Corintios 13:4, 5; ñäkädre 1 Pedro 4:8 yebätä). Ne tä mike gare ni rabadre käre ngite juen ta ni madabiti. Bati, apóstol Pedro ngwanintari bäbe ni rabadre ngite juen ta ni madabiti, ye ngwane Jesukwe niebare: “Gre ketamä bti bä jätäbti bä kükü (77)” (Mateo 18:21, 22). Jesús nämene mike gare ngite juandre ta ni madabiti ye ni kristiano rabadre nuainne käre (Proverbios 10:12). (Ñäkädre nota yebätä.) *

13. ¿Dre nuaindre ngite juankäre ta jabiti?

13 Ñobätä ütiäte ngite juandre ta jabiti ye meri Testiko käi Alemania kädekata Annette tä mike gare. Niara tä niere ni brare aune meri gure ye ñaka ngite juen ta jabiti angwane, raba nemen rubun jankunu ja kräke kwärikwäri aune ñaka raba tö ngwen jai. Aune ye raba ñaka niaratre mike nüne kwin jabe. Akwa, niaratre ngite juandre ta jabiti angwane, niaratre raba nemen ja mäke bäri kwin aune raba nüne bäri kwin jabe. Ye erere ngwane, ¿dre nuaindre ngite juankäre ta jabiti? Niaratre nibu rabadre debe bien jai kwärikwäri. Itire itire rabadre ja di ngwen kukwe meden kwin nuainta kwetre ye mike ñärärä aune rabadre kwin nierebätä jai kwärikwäri (Colosenses 3:15). Ni brare aune meri gure yei ngite juan rabai gare ta jabiti kwärikwäri angwane, niaratre töi rabai jäme, rabai bäri keteitibe jabe aune niaratre käita juto Jehovabätä ye rabai gare ietre (Romanos 14:19).

 JESUKWE KUKWE NIEBARE YE MUNKWE MIKA TÄTE JANKUNU

14, 15. a) ¿Jesukwe kukwe meden niebare? b) ¿Kukwe ye mikabätä täte nitre gure tä nüne ño jabe?

14 Ni mikadre ütiäte jai aune ja ngwandre kwin nibe yei ni jökrä tö. Ni madakwe ni kukwe nuadre aune ja ruin ño nie yebätä ja töi mikadre yei ni töta nemen. Akwa, ni tärä ni mada kukwe nuin kukwe ne niere: “Dre nuainbare kwe tibätä ye erere tikwe nuaindibätä”. Ñobätä nitre ruäre tä kukwe ye niere ye nüke gare nie. Akwa Biblia tä niere: “Mäkwe ñaka nie: ‘Nunie kwe tibätä, ye erere tibike nuainne niarabätä. Dre nuainbare kwe ye erere tikwe nuaindibätä’” (Proverbios 24:29). Ye erere ngwane, ¿ni raba ja tuin ño kukwe ñaka nuäre yebe? Jesukwe niebare: “Mun tö ni mada tuai dre nuainne ja kräke, ye erere munkwe nuain niaratre kräke” (Lucas 6:31TNM). Jesús kukwe niebare ye tä mike gare ni madakwe ni mikadre tuin ño jai ie ni tö ye erere nikwe niaratre mikadre tuin jai, aune dre kwin ñaka nuainbare kwe nibätä ye erere ñaka nuaindrebätä. Ne tä mike gare ni gure tö nünain kwin jabe angwane, rabadre ja di ngwen krubäte ne kwe kukwe ye erere rabadre bare kräke.

Ni madakwe ni mikadre tuin ño jai ie ni tö ye erere nikwe ni muko mikadre tuin jai

15 Ni brare aune meri gure ye käkwe ja di ngwain ñaka muko töi mike rubun ja kräke angwane, nünain bäri kwin kwetre jabe. Ja mräkä iti käi Sudáfrica tä niere, niara aune muko kwe tä käre ja di ngwen kukwe niebare Jesukwe ye mike täte. Niara tä niere: “Ruäre ngwane nunta nemen rubun ja kräke kwärikwäri, akwa nunta ja di ngwen krubäte ne kwe nun mikadre ütiäte aune töbikadre kwin nun kräke ie nun töta nemen ye erere nunta nuainne ja kräke kwärikwäri”.

16. ¿Ni brare aune meri gure ñaka rabadre dre nuainne?

16 Ni muko tä kukwe meden ñaka kwin nuainne ye kädriedre ni madabe ye ñaka kwin jire. Arato ni ñaka raba ñäke ni muko ie ni mada okwäbiti o kukwe niere ie yare kwärä. Ni brare aune meri gure ñaka raba ja gain, meden bäri dite aune meden bäri ngrente kri o meden ñäke bäri tare ye mikakäre gare jai. Erametre, ni jökrä ngite aune ruäre ngwane nita kukwe niere o kukwe nuainne abokän tä ñaka mate kwin ni madabätä. Akwa, ni ngite ye ñan aibätä ni brare o meri gure rabadre muko ngwen jakaire o kukwe tare niere jai kwärikwäri. Aune bäri tare rabadre ja gitekä aune ja mete kwärikwäri (ñäkädre Proverbios 17:27 * aune 31:26 yebätä). *

17. Jesús kukwe niebare ye erere ni brare tä mike täte angwane, ¿ñaka dre nuaindi jire kwe?

17 Juta ruäre känti nitre tä nütüre ni brare tä ngrente ja dibiti aune tä meri kwe mete yebrä ni brare metre. Akwa Biblia ñaka kukwe ye driere. Tä niere ni brare ñaka nemen rubun jötrö ngwarbe ye bäri kwin ni dite krubäte ye kräke. Tä niere arato ni ie ja gobrain gare ye bäri kwin ni kätä juta den jai ye kräke (Proverbios 16:32). Ja gobrainkäre ja di ngwandre krubäte aune ñaka ni mada metadre. Jesukristo ye ni bäri ütiäte käkwe nünanbare Kä tibienbätä, aune niara ye ñaka namani rubun jire. Rei David ye ni dite aune ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä arato. Niarakwe niebare: “Mä raba rubun, akwa ñaka ja mika ngite. Mä tö dre dre niei ye erere mäkwe nie ja brukwäte cama mäkwe  yebiti, akwa mä raba kwekebe” (Salmo 4:4). Aisete, ni brare gure tä muko kwe mete angwane, ni ye bobre aune ja ngrabare gobrain ñaka gare ie. Aune Jehová ñaka ja kete nitre töi ye erere ben.

JA TAREDRE YE ÜTIÄTE KRUBÄTE

18. ¿Ñobätä ütiäte nitre gure rabadre ja tarere?

18 (Ñäkädre 1 Corintios 13:4-7 yebätä.) Nitre gure ye tädre töbike kwin ja kräke, ja tarere, ja töi mike bobre, kukwe kwin nuainne aune ja ngübare bätärekä ye ütiäte krubäte. Akwa, metrere Biblia tä niere: “Munkwe ja tare kwärikwäri, ye köböire abko munkwe ja mäkädi era metre jabe” (Colosenses 3:12, 14). Ja taredre ye bäri ütiäte nitre gure kräke. Jesús nämene nitre mada tarere, yebätä nämene juto biare ja nire biankäre nitre ye kräke. Nitre gure rabadre ja tarere ye erere. Ye erere angwane, kukwe tare yebiti ta rabai nüne kwin jabe. Kukwe meden meden rabai niaratre mike rubun ja kräke, bren tare, ngwian ñakare ye rabai ükete. Arato kukwe rabai ietre jabätä u aune köböna kwe yebe angwane rabai ükete.

19, 20. a) ¿Nitre gure dre nuaindre nünankäre kwin aune kä jutobiti jabe? b) ¿Dre mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yekänti?

19 Nitre gure ye nünandre kwin jabe aune kä jutobiti yekäre, rabadre ja tarere, ja ngwen metre jai kwärikwäri aune rabadre ja di ngwen kukwe ye nuainkäre. Kukwe meden rabadre niaratre kisete ye ngwane, ñaka rabadre ja di ngwen nekä aune ñaka rabadre ja tuenmetre, ñakare aune rabadre ja mäke bäri kwin. Niaratre nibu tä Jehová tarere aune tä ja tarere kwärikwäri angwane, kukweta nemen kisete ye tätre ja di ngwen ükete. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune “nita ja tarere kwärikwäri ye abko rabadi kärekäre” (1 Corintios 13:8; Mateo 19:5, 6; Hebreos 13:4).

20 Kä krüte näire, ñaka nuäre ni gure kräke nünandre kwin aune kä jutobiti (2 Timoteo 3:1). Akwa nibi gare nie kukwe ye raba nemen nikwe Jehová diebiti. Akwa yebiti ta nitre gure ye rabadre ja kriemike kwärikwäri. Ñodre, nitre kä nebätä töita jerekäbe rababätä jabe. Ye medenbätä, ni brare aune meri gure ye raba dre nuainne nünankäre kwin jabe ye rabai gare nie kukwe ja tötikara mada yekänti.

^ párr. 4 Salmo 127:1: “Jehová ñaka ju sribere, akräke nitre ju sribekä ye käkwe ja di ngwandre ngwarbe krubäte sribekäre. Jehová ñaka juta kriemike, akräke ni juta ngübabitikä ye käkwe ngwätedre ngwarbe”.

^ párr. 5 Eclesiastés 4:12: “Ni itibe nuain törbadre tare angwane, nibu gwaire raba ja ngwen dite ni ye käne. Aune kö krämä jabätä ye ötate ñaka raba jötrö ngwarbe”.

^ párr. 12 Ni brare aune meri gure ie kukweta nemen jabätä ye ngwane, tätre ja di ngwen ükete gwairebe. Akwa niaratre ye iti rabadre ni madabe ye ngwane, ni brare o meri ñaka ja mike ngite ye raba ja töi mike ngite juen tabiti o ñakare, o raba ja tuenmetre ben ye tä gare ie (Mateo 19:9). Kukwe kädekata: “El punto de vista bíblico. Adulterio: perdonar o no perdonar”, ¡Despertad! 8 agosto 1995 mikadre ñärärä.

^ párr. 16 Proverbios 17:27: “Nire tä nemen kwekebe yei kukwe gare, aune nire ie kukwe nüke gare ye töi jäme”.

^ párr. 16 Proverbios 31:26: “Meri ye tä blite ni töbätä erere, tä kukwe kwin niere ja tidrä yebiti”.