“Ngöbökwe ja Üai biani nie [...] ja moto kuinbti Ngöbökwe jändrän kuin biani nie, ye abko rükadre gare nie, abkokäre Ngöbökwe ja Üai biani nie.” (1 COR. 2:12)

1. ¿Nitre kwati kwe jondron tä ye niaratre tä mike tuin ño jai?

JONDRON nikwe ye tä nete nikän angwane batibe tä nemen gare nie jondron ye ütiäte krubäte. ¿Kukwe ye erere namanina bare mäbätä? Ruäre ngwane, jondron tä nikwe ye ni ñan mike ütiäte krubäte jai. Ñodre, nitre tä nüne mräkätre ngwian bökäne ngätäite, ye ñaka jondron keta kabre tä kwe ye mike tuin ütiäte krubäte jai. Ne madakäre, monsotre bati ie kukwe jämi gare, ye medenbätä dre ütiäte tä kwetre ye ñaka gare ietre jabätä.

2, 3. a) ¿Monsotre bati rabadre ja di ngwen dre nuainne? b) ¿Dre raba ni dimike jondron tä nikwe ye mike tuin ütiäte jai?

2 Mä tä monsore o kä niena 20 mäbiti angwane, ¿dre tuin bäri ütiäte mäi? Kä nengwane, nitre jökrä bäsi tö jondron tuabätä jakwe: niaratre tö ngwian ganain krubäte, ju kri tuai jakwe aune tecnología mrä mrä ie. Niaratre töita jondron ye aibebätä aune ja mäkä Ngöböbe ye jondron bäri ütiäte abokän tätre juen ja bäre. Nitre kwati krubäte ie kukwe ye ñaka tuin ütiäte jire. Mä nämene chi angwane mä rün o mä meye kukwe metre ja üaire driebare mäi ye mäkwe ja di ngwan mike tuin ütiäte jai (Mat. 5:3). Kukwe ja üaire tä mäkwe ye mä ñaka mikai tuin ütiäte jai angwane, kukwe tare raba nemen bare mäbätä.

3 Mäkwe akwle ja töi mika ñaka kukwe ye erere nuainne. ¿Mä  raba dre nuainne kukwe ja üaire mikakäre tuin ütiäte jai? Nitre kädrieta Bibliabätä käkwe kukwe nuainbare ye raba ni kristiano jökrä dimike aune raba monsotre bati dimike arato kukwe ja üaire tä kwetre ye mike tuin ütiäte jai.

JONDRON ÜTIÄTE JA ÜAIRE NÄMENE KWETRE YE ÑAN MIKANI ÜTIÄTE KWETRE JAI

4. ¿Tärä 1 Samuel 8:1, 3 tä dre mike gare Samuel monsoitre yebätä?

4 Nitre ruäre ie kukwe ja üaire biani krubäte akwa niaratre ñaka mikani ütiäte ye Biblia tä mike gare. Ni Ngöbö kukwe niekä Samuel nämene chi ye ngwane namanina sribire Jehová kräke aune ja ngwen metre ie, akwa niara monsoitre abokän käkwe ñaka kukwe ye erere nuainbare (1 Sam. 12:1-5). Samuel kukwe kwin bämikani monsotre kwe Joel aune Abías ye kräke, akwa niaratre ñan kukwe ye mikani tuin ütiäte jai aune ja ngwani käme kwetre bätä kukwe blo nuainbare kwetre. Biblia tä niere “kukwe ükaninte metre ye niaratre nämene kwite bä jene”, akwa rün ñaka kukwe ye erere nuainbare jire (ñäkädre 1 Samuel 8:1, 3 yebätä). *

5, 6. ¿Dre namani bare Josías monsoitre aune bräi yebätä?

5 Kukwe ye erere bäsi namani bare rei Josías mräkätre yebätä, niara nämene Ngöbö mike täte metre. Kukwe Biani Moisés ie ye kwani aune ñäkäbarebätä aune Josías kukwe nuabare, ye bitikäre niara ja di ngwani jötrö ngwarbe kukwe niebare Jehovakwe ye mike täte. Jondron ngwarbe sribebare ngöböre aune ja mäkä chokabe ye niarakwe dianinkä juta yekänti aune nitre töi mikani kwe Jehová mike täte (2 Rey. 22:8; 23:2, 3, 12-15, 24, 25). ¡Kukwe ja üaire ütiäte krubäte namani niara monsoitre yekwe! Niara ngobo nimä aune bräi iti namani reire, akwa niarakwe kukwe driebare ietre ye ñaka mikani ütiäte jire kwetre jai.

6 Jehoacaz, niara monsoi iti namani gobrane niara ye bitikäre, akwa niara monsoi ye “namani kukwe käme nuainne Jehová okwäkänti”. Jehoacaz gobranbare sö krämä aibe te, ye bitikäre faraón rei Egipto nikani niara ngwena ngite aune niara nämene ngite yekänti krütani (2 Rey. 23:31-34). Niara ye täte eteba Jehoiaquim namani gobrane aune gobranbare kwe kä 11 te. Akwa rünkwe kukwe driebare ie ye ñaka mikani ütiäte kwe jai arato. Jehoiaquim ye ja ngwani käme krubäte, aisete Jeremías kukwe ne mikani gare niara yebätä: “Burro ngwaka kitakata ye kwrere niara ngwaka kitaikä” (Jer. 22:17-19). Sedequías, Josías monsoi aune Joaquín, Josías bräi namani reire arato. Josías ja ngwani kwin ye erere niaratre ñaka ja ngwani (2 Rey. 24:8, 9, 18, 19).

7, 8. a) ¿Kukwe ja üaire nämene Salomonkwe ye nianinte ño kän? b) ¿Kirabe nitre ñaka kukwe ja üaire mikani ütiäte jai yebätä ni raba kukwe meden mike gare jai?

7 Kukwe ja üaire ütiäte ye David driebare rei Salomón ie arato. David käkwe Salomón tötikani Jehová tarere, akwa ja känenkäre Salomón ñaka kukwe ye mikani tuin ütiäte jankunu jai. Biblia tä niere: “Salomón jatanina umbre ye ngwane meritre ben niara ja mikani gure yekwe brukwä mikani ngöbö mada mike täte; aune niara rün David brukwä nämene ye erere niara brukwä ñaka namanina täte Jehová Ngöbö niarakwe ye kräke” (1 Rey. 11:4). Kukwe ye köböite Jehová ñan namanina Salomón kain ngäbiti.

8 Nitre jökrä ie kä namani Jehová tarekäre aune kukwe kwin nuainkäre, akwa ñaka nuainbare kwetre. Akwa monsotre bati mada käkwe kukwe ja üaire mikani ütiäte jai ye Biblia tä mike gare, aune kä nengwane monsotre bati kwati tätre kukwe ye erere nuainne arato. Monsotre bati kukwe kwin bämikani ye ani mike gare jai, aune monsotre kristiano kä nengwane raba ja ngwen ye erere arato.

 JONDRON ÜTIÄTE BIANI IETRE YE MIKANI ÜTIÄTE KWETRE JAI

9. ¿Dre köböire Noé monsoitre kukwe kwin bämikani ni kräke? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

9 Noé monsoitre kukwe kwin nuainbare. Niaratre rün yei niebare rabadre arka sribere rabatekäre nire. Niaratre rabadre Jehová töi mike nemen bare ye nükani gare ietre, yebätä rün dimikani kwetre. Biblia tä niere ye erere, Ñü Kri näkäni ye ngwane niaratre nikani arka yete (Gén. 7:1, 7). ¿Ye köböire dre namani bare? Génesis 7:3 (Jändrän Kena) tä niere niaratre käkwe jondron nire ye juani arka yete ne kwe “ñan riadrekä kä nebtä abkokäre”. Aune nitre namaninte nire arato. Noé monsoitre ye kukwe ja üaire mikani tuin ütiäte jai, ye köböire ni nire ñaka ganinte Kä tibienbätä aune Ngöbö mikadre ño täte metre ye niaratre mikaninta nemen bare kä tibienbätä nitre käme ñaka namani ye ngwane (Gén. 8:20; 9:18, 19).

10. ¿Monsotre nibokä hebreo nämene kukwe ja üaire mike ütiäte jai ye bämikani ño kwetre juta Babilonia yekänti?

10 Siklo nikani ta angwane, monsotre nibokä hebreo käkwe mikani gare jondron meden ütiäte ye nämene gare ietre. Kä 617 kä 1 känenkri yete Hananías, Misael, Azarías aune Daniel jänikani Babilonia. Niaratre ye töbätä aune bä nuäre aune niaratre törbadre akräke nünandre kwetre nitre Babilonia ye erere. Akwa niaratre ñaka ja töi mikani ye nuainne. Niaratre kukwe nuainbare yebiti bämikani kwetre kukwe ja üaire driebare ietre rünkwe ye nämene ütiäte kräketre. Niaratre nämene chi angwane kukwe ja üaire driebare ietre ye niaratre ñaka käikwitaninkä jabiti, ye köböire Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare niaratre kräke (ñäkädre Daniel 1:8, 20 yebätä). *

11. ¿Kukwe ja üaire nämene Jesukwe yebiti nitre mada dimikani ño kwe?

11 Kukwe ja üaire nämene Jesukwe ye mikani ütiäte kwe jai, yebiti kukwe kwin krubäte bämikani kwe ni kräke. Rünkwe kukwe driebare ie ye nämene tarere metre. Kukwe ye bämikani kwe kukwe niebare kwe nebiti: “Ti Rün käkwe dre diribare tie, ye erere tita nuene” (Juan 8:28). Kukwe namani gare ie ye tö namani mikai gare nitre madai. Niebare kwe nitre ie: “Ngöbö kite gobrane ni ngätäite, ye tikwe mikadre gare juta ketareketare te, abkokäre Ngöbökwe ti juani” (Luc. 4:18, 43). Kukwe metre kite Ngöbökri ye nitre ñaka mike ütiäte jai, ye medenbätä Jesukwe nitre ja tötikaka kwe mikani mokre ne kwe niaratre “ñaka ja mik[adre] nitre kä nebätä yekri” (Juan 15:19TNM).

¿KUKWE JA ÜAIRE TÄ MÄKWE YE MÄTÄ MIKE ÜTIÄTE JAI?

12. a) ¿Kukwe nieta 2 Timoteo 3:14-17 ye nemen bare ño monsotre bati kä nengwane yebätä? b) ¿Monsotre bati kristiano rabadre kukwe meden meden ngwentari jai?

12 Monsotre nibokä kädrite ye erere mä rün o meye kätä Jehová tarere käkwe kukwe metre ye driebare mäi raba ruin nunye. Ye erere namani bare mäbätä angwane, kukwe namani bare Timoteo yebätä ye erere namani bare mäbätä arato (ñäkädre 2 Timoteo 3:14-17 yebätä). * Mä rün o mä meye kukwe driebare mäi Ngöbö metre yebätä aune niara mikadre täte ño driebare kwetre mäi. Mä nämene chi ye ngwane niaratre jatani mä tötike, ye kätä mä dimike nemen “töbätä rabatekäre nire tödekabätä Kristo Jesús yebiti” aune nemen “juto biare” sribi Ngöbökwe nuainkäre.  ¿Kukwe namani gare mäi yebätä mätä debe bien? Mä raba kukwe ne ngwentari jai: “¿Nitre kwati krubäte tä Ngöbö mike täte metre ye ngätäite tita yebätä ja ruin ño tie? Nitre braibe diankata Ngöbökwe ja ketamukore ye ngätäite tita siba, ¿ye käita juto tibätä? ¿Kukwe metre namani gare tie ye tita mike tuin ütiäte krubäte jai?”.

¿Nitre kwati krubäte tä Ngöbö mike täte metre ye ngätäite mätä siba ye käita juto mäbätä? (Párrafo 9, 10, aune 12 mikadre ñärärä)

13, 14. a) ¿Kukwe medenbe monsotre bati kristiano tä ja tuin? b) ¿Kä ngwandre nüke jai kukwe yebätä ye ñobätä ütiäte krubäte? Mä raba niere keteiti.

13 Monsotre bati ruäre nämene chi ye ngwane tötikani rünkwe aune meyekwe kukwe metre yebätä, akwa kä bä nuäre ja üaire ye ñan ja erebe kä Satanakwe yebe ye ñaka nüke gare ietre. Kä Satanakwe ye tä nemen tuin kwin monsotre ruäre ie. Akwa, ¿mä abokän tä töbike ño? ¿Karo tä nen ye känenkri mäkwe ja kitadre ne kwe mä juruaindre ño tare ye rabadre gare mäi o mäkwe ja murie ketadre? Erametre mä ñaka raba ye nuainne. Ye erere arato, nitre tä ja ngwen käme kä nebätä ye ngätäite ni tädre ye ñan aibe köböire raba nemen gare nie kukwe tare raba nemen bare nibätä (1 Ped. 4:4).

14 Monso bati kädekata Gener käi Asia, tötikani rünkwe aune meyekwe kukwe metre yebätä aune kä namani 12 niarabiti ye ngwane ja ngökani ñöte kwe. Akwa niara jatani ünä ye ngwane nitre nämene ja ngwen ño ye erere niara tö jatani ja ngwain arato. Niara tä niere: “Nitre kä nebätä ie kukwe ñäkäi ñaka ye erere ti törbaba ja ngwain arato”. Niara nämene kukwebätä akwa jatani kukwe blo nuainne, kä namani 15 niarabiti ye ngwane jatani ja ngwen blo nitre ja ketamuko kwe ye erere. Nämene dö ñain aune ñäke kämekäme monsotre mada ye erere. Niara nämene ja denkä billar aune videojuego känti ni mada nuainta tare yebätä, aune ye köböite nämene nüketa kä rairebiti ja gwirete. Ja känenkäre nükani gare ie kukwe ye ñaka nämene kä mike juto jirebätä. Ja nämene ruin kaibe ie. Akwa matare Gener ye nienanta konkrekasionte aune tä niere: “Nane nane ti töta nemen ja ngwain nitre kä nebätä ye erere, akwa tita ja mäke Jehovabe ye tuin bäri ütiäte tie”.

15. ¿Monsotre rün aune meye ñaka kristiano ye rabadre töbiketari drebätä?

15 Mä rün o mä meye ñaka kukwebätä, akwa Ni ni Sribekä namani gare mäi aune mätä sribire kräke ye jondron kwin krubäte tä mäkwe. Nitre kwati krubäte tä Kä tibienbätä ye ngätäite, Jehová töi kwin krubäte käkwe ja mikani gare mäi, ¡ye kukwe kwin krubäte namani mäkwe! (Juan 6:44, 45.) Kukwe metre ye namani gare ño nie, akwa yebiti ta kukwe ye raba kä mike juto nibätä, ¿ñan ererea? (Ñäkädre 1 Corintios 2:12 yebätä.) Gener tä niere: “¿Ti ne abokän nire ne kwe ti rabadre gare Jehová ni jondron jökrä sribekä  yei aune ja töi mikadre kwe tibätä?” (Sal. 8:4). Meri Testiko nünanka kä ye arabe känti tä niere: “Monsotre kwati ja tötikaka ye ngätäite monso itibe rükadre törö ni dirikä kwelate ie aune kädekadre kwe kä kwe yebiti bätä kukwe mada mikadre gare kwe niara yebätä, ye ngwane ja rabadre ruin ütiäte monso yei. Ye erere arato, Jehová ni Tötikaka Bäri Kri ie mä rabadre gare, ¡ye bäri ütiäte krubäte!”.

¿MÄKWE DRE NUAINDI?

16. ¿Monsotre raba ja töi mike dre kwin nuainne?

16 Nitre braibe käkwe ji kwin diani ja käne ye ngätäite ni tädre ye kwin krubäte. ¿Mäkwe ja töi mikai kwatibe ñaka kukwe kwin ye juen ja bäre? Mäkwe nuaindi angwane, nitre kwati krubäte tä Ngöbö mike täte metre ye ngätäite mä rabai siba. Mäkwe ja ngwandre ye erere ye bäri kwin aune mäkwe ñaka ja ngwan monsotre mada ye kwrere, ñobätä ñan aune niaratre ñaka tö nünain kwin, aisete kä gate köböra nete kukwe kwin ñaka rabai kwetre (2 Cor. 4:3, 4).

17-19. Mäkwe ñaka ja ngwani nitre mada erere yebätä ja ñaka rabadre ruin käme mäi, ¿yekäre dre mä dimikai?

17 Ñaka ja ngwandre nitre mada erere ye ñan nuäre, akwa ye ütiäte krubäte. Ñodre, ani töbike ni ja dakaka Olímpico yebätä. Niara rabadre siba ja denkä yekäre, ñaka ja ngwandre kwe nitre mada ye erere. Dre dre raba kä denkä krubäte kän aune töi mike jondron mada jiebiti yebätä niarakwe ñaka ja näkwitadre. Niarakwe ja ngwandre ñaka nitre mada erere ye köböire kä rabadre bäri ie ja kitakäre aune raba ganane.

18 Kukwe ño nuaindre ye köböite kukwe meden tare raba nemen bare, kukwe yebätä nitre kwati krubäte ñaka töbike jire. Akwa, mäkwe töbikaitari kukwe yebätä aune mäkwe ñaka ja ngwain nitre mada erere bätä dre raba mä mike ñaka ja ngwen kwin metre aune kukwe ja üairebiti ye mäkwe ñaka nuain angwane, “ja nire käre” ye rabai nemen mäkwe (1 Tim. 6:19). Meri Testiko kädrite käne ye tä niere: “Kukwe meden mikata täte mäkwe yebätä mätä blite angwane, ja raba nemen ruin kwin mäi. Yebiti mäkwe bämikadre mätä ja mike kä käme Satanakwe ye rüere. Mäkwe ñaka ja ngwain nitre mada erere ye ngwane kä rabai nuäre Jehová ngwärebätä, mä käi rabai jutobätä aune ye köböire ja rabai ruin kwin mäi”.

19 Dre dre ie mä tö kä nengwane yebätä mäkwe ñaka kä juan ngwarbe ta (Ecl. 9:2, 10). Ñokäre ja nire tä mäkwe ye nüke gare mäi aune Jehová tö jondron kwin biain mäi ja känenkäre ye gare mäi angwane, bäri kwin ñaka ja ngwandre nitre “ñakare israelitare” erere, ¿ñan ererea? Mäkwe ja töi mikai sribire Jehová kräke angwane, mäkwe nünain kä jutobiti jondron kwin nuainbätä (Efes. 4:17; Mal. 3:18).

20, 21. a) Nikwe kukwe kwin diain nuaindre jai angwane, ¿dre kräke nikwe ja mikai juto? b) ¿Nikwe dre nuaindre ie Jehová tö?

20 Nikwe kukwe kwin diain nuaindre jai angwane, nikwe nünain kä jutobiti kä nengwane bätä nikwe ja mikai juto nünankäre kärekäre kä mrä yete. Dre dre kwin tä ni kräke ja känenkäre ye ni ñan raba bämike jökrä ja töite (Mat. 5:5; 19:29; 25:34). Akwa, jondron kwin ye ñan rabai ja töbiti nikwe. Nikwe kukwe ruäre nuaindre ie Jehová tö (ñäkädre 1 Juan 5:3, 4 yebätä). * Akwa, ja ngwandre metre niara mikakäre täte ye kwin krubäte.

21 ¡Jehovakwe jondron kwin bianina krubäte nie! Kukwe metre niena gare nie niara Kukwei köböire aune kukwe metre niarabätä aune niara tö dre nuain yebätä ye nüke gare nie. Nita niara kä ngwen jabätä aune nita Testikore niara kräke. Aune Ngöböta käbämike nie niara tä ni ken (Sal. 118:7). Ni jökrä, bati aune umbre, jondron ütiäte ja üairebiti tä nikwe ye nita mike tuin ütiäte jai ye nikwe bämikadre Jehová “käikita[kakäre] kärekäre” (Rom. 11:33-36; Sal. 33:12).

^ párr. 4 1 Samuel 8:1, 3: “Samuel namanina umbre ye ngwane monsoitre kädekani kwe kukwe ükatekä nitre Israel kräke... Akwa monsotre kwe ñaka nämene näin ji kwe yebiti; ñakare aune niaratre tö nämene ngwiain krubäte ja kräke, aune nämene ngwian denkä ni mada kän bätä kukwe ükaninte metre ye niaratre nämene kwite bä jene”.

^ párr. 10 Daniel 1:8, 20: “Akwa Daniel käkwe ja töi mikani kwatibe ja brukwäte ñaka ja mike käme mrö bänänte reikwe yebiti aune vino ñadre yebiti... Niaratre töbätä aune kukwe nüke gare ietre yebätä rei nämene kukwe ngwentari ietre, nitre sacerdote ja ngwanka sukiare aune nitre kukwe rabai bare mikaka gare juta yete yebiti ta niaratre namani tuin bäri töbätä rei ie”.

^ párr. 12 2 Timoteo 3:14-17, (TNM): “Kukwe namani gare mäi aune namani era mä kräke ye mäkwe nuain jankunu, aune nirekwe kukwe ye driebare mäi ye gare mäi, mä nämene chi ye ngwane kukwe deme tikani ye namani gare mäi, ye raba mä mike töbätä rabatekäre nire tödekabätä Kristo Jesús yebiti. Kukwe jökrä Tikani yebätä Ngöbökwe ja töi mikani aune kwin krubäte ni tötikakäre, ni töi ükatekäre, kukwe ükatekäre metre, mäträkäre kukwe metrebiti, ne kwe ni Ngöbö mikaka täte rabadre töbätä [aune tädre] juto biare kukwe kwin jökrä nuainkäre”.

^ párr. 20 1 Juan 5:3, 4, (TNM): “Ñobätä ñan aune, Ngöbö tareta ye abokän ne gärätä: nikwe kukwe kwe ye mikadre täte; aune, kukwe kwe ye ñaka doboko nuainkäre, ñobätä ñan aune nire jökrä därebare Ngöbökri ye tä jondron kä nebätä ganainne. Aune nita tödeke ye köböire nita jondron kä nebätä ganainne”.