“Kukwe nämene tikani täräbätä, ye mikani törö ietre, abokän kwe rükadre gare kwin ietre.” (LUC. 24:45NGT)

1, 2. ¿Jesús ganinkröta ye köböi arabe te nitre ja tötikaka ben ye dimikani ño kwe?

KÖBÖ te Jesús ganinkröta ye arabe näire nitre nibu ja tötikaka ben nikani juta keteiti kokwäre, juta ye nämene nemenkä kilómetro 11 kä Jerusalén yekänti. Jesús murie ketani yebätä niaratre nämene ulire aune niara ye ganinkröta ye ñaka nämene gare ietre. Akwa, batibe Jesús ja mikani tuare ietre, nikani dikekä bentre aune namani niaratre dimike. ¿Nuainbare ño kwe? “Tärä tikani Moisékwe nebebe tärä tikani kira nitre Ngöbö kukwei niekäkwe abko nämane blite ño ño jesubtä, yebtä jesukwe blitabare.” (Luc. 24:13-15, 27.) ¡Niara kukwe mikani gare kwin merebe Ngöbö Kukwei yebätä ietre ye kä mikani juto bätätre! (Luc. 24:32.)

2 Köbö ye arabe te dere nitre nibu ja tötikaka niarabe ye jataninta kä Jerusalén yekänti. Nitre nibu ja tötikaka yei nitre apóstol kwani angwane dre namani bare ye nämene niere ietre, ye ngwane Jesukwe ja mikani tuare niaratre jökrä ie. Nitre apóstol ye nikaninkä aune ni nämene ja mike tuare ietre ye abokän Jesús ara ye ñaka namani tuin era ietre. Akwa niarakwe nitre ye dimikani ño ye Biblia tä niere: “Kukwe nämene tikani täräbätä, ye [niarakwe] mikani törö ietre, abokän kwe rükadre gare kwin ietre” (Luc. 24:45, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte).

3. a) ¿Nita sribi Ngöbökwe nuainne ye ngwane dre raba ni mike di nekä? b) ¿Dre ni dimikai ja töi mike metre jankunu?

3 Ruäre ngwane ja raba nemen ruin ulire nie nitre ja tötikaka  Jesube ye erere. Nita ja di ngwen krubäte sribikäre Jehová kräke, akwa kukwe drieta nikwe ye nitre ñaka kain ngäbiti rabadre tuin nie ye raba ni ngwen di nekä (1 Cor. 15:58). Ruäre ngwane, nitre tä ja tötike Bibliabätä nibe ye ñaka nirien ja üaire o ruäre tä ja töi mike kä mikekä Jehovabätä, ¿ye ngwane ni raba ja töi mike ño metre jankunu sribi Ngöbökwe ye kräke? Jesukwe kukwe bämikani ye dre gärätä mikadre nüke gare kwin jai ye raba ni dimike. Kukwe ketamä bämikani yebätä ani ja tötike aune tä dre driere nie ye ani mike gare jai.

NI NURA NÖKAKA NIKANI KÜBIEN

4. Kukwe bämikani ni nura nökaka nikani kübien yebätä ye mä raba mike gare.

4 (Ñäkädre Marcos 4:26-29 yebätä.) ¿Kukwe bämikani ni nura nökaka nikani kübien yebätä ye dre gärätä? Ni nura nökaka ye abokän tä ni itire itire Gobran Ngöbökwe kukwei driekä ye bämike. Nura ye abokän kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä mikata gare nitre tö kukwe mikai gare jai yei. Ni nura nökaka “nikani kübien dibire, aune nükani ngwäte dekä”, ye tä mike gare niara nämene sribire jankunu. Ne madakäre, ni ye nura nökani aune nura ye “nük[ani] mure, bti [...] [ririabare]” aune ngwä ötani, ye namani bare bätärekä jatäri aune ketare ketare. Ye erere arato kukwe ja üaire ye tä nirien bätärekä jatäri aune ketare ketare. Ni ruäre tä nirien kukwe ja üairebiti aune tä ja töi mike sribire Ngöbö kräke, ye bitikäre tä ja denkä mento Jehová kräke aune tä ja ngökö ñöte, ye abokän nura ngwäta nemen ye kwrere.

5. ¿Ñobätä Jesukwe kukwe bämikani ni nura nökaka nikani kübien yebätä?

5 ¿Ñobätä Jesukwe kukwe ne bämikani? Ne kwe rükadre gare nie, kukwe drieta ye nitre tä kain ngäbiti töi kwinbiti ye brukwäte Jehová tä kukwe metre ye mike nirien (Hech. 13:48; 1 Cor. 3:7). Nita nura nökö aune metekä, akwa ni ñaka raba mike nirien ja dibiti. Ni abokänbätä kukwe bämikani ye erere, nura ye tä nirien ño ye ñaka gare nie. Nita kukwe ruäre nuainne mantre jetebe ye ngwane nura ye tä nirien ño ye ni ñaka tä gain jire. Akwa, ja känenkäre Gobran Ngöbökwe kukwei nura kwrere ye ngwä raba nemen: ni mada raba nemen nura ngwä ötaka nibe (Juan 4:36-38).

6. ¿Nikwe dre ngwandre törö jai nitre tä nirien kukwe ja üairebiti yebätä?

6 ¿Kukwe bämikani ne tä dre mike gare nie? Kena, ni ñaka raba ni ja tötikaka Bibliabätä mike nirien jötrö ngwarbe kukwe ja üairebiti. Töi bobrebiti nikwe ngwandre törö jai niarakwe akwle ja diainkä mento Ngöbö mikakäre täte. Nita Jehová tarere bökän angwane, nikwe ja diainkä mento mikakäre täte ye käi rabai jutobätä (Sal. 51:12; 54:6; 110:3).

7, 8. a) Kukwe bämikani ni nura nökaka nikani kübien yebätä, ¿ye tä kukwe meden mada driere nie ja töi kräke? Mä raba niere keteiti. b) ¿Kukwe bämikani ye tä dre driere nie Jehová aune Jesús yebätä?

7 Ketebukäre, kukwe bämikani ye tä dre driere nie ye mikadre nüke gare jai ye käkwe ni dimikai ñaka ja di ngwen nekä kenanbe kukwe kwin ñaka rabadre nemen bare ni okwäbiti ye ngwane. Nikwe ngübadrebätä bätärekä (Sant. 5:7, 8). Nikwe kukwe keta kabre nuainbarera nitre ja tötikaka Bibliabätä dimikakäre akwa niaratre ñaka nirien kukwe ja üairebiti, ye ñan tä mike gare ni abokän ñaka dirikä kwin. Nitre tö kukwe mikai gare metre jai aune tö ja töi kwitai ye brukwäte Jehová tä kukwe metre ye mike nirien (Mat. 13:23). Ye medenbätä, ni ñaka rabadre nütüre kukwe drieta kwin ye aibe köböire kukwe kwin tä nemen bare. Sribi nuainta nikwe köböire kukwe kwin tä nemen bare ye ñan ai mikata ñärärä Jehovakwe, ñakare aune nita ja di ngwen käre aune nita ja ngwen metre ye mikata ñärärä kwe (ñäkädre Lucas 10:17-20 aune 1 Corintios 3:8 yebätä).

 8 Ketamäkäre, nitre tä ja töi kwite ño ye ni ñaka tä gain. Ñodre, nitre gure nämene ja tötike Bibliabätä misionero iti ben, nitre ye niebare misionero ie tö namani ja mikai kukwe driekä jämi ja ngökö ñöte ye känenkri. Misionero ye niebare niaratre ie rabadre sö dua ye tuenmetre ne kwe niaratre kädekadre kukwe driekä arato. Akwa, niaratre käkwe niebare misionero ie sö nikanina kabre ta yete niaratre sö dua ye tuanimetre, kukwe ye misionero töi mikani ñan krütare. ¿Dre käkwe niaratre töi mikani kukwe ye nuainne? Ni ja bämike jerekäbe ye Jehová ñaka kain ngäbiti aune niaratre sö duadre ye ngwane Jehová raba tuin ye nükani gare ietre. Aisete, niaratre sö duai misionero okwäbiti o tuainmetre kwetre täte yebätä namanintre töbike. Jehová jatani tare kwetre ye käkwe töi mikani kukwe kwin nuainne. Niaratre nämene nirien kukwe ja üairebiti ye misionero ñaka gani.

KRADE

9. ¿Kukwe bämikani krade yebätä ye dre gärätä?

9 (Ñäkädre Mateo 13:47-50 yebätä.) ¿Kukwe bämikani krade yebätä ye dre gärätä? Gobran Ngöbökwe Kukwei drieta nitre jökrä ie ye Jesukwe bämikani krade kitata mrente yebätä. Krade yete “gwa bätäkä ngwarbe” ükakröta krubäte, ye kwrere Gobran Ngöbökwe kukwei drieta ye tä nitre kwati bätäkä ngwarbe ükökrö (Is. 60:5). Kä kwatire kwatire te nitre kwati krubäte tä nüke gätä kri nuainta yebätä aune Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai näire ye tä kukwe ye mike gare metre. Nitre bämikata gwa yebätä ye abokän nitre töi “kuinkuin”, tä nemen konkrekasion kristiano yete. Akwa nitre mada mada abokän gwa “kämekäme” kwrere ye Jehová ñaka kain ngäbiti.

Ñäkädre Mateo 13:47-50 ye bitikäre, tä nemen bare ño ni näire yebätä töbikadre

Nitre ruäre tö kukwe metre mikai gare jai ye ja mikai Jehovakri (Párrafo 9 nemen 12 mikadre ñärärä)

10. ¿Ñobätä Jesukwe kukwe bämikani krade yebätä?

10 ¿Ñobätä Jesukwe kukwe ne bämikani? Gwa dianinkä mentokwäre ye ñaka tä ja tare nikadi kri kömikai abokän näire kukwe ükaite ye bämike, ñakare aune kukwe rabai bare kä krüte näire ye gärätä. Jesukwe mikani gare nitre töta nemen kukwe metre mikai gare jai ye jökrä ñaka tä ja mike Jehová yekri. Nitre kwati ye erere tä nemen gätäbätä o ja tötikanina kwetre Bibliabätä nibe, akwa ñaka tö ja diainkä mento Jehová mikakäre täte (1 Rey. 18:21). Nitre mada abokän ñaka niena ja ükökrö konkrekasion kristiano yete. Monsotre ruäre nämene chi ye ngwane tötikani kukwe metre yebätä, akwa kukwe ükaninte Jehovakwe ye niaratre ñaka tarere. Kukwe meden meden tä nitre kisete, akwa yebiti ta niaratre rabadre ja töi mike kukwe den nuaindre jai niebare Jesukwe. Nire nire ja töi mikai kukwe kwin nuainne ye täi “jondron kwin [ütiäte] juta jökrä te” ye ngätäite (Ageo 2:7).

11, 12. a) ¿Kukwe bämikani krade yebätä ye tä ni dimike ño? b) ¿Kukwe bämikani ye tä dre mike gare nie Jehová aune Jesús yebätä?

11 ¿Kukwe bämikani krade yebätä ye raba ni dimike ño? Kukwe bämikani ye tä dre driere ja töi kräke nie ye mikai nüke gare jai angwane, ni ñaka rabai töbike krubäte aune nemen ulire ni ja tötikaka Bibliabätä nibe o monsotre ruäre nikwe ñaka kukwe metre kain ngäbiti ye ngwane. Nikwe ja di ngwain krubäte akwa ni ñaka raba kukwe ye ketebätä jire. Ni ruäre rabai ja tötike Bibliabätä o monsotre nämene chi ye ngwane tötikani kukwe metre yebätä, akwa ye ñan tä mike gare niaratre rabai ja kete kwin Jehovabe. Mrä, nire ñaka tö gobran kwe kain ngäbiti ye Niarakwe diainkä juta kwe yete.

12 ¿Ye tä mike gare nitre ruäre kukwe metre tuanimetre ye ñaka tuainmetre nüketa konkrekasionte? O ni ruäre jämi ja denkä mento Jehová mikakäre täte, ¿ye abokän mika raba tuin jai gwa “kämekäme” ye kwrere? Ñakare. Jukwe täi tikani nitre ye kräke nememe ja tare nikadi kri ye käi näire. Nitre ye kwrere ie Jehovata niere: “Mun  jakwreta ti kokwäre, aune ti näinta mun kokwäre” (Mal. 3:7). Jesukwe kukwe ye mikani gare kukwe mada bämikani kwe yebiti, kukwe bämikani kwe monso kämikaninkä rünbätä yebätä (ñäkädre Lucas 15:11-13, 17-20 yebätä).

MONSO KÄMIKANINKÄ RÜNBÄTÄ

13. Monso kämikaninkä rünbätä yebiti kukwe bämikani ye mä raba mike gare.

13 ¿Monso kämikaninkä rünbätä yebiti kukwe bämikani ye dre gärätä? Monso rün ye tä ni Rün kä kwinbiti Jehová ni mikaka tuin bobre jai aune ni tarekä ye bämike. Monso bämikani käkwe jondron nämene biandre ie käräbare rün ie biti ngwian kitaninkä kwe, ye abokän tä nitre kämikaninkä konkrekasionte bämike. Niaratre tä kukwe ye nuainne angwane, tätre bämike tä niken “mobe kä mdabti” ye kwrere, ye abokän kä Satanakwe tä mente Jehovabätä (Efes. 4:18; Col. 1:21). Akwa, niaratre ruäre tä töbiketa kwin aune tätre ja di ngwen krubäte nänkäreta juta Jehovakwe yete. Jehová tä kä jutobiti ngite juen ta niaratrebiti, ñobätä ñan aune tätre ja töi bobrebiti ja töi kwite yebätä (Is. 44:22; 1 Ped. 2:25).

14. ¿Ñobätä Jesukwe kukwe bämikani monso kämikaninkä rünbätä yebiti?

14 ¿Ñobätä Jesukwe kukwe ne bämikani? Nitre kä mikaninkä Jehovabätä ye niara tö tuai nüketa ye bämikani kwe kukwe namani bare yebiti. Monso kämikaninkä gwi ye rükaita yei rün nämene tö ngwen ye bämikani kukwe nebiti. “Nämane mente” jutuabare ie angwane, jötrö ngwarbe niara nikani kain ngäbiti. Nitre kukwe metre tuanimetre ye jatadreta Jehová kokwäre jötrö ngwarbe ye bämikata kukwe namani bare yebätä. Niaratre tä di nekä kukwe ja üairebiti yebätä raba nemen jakaire aune ñaka rabadre nuäre kräketre nänkäreta ja jiebiti ta. Akwa niaratre ja di ngwain ye ngwane kä rabai juto krubäte kä kwinbiti (Luc. 15:7).

15, 16. a) ¿Kukwe bämikani monso kämikaninkä rünbätä yebiti ye tä dre mike gare nie? Mä raba mike gare ruäre. b) ¿Kukwe bämikani ye tä dre driere nie Jehová aune Jesús yebätä?

15 ¿Kukwe bämikani monso kämikaninkä rünbätä yebiti ye raba ni dimike ño? Tä ni dimike ja töi mike Jehová erere. Ni “ñaka [tö] bika[i] bäri kwin” nitre tä ja töi kwiteta yebätä. Nikwe töbikai ye erere angwane kukwe tare rabai bare nibätä kukwe ja üaire yebiti (Ecl. 7:16). Kukwe mada ja töi kräke nie ye abokän nitre tä kämikekä konkrekasionte ye nikwe mikadre tuin jai “obeja nianinte” ye kwrere, aune ñaka mikadre tuin jai ni ñaka ütiäte ye kwrere (Sal. 119:176). Ni kämikaninkä  konkrekasionte akwa ñaka kitaninkä kukwebätä kwandre nie ye ngwane, ¿nikwe dimikai töi kwinbiti ne kwe niaratre rabadre nüketa konkrekasionte? ¿Ni kitaninkä kukwebätä kwandre nie ye ngwane nikwe mikai gare jötrö ngwarbe nitre umbre konkrekasionte yei ne kwe niaratre dimikadre? Nikwe ye nuaindi angwane, yebiti nikwe bämikai ni tö ja ngwain töbätä aune kukwe bämikani Jesukwe monso kämikaninkä rünbätä yebiti tä dre driere nie ye erere ni tö nuain.

16 Ani töbike ni näire “monsotre kämikaninkä rünbätä” ye erere niaratre ruäre tä kukwe niere Jehová tä mike tuin bobre jai aune tätre debe bien konkrekasion tä dimike töi kwinbiti yebätä. Ñodre, ja mräkä nämene kitaninkä kukwebätä kä 25 te käkwe niebare: “Ti mikaninta kukwebätä ye ngwane köbö kwatire kwatire kätä juto tibätä ñobätä ñan aune Jehová köböire ti ‘töita jäme’ (Hech. 3:19). Ja mräkätre jökrä tä ti dimike aune tä ti tarere krubäte. Nengwane ti mräkätre tärä kwati krubäte kukwe ja üairebiti”. Meri bati Testiko ja dianinkä mento konkrekasionte kä kwärike te, niara nükaninta konkrekasionte angwane niebare kwe: “Ni mada taredre abokänbätä Jesukwe blitabare ye erere niaratre nämä ti mike tuin jai, yebätä ja rababa ruin ño tie ye abokän ñaka tä nemen nuäre ti kräke mikakäre gare. Ni tädre juta Jehovakwe yete ye abokän bäri kwin”.

17, 18. a) ¿Kukwe ketamä bämikani yebätä nikwe ja tötiri yete dre nibi gare nie? b) ¿Nikwe ja töi mikadre ño?

17 ¿Kukwe ketamä bämikani ye tä dre driere ja töi kräke nie? Kena, ni ñaka raba ni ja tötikaka Bibliabätä ye mike nirien jötrö ngwarbe kukwe ja üairebiti. Ye tä gare Jehovai. Ketebukäre, nitre jökrä tä nemen gätäbätä o tätre ja tötike Bibliabätä yekwe ja mikai kukwe metre yekri ye ni ñaka raba nütüre. Mrä, nitre kämikaninkä Jehovabätä aune kukwe metre tuanimetre ye rükaita konkrekasionte yei nikwe tö ngwandre. Nitre rükadreta konkrekasionte ye nikwe ja töi mikadre kain ngäbiti kä jutobiti Jehová erere.

18 Kukwe nemen gare nie, kukwe mikadre nüke gare kwin jai aune ja ngwandre töbätä ye ni itire itire rabadre ja di ngwen jankunu känene. Nikwe ñäkädre kukwe bämikani Jesukwe yebätä angwane, nikwe ngwandretari jai ye dre gärätä, ñobätä kukwe ye tä Bibliabätä, aune kukwe meden drieta kwe nie ja töi kräke bätä tä dre mike gare nie Jehová aune Jesús yebätä. Ye köböire Dirikä Kri kukwe niebare ye dre tä dre mike gare ye rükai gare nie.