Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nitre tä kukwe ngwentari

Nitre tä kukwe ngwentari

¿Nitre umbre aune nitre sribikä konkrekasionte kädekata ño ji ngwankäre?

Siklo kena yete, apóstol Pablo niebare nitre umbre konkrekasion Éfeso yei: “Munkwe ja töi ngübabiti akwle, bätä obeja jökrä arato, üai deme mun kädekani niaratre jie ngwankäre ne kwe konkrekasion kökanintari Ngöbökwe Monso kwe däriebiti ye munkwe ngübadrebiti” (Hech. 20:28TNM). Aune kä nengwane, ¿üai deme tä sribire ño ne kwe nitre rabadre kädekani umbre aune nitre rabadre kädekani sribikä konkrekasionte?

Kena, nitre rabadre kädekani umbre aune nitre rabadre kädekani sribikä konkrekasionte, yekäre niaratre dre dre nuaindre ye üai deme nitre Biblia tikaka töi mikani tike. Tärä 1 Timoteo 3:1-7 yete kukwe 16 ribeta nitre kädekadre umbre ye kräke, aune texto mada, ñodre Tito 1:5-9 aune Santiago 3:17, 18 yekänti kukwe mada ruäre nieta arato. Kukwe meden meden ribeta ne kwe nitre rabadre kädekani sribikä konkrekasionte ye mikata gare 1 Timoteo 3:8-10, 12, 13. Ketebukäre, nitre tä kukwe niere ne kwe ni ruäre rabadre kädekani aune nitre tä nitre mada kädeke ye tä ribere Jehovai üai deme käkwe dimikadre mike gare jai ja mräkätre ye tä kukwe ribeta Bibliabätä erere nuainne debe näre o ñakare. Ketamäkäre, ja mräkä tä kädekadre ye tädre bämike üai deme tä niara töi mike kukwe kwin nuainne (Gál. 5:22, 23). Ye erere, kukwe jökrä nuainta nitre kädekakäre ye ngwane üai deme tä sribire kukwe ye mikakäre nemen bare.

Akwa, ¿nire tä nitre kädeke ji ngwankäre? Käne, kukwe juan nämene sukursal ie ne kwe nitre kädekadre mrä ni umbrere aune nitre sribikä konkrekasionte. Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä käkwe ja mräkätre dianinkä ye nämene kä yekänti kukwe ye kädriere jabe aune nämene nitre kädeke. Ye bitikäre sukursal nämene ja töi mike dre nuainne ye nämene miketa gare nitre umbre konkrekasionte yei. Nitre umbre nämene kukwe ye mike gare ni kädekani mrä yei aune niara nämene juto sribi ye ka ngäbitikäre o kukwe medenbätä ñaka raba kain ngäbiti ye nämene ngwentari ie. Mrä, kukwe ye mika nämene gare konkrekasion ie.

¿Nire nire nämene nitre kädeke ji ngwankäre siklo kena? Ruäre ngwane nitre apóstol nämene nitre kädeke metre ta ji ngwankäre, ñodre nitre ni kükü dianinkä mrö döräikäre meritre kän brare krütani yebiti (Hech. 6:1-6). Akwa, kukwe ye ñan tä mike gare nitre apóstol ye nitre kädekani umbre o sribikä konkrekasionte, ñobätä ñan aune nitre ye nämenena kädekani ni umbrere sribi ütiäte biandre ietre ye känenkri. Ye erere ngwane, ¿nire nire nämene nitre umbre aune nitre sribikä konkrekasionte kädeke ji ngwankäre?

Ni itire itire kädeka nämene ño ji ngwankäre ye Biblia ñaka mike gare metre ta, akwa kukwe meden nuain raba yebrä mikata gare kwe. Tä mike gare nie, Pablo aune Bernabé sribi misionero nuainbare kena, ye bitikäre jataninta angwane niaratre “käkwe ni mikani  nitre tödekaka Jesubti jie ngwianka juta kwatirekwatire känti, bti nitre tödekaka Jesubti amne nitre ni jie ngwianka abko kräke blitabare kwetre Ngöböbe amne ja bäinbare kwetre Ngöbökrä angwane, ni Dänkien, bti nämane tödeke ye ie [...] [niaratre] käkwe ja mräkätre mikani gare, bti nikanintre” (Hech. 14:23). Kä nikani ta angwane, Pablo tärä tikani Tito ie, Tito ye nämene nitre tuinbiti: “Tikwe ma mikateba kä butubti Cretate angwane, kukwe ükate ngämi, ye makwe ükadrete jökrä, abkokäre tikwe ma mikateba. Erere arato, nitre tödekaka Jesubti juta kwatirekwatire te, ye känti makwe ni mikadre niaratre jie ngwianka, tikwe nieba mae ye kwrere” (Tito 1:5). Timoteo dikakabare krubäte Pablo ben ye nämene dianinkä nitre kädekakäre arato raba ruin nie (1 Tim. 5:22). Nibira gare nie ye erere, nitre apóstol aune nitre umbre Jerusalén ye ñan ai nämene nitre kädeke ñakare aune nitre konkrekasion tuabitikä.

Kukwe nuain nämene kira ye erere, Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä nitre Testiko Jehovakwe kukwe ükaninte mrä nitre umbre aune nitre sribikä konkrekasionte kädekakäre. Köbö 1 septiembre 2014 ja känenkäre kukwe ne nuain jatani: nitre umbre circuito jene jene tä kukwe niere ni ruäre kädekakäre ye ni konkrekasion tuabitikä itire itire tä töbiketari kwinbätä nitre ye kädekakäre. Tätre konkrekasion tuinbiti ye ngwane tätre ja di ngwen ni dianinkä kädekadre ye mike gare kwin jai, aune raba ngwane, tätre kä denkä jai kukwe driekäre ben. Kukwe niebare nitre kädekakäre ye ni konkrekasion tuabitikä käkwe kädriedre nitre umbre konkrekasionte yebe, ye bitikäre ni konkrekasion tuabitikä ye rabadre nitre kädeke umbre o sribikä konkrekasionte circuito kwe ye erere te. Ye köböire, kukwe nuain nämene siklo kena nitre kädekakäre ye erere nuainta.

Ni konkrekasion tuabitikä tä blite nitre umbre ben, ja mräkä tä kädekadre ye tä kukwe nieta Bibliabätä erere nuainne o ñakare ye mikakäre gare jai (Malaui)

¿Nire nire tä sribi jene jene nuainne kukwe ye mikakäre nemen bare? “Ni klabore ie tö ngwan raba bätä töbätä” ye tä käre metrere mrö ja üaire bien nitre gwi bukakäre (Mat. 24:45-47TNM). Üai deme köböire niaratre tä kukwe känene Bibliabätä ne kwe konkrekasion kä jökräbiti tibien yete kukwe ükadrete ño kä nengwane ye tätre mike gare jai aune ye bitikäre dre dre nuaindre ye tätre mike gare. Ni konkrekasion tuabitikä aune Nitre Sukursal Jie Ngwanka ye ni klabore ie tö ngwan raba tä kädeke. Kukwe nieta nuaindre ye sukursal jene jene tä nuainne. Ne madakäre, nitre umbre rabadre töbiketari kwin nitre diainkä kwetre kädekadre ji ngwankäre konkrekasion Ngöbökwe yete yebätä, dre ribeta Bibliabätä ye erere nitre ye tä nuainne o ñakare ye rabadre mike gare jai. Mrä, nitre circuito tuabitikä ye kisete sribi kri tä, nitre umbre tä kukwe niere ne kwe ni ruäre kädekadre yebätä töbikakäre kwin tätre orare, ye bitikäre nitre tä kädekadre ye tä kukwe nieta Bibliabätä erere nuainne angwane tätre kädeke.

Nitre kädekata ño ji ngwankäre nibi gare nie, ye köböire üai deme tä sribire ño kukwe jökrä mikakäre nemen bare ye nü gare nie. Ye medenbätä, nitre kädekani konkrekasion kristiano jie ngwankäre yei nita tö ngwen bäri aune nita mike tuin ütiäte jai (Heb. 13:7, 17).

 ¿Nitre nibu testiko nieta tärä Apocalipsis 11 yebätä ye nire nire?

Nitre nibu testiko käkwe kukwe mikai gare köbö 1,260 te ye tärä Apocalipsis 11:3 tä niere. Kukwe ye mikata gare krörö: “Jändrän krübäte kwrere ye käkwe niaratre [...] ganaindi kwäräbe amne kämikadi kwe”. Ye bitikäre “kä rika[i] köbömä bti ötare ta” angwane nitre nibu testiko rükaita nire nitre kwati okwäbiti aune nitre kwati ye töi rabai ñan krütare (Apoc. 11:7, 11).

¿Nitre nibu testiko ye abokän nire nire? Biblia arabe tä kukwe ye miketa gare nie. Kena, tä mike gare nie nitre ye bämikata “olibo krie dobu kwrere amne ñotra grä krobu kwrere” (Apoc. 11:4). Zacarías kukwe mikani gare ye ngwane blitabare kwe arato ñotra krä aune olibo yebätä. Yete mikata gare olibo krie dobu ye abokän tä “nitre nibu dianinkä” bämike, Zorobabel ni gobranka aune Josué ni sacerdote bäri kri ye bämikata kwe, nitre ye “tä nünaninkä krö ni Däkien kä tibien jökrä bökänkä ye ken” nieta (Zac. 4:1-3, 14). Ketebukäre, Biblia tä mike gare nitre nibu testiko ye käkwe jondron ñan tuabare nuainbare Moisés aune Elías käkwe nuainbare ye kwrere (Apocalipsis 11:5, 6 aune Números 16:1-7, 28-35 bätä 1 Reyes 17:1 aune 18:41-45 mikadre ñärärä).

¿Tärä Apocalipsis aune Zacarías ye tä kukwe meden ja erebe mike gare? Tärä ketebu ye tä blite nitre dianinkä abokän nämene juta Ngöbökwe jie ngwen kukwe tare näire yebätä. Ye medenbätä, kukwe nieta Apocalipsis kapitulo 11 ye mikakäre nemen bare, Gobran Ngöbökwe ükaninte kä kwinbiti kä 1914 ye ngwane nitre dianinkä abokän nämene juta Ngöbökwe jie ngwen ye “sako kitani jabätä, [TNM]” nämene kukwe driere ye ngwane, nuainbare kwetre kä köbömä biti ötare. *

Nitre dianinkä ye “sako kitani jabätä, [TNM]” nememe kukwe driebare ünä kwetre ye ngwane, ye bitikäre niaratre murie ketani ja üaire ye abokän niaratre kitani ngite kä braibe te: köbö köbömä biti ötare. Nitre ja mikaka juta Ngöbökwe rüere ye namani nütüre sribi nuain nämene ye ketaninbätä kwetre kärekäre, aisete kä namani juto krubäte bätätre (Apoc. 11:8-10).

Akwa, mikani gare känenkri ye erere, köbö köbömä biti ötare jatanina krüte ye ngwane nitre nibu testiko nükaninta nire: nitre dianinkä ye namaninta kwäre. Ne madakäre, nitre ja ngwani metre ye Ngöbökwe kädekani sribi ütiäte nuainkäre Jesukristo köböire. Nitre dianinkä rabakäre “ni klabore ie tö ngwan raba bätä töbätä” kä 1919, ye ngätäite niaratre namani siba, niaratre ye mrö ja üaire biandi juta Ngöbö yei kä krüte näire (Mat. 24:45-47, TNM; Apoc. 11:11, 12).

Tärä Apocalipsis 11:1, 2 tä blite kukwe namani bare yebätä aune tä blite arato kä abokän te templo ñäkädi o tuaibiti yebätä. Malaquías kapitulo 3 tä blite arato templo ja üaire yebätä abokän tuaninbiti aune bätäninte (Mal. 3:1-4). ¿Kä kwäbe te templo tuaninbiti aune bätäninte? Kä 1914 yete ja käne nuain jatani nükebe kä 1919. Kukwe nuainbare ye nuabare kä ketebu te mikata gare Apocalipsis kapitulo 11 ye erere: nuabare kwe köbö 1,260 (sö 42), köbö köbömä biti ötare bämikani ye erere.

Jehovakwe templo tuaninbiti ja üaire aune juta kwe ükaninte kwe “jändrän kuin nuen[käre]” ye käi juto nibätä (Tito 2:14). Ne madakäre, nita debe bien ñobätä ñan aune nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ja ngwani metre aune nitre Ngöbö mikaka täte jie ngwani kwetre kukwe tare käi näire, yebiti bämikani kwetre niaratre abokän nitre nibu testiko. *

^ párr. 14 Dänkwä sakore nieta ye abokän niaratre töi bobrebiti kä ngwani nüke jai kukwe tare ñäkäbare Jehovakwe ye mikakäre gare raba ruin nie. Ne madakäre, niaratre nämene testikore köbö ja ngie mikakäre ye mike gare abokän käkwe juta jökrä mikai ulire krubäte.