Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nikwe ja ngwandre deme jondron jökräbätä

Nikwe ja ngwandre deme jondron jökräbätä

“Munkwe ja ngüba deme jondron jökräbätä.” (1 PED. 1:15NGT)

1, 2. a) ¿Jehová tä dre ribere nitre niara mikaka täte yei? b) ¿Kukwe ja tötikara nekänti kukwe meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai?

APÓSTOL Pedro blitabare tärä Levítico yebätä aune Ngöbö üai deme köböire mikani gare kwe nitre kristiano ie, nitre Israel erere, niaratre rabadre ja ngwen deme jondron jökräbätä (ñäkädre 1 Pedro 1:14-16 yebätä). * Jehová ye “deme”, aisete niara tö nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti aune “obeja mda mda” ye tuai ja di ngwen ja ngwen deme “jondron jökräbätä” o jondron jökrä nuainta kwetre ye ngwane (Juan 10:16).

2 Kukwe ja tötikara nekänti kukwe mada ja üaire ütiäte rabai gare nie tärä Levítico ye köböire, aune ni dimikai kwe kukwe ükaninte Jehovakwe ja ngwankäre deme ye mike nüke gare jai bätä nuainne. Ne madakäre, kukwe ngwantarita ne nikwe mikai gare jai: ¿Ñobätä ni rabadre kukwe ükaninte Jehovakwe ye mike täte käre? ¿Jehová mikadre ütiäte jai ni Gobranka Kri kä jökräbiti erere ye tärä Levítico tä driere ño nie? Aune, ¿nitre Israel nämene jondron nire bien kukwadre yebätä ni raba dre mike gare jai?

 KUKWE ÜKANINTE JEHOVAKWE YE NIKWE MIKADRE TÄTE KÄRE

3, 4. a) Jehovakwe kukwe biani aune kukwe ükaninte kwe ja jie ngwankäre, ¿ye ñobätä ni rabadre mike täte käre? b) ¿Ñobätä ni ñaka rabadre ja ngie mike aune nemen rubun jankunu?

3 Kä mikakäre nuäre Ngöböbätä ni rabadre kukwe biani kwe aune kukwe ükaninte kwe ja jie ngwankäre ye mike täte käre, aune ñaka mikadre tuin jai jondron ñan ütiäte ye erere o ñaka ja töi mikadre jene kräke. Niarakwe Kukwe Biani Moisés ie ye niara ñaka niena ni mike nuainne ja dibiti, akwa kukwe ye raba ni dimike dre kwin aune dre käme Ngöbö okwäkänti ye mike gare jai. Ñodre, Jehová kukwe ne ribebare nitre Israel yei: “Ñaka ja ngie mika aune mä ñaka raba rubun nitre mä käite monsoitre ye kräke; aune mätä ja tarere ye erere mäkwe ni mada taredre. Ti abokän Jehová” (Lev. 19:18).

4 Nibira gare nie erere, Jehová ñaka tö ni tuai ja ngie mike aune nemen rubun jankunu ni mada kräke (Rom. 12:19). Kukwe ribeta kwe nie ye nikwe ñaka mikadre täte angwane, nita niara kä ye mike käme aune dre tuin kwin Satana ie ye nita nuainne. Aisete, ni mada ñäkädre tare nie angwane, ni ñaka rabadre rubun jankunu kräke. Biblia tä ni bämike jondron ngwä o “dobro sribebare unkwenre” ye kwrere, abokän teri jondron ütiäte krubäte tä mikani. Jondron ütiäte ye abokän: kukwe drie (2 Cor. 4:1, 7). Ni ñaka raba jondron ütiäte krubäte ye mike keteitibe jondron mada raba jondron ütiäte juen ngwarbe yebe. Ye erere arato, ni ñaka raba kukwe drie ye mrite nita nemen rubun jankunu yebe.

5. ¿Aarón monsoitre murie ketani ye ngwane kukwe niebare ie ye mikani täte kwe ye tä dre driere nie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

5 Levítico 10:1-11 tä mike gare kukwe tare krubäte nakaninkä Aarón aune mräkätre kwe yebätä. Jehovakwe ñukwä kä kwinbiti mikani näkäin Aarón monsoi nibu, Nadad aune Abihú ye murie ketakäre. Mikani gare kwe mräkätre yei ñaka rabadre nemen ulire jire. ¡Kukwe ye ñaka namani nuäre mikadre täte nitre ye kräke! ¿Aune ni? ¿Nikwe ja ngwain jankunu deme Jehová okwäkänti aune ñaka ja ketai ni mräkätre o ja ketamuko nikwe kitaninkä kukwebätä yebe? (Ñäkädre 1 Corintios 5:11 yebätä.)

6, 7. a) Ni nübaidre ja mika gure yebätä aune ni rikai o ni ñaka rikai yebätä ni tädre töbike angwane, ¿kukwe meden ütiäte ngwandre törö jai? (Nota mikadre ñärärä.) b) Ni mräkä nikwe ni nübaidre niken ja mikai gure kwe yebätä iglesiate, ¿ye ngwane ni raba dre niere ie?

6 Kukwe tare namani bare Aarón aune mräkätre yebätä, kukwe ye erere ben nikwe ñaka ja tuai kä nengwane. Akwa, ni mräkä nikwe käkwe ni nübaidre niken ja mikai gure kwe yebätä iglesiate o kukwe ruäre nuainne siba, ¿ye ngwane nikwe dre nuaindre? Biblia ñaka kukwe ye ñäkäire metre ta, akwa kukwe nieta kwe ja jie ngwankäre ye raba ni dimike kukwe den nuaindre jai. *

7 Nikwe ja töi mikai kukwe nuainne ye ni mräkätre töi mikai ñan krütare. Ni töita Jehová mikabätä täte aune ja ngwen deme kukwe yekänti ye ñaka rükai gare ietre (1 Ped. 4:3, 4). Ni ñaka tö niaratre mikai rubun, aisete nikwe blitadre bentre töi jämebiti; akwa kukwe metre erere niedre ietre. Kukwe ye jämi nemen bare angwane blitadre bentre ye bäri kwin. Ñodre, ni raba debe bien ietre ni nübaibare kwetre yebätä aune ni raba niere ietre kukwe ruäre nuaindi iglesiate ye nikwe ñaka nuaindi, aune nikwe niedre ietre ñaka rabadre jakaire köbö ütiäte näire yekäre bäri kwin ni ñaka rikai. Nikwe blitai ne erere bentre angwane, ye käkwe ni dimikai ñaka ja töi kwite aune kukwe ükaninte Jehovakwe ye nikwe mikai täte kä jökrä ngwane.

JEHOVÁ AIBE GOBRANKA KRI KÄ JÖKRÄBITI

8. ¿Jehová aibe raba kukwe bien mikadre täte ye tärä Levítico tä mike gare ño?

8 Jehová aibe gobranka kri, aisete niara aibe raba kukwe ükete mikadre täte ye tärä Levítico tä mike gare. Jehová aibe käkwe kukwe biani mikadre täte ye nieta kwe bä 30 jire. Moisés ie kukwe ye nämene gare; ye medenbätä Ngöbökwe dre ribebare ie nuaindre ye erere nuainbare käre kwe (Lev. 8:4, 5). Ye erere arato, ni rabadre Jehová Gobranka kri ye mike täte käre. Juta ükaninte kwe ye raba ni dimike kukwe ye nuainne. Akwa, namani bare Jesubätä  ye erere, ruäre ngwane ni tädre kä kaibe te ye ngwane ni rabadre niara mike täte arato (Luc. 4:1-13). ¿Nikwe dre nuaindi? Nikwe tö ngwain Ngöböi aune nikwe niara mikai ütiäte kri jai angwane, ni mada ñaka ni mikai niara kukwei ye kite tibien aune nikwe ñaka ja tuainmetre ganaindre kä jürä yei (Prov. 29:25).

9. ¿Ñobätä nitre brukwä ni kräke?

9 Ni nänkä Kristo jiebiti ye rüe rakaikä ye mikani gare kwe nitre ja tötikaka ben yei: “Mun abko mikadi ja tare nike tödekabtä tibti amne mun ruäre abko müre ketadi amne munta tödeke tibti, ye dokwäre ni kwati nünanka kä ketareketare temen mätä rabadi munbtä” (Mat. 24:9). Akwa, ye ñaka tä ni mike nünenkä: nita kukwe driere jankunu aune ja ngwen deme Jehová okwäkänti jondron jökrä nuainta nikwe ye ngwane. Ni abokän tä ja ngwen metre aune nita nüne kwin aune nita kukwe jökrä nuainne metre jatäri. ¿Se ñobätä mada nitre brukwä ni kräke? (Rom. 13:1-7.) Nita Jehová aibe Gobranka Kri mike täte yebätä. Nita niara “aibe mik[e] ütiäte jae” aune ni ñaka näin jire kukwe kwin ükaninte kwe yebiti ta (Mat. 4:10).

10. ¿Ja mräkä iti käkwe ja töi mikani ja mike rükäre yebätä dre namani bare?

10 Biblia tä niere nitre kristiano ye “ñaka ja mike nitre kä nebätä yekri”. Ye medenbätä, ni ñaka ja mrite rü nuainta yete aune kukwe nuainta gobrankwe yete (ñäkädre Juan 15:18, 19 * aune Isaías 2:4 yebätä). * Akwa, ja mräkätre ruäre tä näin kukwe yebiti ta. Ye bitikäre, niaratre kwati ie jata nemen ruinta ngite aune tätre ja töi kwiteta aune tätre kiteta Jehová kokwäre (Sal. 51:17). Akwa nitre mada abokän ie ja ñaka tä nemen ruin ye erere. Ñodre, Rübare Kri Bobukäre ye ngwane kukwe namani bare juta Hungría yete yebätä ani töbike. Juta keteiti känti guardiatre ja mräkätre ükaninkrö 160 näre, ja mräkätre yebiti kä ñaka nämene 45, aune niaratre ñaka rübare siba yebätä kitani ngite kä keta kabre nitre ngite kräke yete. Niaratre nämene kä yekänti angwane, niebare ietre rabadre ja kite rükäre. Niaratre jökrä bäsi käkwe ja ngwani metre aune ñaka kukwe ye kani ngäbiti kwetre, akwa niaratre ni ökän käkwe ja kukwei kitaninkä ja mikakäre rükäre aune nitre rükä nämene dän kite jabätä ye kani ngäbiti kwetre. Kä nikani kubu ta angwane, iti namani kukwe tare te; niebare ie rabadre ja mike nitre braibe dianinkä nitre mada murie ketakäre yekri aune rabadre nitre Testiko ruäre nämene ja ngwen metre ye murie kete. Nitre nämene ngite ye ngätäite ja mräkä ye eteba umbre nämene gani kwe angwane, ¡ñan namani dre kräke! Akwa, bäri kwin nitre ye ñaka murie ketani.

NIKWE JONDRON BÄRI KWIN BIANDRE JEHOVAI

11, 12. Kukwe biani Moisés ie nämene kukwe niere jondron biandre kukwadre yebätä, ¿ye tä dre mike gare Jehovabätä nie?

11 Kukwe biani Moisés ie ye nämene niere nitre Israel rabadre jondron bien kukwadre (Lev. 9:1-4, 15-21). Jondron biandre kukwadre kwetre ye ñaka tädre käme, ñobätä ñan aune ye nämene Jesús ja nire kwin metre biain ye bämike. Ne madakäre, jondron jene jene biandre ye nuaindre ribe nämene ye ererebätä. Ñodre, meritre itire itire kwe monso nämene därere ye ngwane dre nuaindre kwetre ye Levítico 12:6 tä mike gare: “Kä ja mikakäre deme meri ie monso brare o merire nämene därere kwe yebätä ye käi rikadre ta angwane, jatadre obeja nidan ngäbäre kä kwatibiti ngwena kukwadre aune jatadre ütü o ütü ngäbä ngwena kukwadre ngite ütiäre, jatadre jondron ye ngwena jukwete sacerdote ie”. Dre dre nuaindre ye nie nämene metre ta, akwa Kukwe biani Moisés ie ye mikani gare metre Ngöbö Jehová töbike kwin aune ni tarekä. Meri kwe monso nämene därere yei ngwian ñaka nämene obeja nidan kökakäre angwane, rabadre ütü bien kubu o ütü ngäbä bien kubu (Lev. 12:8). Meri ye bobre krubäte akwa  nämene tare Jehovakwe aune nämene mike tuin ütiäte jai nitre nämene jondron nire ütiäte krubäte bien ye erere arato. ¿Kukwe ne tä dre driere nie?

12 Apóstol Pablo nitre kristiano nübaibare “jändrän b[ien] kämikakrä Ngöbö käikitakakäre” (Heb. 13:15). Nita Jehová kä deme ye mike gare kukwe driekänti ye ngwane, nita niara käikitekä aune kukwe ye nemen jondron nire bian nämene kukwadre ye kwrere. Erametre, ni jökrä kisete kukwe ñan ja erebe tä, aune ni ñan tä kwin ja erebe, akwa bäri ütiäte nikwe ja di ngwandre käre jondron kwin bien Jehovai. Ñodre, ni ruäre niena umbre o tä bren, yebätä ñaka niena dikekä kwäräkwärä kukwe driekäre, akwa tätre kukwe driere carta o teléfono yebiti aune nire tä niken tuinbiti yei tätre kukwe driere. Kukwe nuainta kwetre ye köböire tä Jehová käikitekä arato (Rom. 12:1; 2 Tim. 2:15).

13. ¿Nita kukwe driere ora kräbe ye ñobätä ni rabadre mike gare?

13 Jehová tare nikwe yebätä nita käikitekä aune nita ye nuainne ja töi jeñebiti (Mat. 22:37, 38). Akwa, nita kukwe driere ye ora mikadre gare sö kratire kratire niedre nie angwane, ¿nikwe ja töi mikadre ño? Nikwe sribibare ora kräbe ye mikadre gare ye ütiäte, ñobätä ñan aune yebiti nita bämike nita “nün[e] metre Ngöbökrä”, ye abokän nita Jehová tarere aune mike täte bämikata (2 Ped. 1:7). Akwa, kukwe driedre nieta nie ye ñan aibätä nikwe kukwe driedre ora biankäre bäri. Ni kukwe driekä niena umbre o tä bren yebätä ñaka kukwe driere ora kabre te, akwa kukwe driebare kwe 15 minuto ye raba mike gare. Jehová ie gare sribibare minuto braibe te, akwa ni sribi ye nuainkä tä niara tarere ja brukwäte aune tä siba Testikore kräke ye tä mike tuin ütiäte jai ye bämikata kwe. Ni ye raba kukwe ye aibe nuainne gare ie yebätä tä mike tuin ütiäte krubäte jai. Nibira gare nie erere, ni iti Israel bobre akwa ye ñan aibätä ñan rabadre jondron bien kukwadre Jehová kräke. Ye erere arato, ja mräkätre ñaka niena sribire krubäte Ngöbö kräke, yebätä kä raba nemen juto ora nuainta nuäi kwe ye mikakäre gare. Nitre kukwe driekä kä jökräbiti tibien tä sribire ora kräbe te ye mikata gare, ye köböire juta ükaninte Ngöbökwe ie nemen gare medente nitre ribeta bäri kukwe driekäre aune ye ererebätä tätre kukwe ükete kukwe driekäre. Ye medenbätä, sribibare ora kräbe Ngöbö kräke ye mikadre gare sö krüte yebätä nieta nie ye ngwane ñaka kukwe ribi kärätä nie, ¿ñan ererea?

NIKWE JA TÖTIKADRE NGUSETA BIBLIABÄTÄ

14. Nita ja tötike käre o ñakare ye mikakäre gare jai, ¿ñobätä nikwe töbikadretari jabätä?

14 Nikwe kukwe ütiäte krubäte ja üaire miri gare jai, ye köböire nü gare bäri kwin nie ñobätä Jehovakwe tärä Levítico ye mikani arato Kukwe kwe yete (2 Tim. 3:16). Ni töita kwatibe ja ngwanbätä deme, ñan Jehovata ribere nie yebätä, ñakare aune ni tö jondron kwin biain niarai yebätä. Ne madakäre, nikwe ja tötiri ne käkwe ni töi miri ja tötike nguseta Bibliabätä (ñäkädre Proverbios 2:4, 5 yebätä). * Erametre, nita jondron nuainne Jehová käikitakakäre ye niarakwe kadre ngäbiti yei ni jökrä tö. Ye medenbätä, ni raba ngwentari jai: “¿Tita ja tötike käre? ¿Kukwe mikata tuare televisionte, videojuego, jadaka o ja näkwita ye köböite ti ñaka nirien kukwe ja üairebiti?”. Ye erere angwane, Pablo tärä tikani nitre hebreo ie yebätä ni raba töbiketari.

¿Ja tötika Bibliabätä aune Ngöbö mikadre täte ni mräkäbe ye ütiäte ni kräke? (Párrafo 14 mikadre ñärärä)

15, 16. ¿Ñobätä Pablokwe kukwe niebare metre ta nitre kristiano hebreo ie?

15 Pablo tärä tikani nitre hebreo ie angwane kukwe  niebare metre kwe ietre (ñäkädre Hebreos 5:11-14 yebätä). Kukwe nie nämene kwe ye nämene niken jökrä nitre “olo bäre” niebare kwe ietre, ye abokän kukwe nguseta drie nämene kwe ye ñaka nämene nüke gare nitre yei. ¿Ñobätä niarakwe blitabare metre ta kore? Ñobätä ñan aune, Jehová ye erere niara nämene nitre kristiano tarere aune nitre ye nämene “kian aibe ñaen”, ye abokän kukwe nie nämene Bibliabätä ye nämene gare bititabe ietre, ye nämene niara mike töbike arato. Kukwe meden mikadre täte aune kukwe drie nämene ye rabadre gare ruäre ietre ye ütiäte, akwa nitre ye tö nämene ririai kukwe ja üairebiti angwane, rabadre “mrö ribi” kwete, ye abokän ja tötikadre nguseta kwetre gärätä.

16 Niaratre rabadrera dirikä näre nämenentre nitre mada ribere ja tötike. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune niaratre ñaka nämene “mrö ribi” kwete. ¿Aune ni abokän tä dre nuainne? ¿Kukwe metre nguseta ye tuin ño nie? ¿Nita ja di ngwen mikakäre nüke gare jai? ¿Nita kä denkä jai orakäre aune ja tötikakäre nguseta Bibliabätä? Ñaka nemen nuäre ni kräke angwane, ¿käre nita ja tötike kukwe mikakäre gare bititabe jai yebätä kukwe ye nemen bare nibätä? Ni rabadre ngwen törö jai ñaka kukwe driedre jerekäbe, ñakare aune ni mada tötikadre aune mikadre ja tötikaka arato (Mat. 28:19, 20).

17, 18. a) ¿Ñobätä nikwe ja di ngwandre ja tötike nguseta kukwe metre drieta Bibliakwe yebätä? b) ¿Dö ñadre gätä känenkri ye nikwe mikadre tuin ño jai?

17 Ja tötikadre Bibliabätä ye ñaka tä nemen nuäre nuaindre ni kräke aune Jehová ñaka tä nuainmana ja dibiti nie. Akwa, kä niena nuäi nibiti kukwe metre mikabätä täte, akwa ni jökrä rabadre mrö ribi ja üaire ye kwete, ñobätä ñan aune ye ütiäte krubäte ja ngwankäre deme.

18 Ni rabadre deme Jehová okwäkänti, yekäre nikwe ja tötikadre kwin Bibliabätä aune niara tä dre ribere nie ye nuaindre. Kukwe namani bare Nadab aune Abihú yebätä ye ani kädriereta. Jehovakwe niaratre murie ketani, ñobätä ñan aune nämenentre dröbare ye ngwane “namanintre jondron [...] kukwe Jehovai ja töi jeñebiti” (Lev. 10:1, 2). Kukwe namani bare ye bätäräbe Ngöbökwe dre niebare Aarón ie yebätä töbike (ñäkädre Levítico 10:8-10 yebätä). * ¿Ne tä mike gare ni ñaka rabadre dö kwaka ñain ni rikadre gätäbätä ye känenkri? Ani töbiketari kukwe nebätä. Ni ñaka niena Kukwe Biani Moisés ie ye mike täte (Rom. 10:4). Juta ruäre te, ja mräkätre tä mröre ye ngwane tätre dö ñain chi, rikadre gätäbätä ye känenkri. Pascua ye näire vino ña nämene copa kobokä. Ni Däkien Jesús Mrö Biani Deu ye ngwane, niebare kwe nitre apóstol ie vino nämene niara därie bämike ye niaratre ñadre (Mat. 26:27). Dö kwaka ñadre krubäte aune ni rabadre dröbare ye Biblia tä ñäkäire (1 Cor. 6:10; 1 Tim. 3:8). Ja mräkätre kwati tätre ja töi mike ñaka dö ñain jire sribi deme nuainta kwetre Ngöbö kräke ye ngwane, ñobätä ñan aune töi tä nemen nike, aisete tätre ja ngübarebiti kukwe yebätä. Ni rabadre ngwen törö jai, juta jökrä te kukwe nuain ñaka ja erebe, ye medenbätä “jondron meden deme aune jondron meden ñaka deme” mikadre gare jai ye bäri ütiäte, ne kwe kukwe jökrä nuainta nikwe yekänti ja ngwandre deme kä mikakäre juto Ngöböbätä.

19. a) ¿Dre raba ni dimike ja tötike kwin ni mräkäbe aune kaibe? b) ¿Ni raba dre nuainne ja ngwankäre deme?

19 Nikwe ja tötikai kwin Kukwe Ngöbökwe yebätä angwane, kukwe ütiäte ja üaire ye rabai gare krubäte nie. Juta ükaninte Ngöbökwe tä ni dimike kukwe keta kabrebiti ne kwe nikwe Ngöbö mikadre täte ni mräkäbe aune ja tötikadre kaibe, ¿ye erere nita nuainne? Jehová mikadre gare bäri kwin jai bätä niara tö dre nuain ye mikadre gare jai aune batire batire nikwe krötai bäri niara ken (Sant. 4:8). Ni salmo tikaka ye erere nikwe blitadre ben: “Ti okwä ngiente ne kwe jondron kwin krubäte tä kukwe mäkwe yebätä, ye jutuadre merebe tie” (Sal. 119:18). Jehová “deme”, käkwe kukwe ükaninte ye nikwe mikadre täte käre, aune kä jutobiti nikwe “kukwei kuin” ye driedre (1 Ped. 1:15; Rom. 15:16). Nita nüne kä ñaka kwin te, aisete nikwe ja töi mikadre kwatibe ja ngwen deme jondron jökräbätä aune sribire Jehová ni Gobranka Kri ye kräke.

^ párr. 1 1 Pedro 1:14-16, Ngöbö Täräe [NGT], (tärä okwä ükaninte): “Ño monso ja rün mike täte kwrere. Ngöbö ngämi gare mun ie känenkri, mun nämene ja mike käme; ye kwrere ñakare munkwe ja mika mada nengwane. Ngöbö käkwe mun käräbare ja ie; Ngöbö ne abrä kwin deme. Ne kwrere arato munkwe ja ngüba deme jondron jökräbätä. Ñobätä ñan angwane tä tikani täräbätä krörö: Ja mike deme munkwe, ñobätä ñan angwane ti abrä deme”.

^ párr. 6 Kukwe kädekata “Preguntas de los lectores” La Atalaya 15 mayo 2002 mikadre ñärärä.

^ párr. 10 Juan 15:18, 19, (TNM): “Nitre kä nebätä brukwä rabadre mun kräke ye ngwane, munkwe ngwan törö jai niaratre ye brukwä namanina käne ti kräke mun känenkri. Munkwe ja mikadre nitre kä nebätä yekri, akräke nitre ye käkwe mun taredre. Akwa, mun ñaka ja mike nitre kä nebätä yekri, ñakare aune tikwe mun dianinkä nitre ye ngätäite ye medenbätä nitre ye brukwä mun kräke”.

^ párr. 10 Isaías 2:4: “Aune erametre niarakwe kukwe ñäkädi juta keta kabre ngätäite aune nitre kwati kräke kukwe ükaite kwe. Aune ngitra rükäre ye kwitai kwetre arado dobro ükatekäre ye kwrere bätä buko ye kwitai kwetre jondron kri mutu tikakakäre ye kwrere. Juta kwatire kwatire te ngitra rükäre ye ñaka dian rabai jai kwärikwäri, aune ja kita ñaka rabaira rübätä kwetre”.

^ párr. 14 Proverbios 2:4, 5: “Mäkwe känäin jankunu ngwian aune jondron ütiäte ükani ye kwrere mäkwe känäin käre, ye ngwane Jehová jürä ngwandre jabätä ye rükai gare mäi aune kukwe Ngöbökwe ye kwain mäi”.

^ párr. 18 Levítico 10:8-10: “Angwane Jehovakwe niebare Aarón ie: ‘Mä aune monsotre mäkwe, mun rika jondron kukwe ye ngwane munkwe ñaka vino aune dö kwaka ña jire, ne kwe mun ñaka krütadre. Kukwe ne rabai ükaninte käre mun mräkätre jatai jatäri jatäri ye kräke. Kukwe ne nuaindre ne kwe jondron meden deme aune jondron meden ñaka deme aune jondron meden käme aune jondron meden kwin merebe ye rabadre gare’”.