Känändre nekänti

Indice yete känändre

Ngöbö juta dianinkä ja kräke

Ngöbö juta dianinkä ja kräke

“¡Juta abokän tä Jehová mike Ngöböre jai yebätä kätä juto!” (SAL. 144:15)

1. ¿Nitre ruäre tä töbike ño kukwe ngwarbe mikata täte aune nitre nänkä kukwe yete yebätä?

NITRE kwati ie nüke gare kukwe mikata täte käbiti tibien, ye ruäre tä ja bien kristiano aune ruäre ñaka ja bien kristiano ye ñaka nitre dimike jire. Nitre ruäre tä niere kukwe mikata täte ye tä kukwe ngwarbe driere Ngöböbätä aune niara kä ye mike käme kukwe nuainta kwetre yebiti; ye medenbätä ruin ietre Ngöbö ñaka raba kukwe ye kain ngäbiti. Akwa, nitre ruäre tä nütüre kukwe mikata täte yete nitre töi kwin tärä abokän Ngöböta kain ngäbiti. Aisete, nitre ruäre tä nütüre nitre töi kwin ye kwrere ñaka kä mikadrekä kukwe ngwarbe mikata täte kwetre yebätä aune rabadre Ni ni Sribekä mike täte juta ükaninte kwe ja kräke yebe gwaire ye ñaka tuin kwin ietre. Akwa, ¿kukwe ye tuin ño Ngöböi? Nitre Jehová mikaka täte metre kirabe kädrieta Bibliakwe yebätä ani kukwe ye mike gare jai.

JEHOVAKWE JUTA DIANINKÄ JA KRÄKE

2. ¿Nire nire namani juta Jehovakwe, aune dre nämene juta ye mike ñaka ja erebe juta mada yebe? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

2 Kä nikanina 4,000 ta yete, Jehovakwe nitre braibe dianinkä ne kwe rabadre juta kwe. Abrahán, kädekata “nitre tödekaka Ngöböbiti rüne”, niara ye nämene nitre ja mräkäre kwati krubäte jie ngwanka aune nitre sribikä nämene kwati krubäte kwe (Rom. 4:11, Ngöbö Täräe  [NGT], tärä okwä ükaninte; Gén. 14:14). Gobrantre kä Canaán yekänti nämene niara mike “ütiäte kri” jai (Gén. 21:22; 23:6, Jändrän Kena [JK]). Jehovakwe kukwe ükaninte Abrahanbe aune ngäbriänkätre kwe yebe (Gén. 17:1, 2, 19). Niebare kwe ie: “Tikwe kukwe ükaninte munbe ne mun rabadre mike täte aune mun mräkätre mada mada jatai jatäri jatäri ye rabadre nuainne arato: Monsotre jökrä brare munkwe ye tarei juda kwata tikadrekä. [...] Nita kukwe ükete jabe ye bämikakäre” (Gén. 17:10, 11). Yete ja känenkäre Abrahán aune nitre brare nämene niara gwirete ye jökrä tarei juda kwata tikaninkä (Gén. 17:24-27). Abrahán ngäbriänkätre jatäri jatäri tarei juda kwata tikadrekä ye köböire rabadre gare niaratre aibe nämene ja mäke kwin Jehovabe.

3. ¿Ñokänti Abrahán ngäbriänkätre namani juta kwrere?

3 Jacob, Abrahán bräi kädekani Israel ye ngobo namani 12 (Gén. 35:10, 22b-26). Nitre ye namani juta 12 nitre Israelkwe dokwäre (Hech. 7:8). Mrö nika namani krubäte ye ngwane Jacob nikani ngäbriänkätre kwe yebe Egipto. Niara ngobo iti kädeka nämene José nämene mrö bien juta yekänti aune nämene sribire metrere faraón yebe (Gén. 41:39-41; 42:6). Kä nikani ta angwane Jacob ngäbriänkätre jatani nirien bäri kwati aune namani juta kwrere (Gén. 48:4; ñäkädre Hechos 7:17 yebätä).

JEHOVAKWE JUTA KWE MIKANI KWÄRE

4. ¿Kenanbe nitre Egipto ye Jacob ngäbriänkätre mikani tuin ño jai?

4 Jacob ngäbriänkätre nünanbare kä 200 biti bäri juta Egipto, kä kädeka nämene Gosén yekänti (Gén. 45:9, 10). Kä nikani ruäre ta yete niaratre nünanbare jäme nitre Egipto yebe raba ruin nie. Niaratre nämene nüne braibe jene jene aune nämenentre obeja ngübare. Faraón ie José nämene gare aune nämene mike tuin ütiäte jai ye käkwe niaratre kani ngäbiti töi kwinbiti (Gén. 47:1-6). Nitre Egipto nämene nitre obeja ngübaka ye mike tuin ngwarbe jai, akwa yebiti ta niaratre nämene nitre Israel kain ngäbiti jankunu ja ngätäite (Gén. 46:31-34).

5, 6. a) ¿Juta Ngöbökwe ye ñaka namani nüne ño Egipto? b)¿Moisés namaninte ño nire? c)¿Jehovakwe dre nuainbare juta kwe kräke?

5 Akwa, ye bitikäre juta Ngöbökwe ñaka nünanbare jankunu kore. “Kä nikani ta angwane rei mrä namani Egipto abokän ie José ñaka nämene gare. Aune niarakwe niebare juta kwe ie: ‘¡Mike ñärärä! Israel monsoi ye bäri kwati aune bäri dite ni ngwä’.” Kukwe ye köböite, “nitre Egipto käkwe nitre Israel mikani ja dibiti klabore. Aune niaratre käkwe nitre ye mikani ja tare nike krubäte sribikäre ni klabore erere, mikani kwetre dobro mrite aune ladrillo sribere bätä mikani kwetre sribi bätäkä ngwarbe nuainne jubäre mikakäre klabore, kä ñaka kwin sribikäre känti mikani kwetre sribire ja dibiti klabore” (Éx. 1:8, 9, 13, 14).

6 Faraón ribebare monsotre kia brare hebreo däredre ye ngwane jökrä murie ketadre (Éx. 1:15, 16). Kä ye näire Moisés därebare. ¿Ñokänti namaninte nire? Sö namani krämä niarabiti ye ngwane meye kwe Jokébed, käkwe niara ükani kä mu ñö Nilo kräbäre yekänti, yete kwani faraón ngängän ie aune diani kwe jai ja ngobo erere. Akwa, Moisés meye jeñe ye käkwe niara ngübabare. Kä nikani ta angwane Moisés namani Jehová mikaka täte metre (Éx. 2:1-10; Heb. 11:23-25). Nitre Israel nämene ja tare nike ye Jehovakwe tuani aune ja töi mikani kwe niaratre mike kwäre Moisés köböire (Éx. 2:24, 25; 3:9, 10). Ye kwrere Jehovakwe juta kwe mikani kwäre rüe kisete (Éx. 15:13; ñäkädre Deuteronomio 15:15 yebätä). *

JUTA NGÖBÖKWE RIRIABARE KRUBÄTE

7, 8. ¿Ñokänti juta Jehovakwe ye namani deme?

7 Kä ye ngwane Jehová jämi nitre Israel ye ükete juta kwrere, akwa niara nämene mike tuin jai juta kwe ye kwrere. Ye medenbätä, Moisés aune Aarón ye juani kwe kukwe niere  faraón ie: “Jehová Ngöbö nitre Israelkwe tä kukwe ne niere: ‘Juta tikwe ye tuenmetre niken ne kwe niaratre bieta nuaindre ti kräke kä ngwarbe nötare yekänti’” (Éx. 5:1).

8 Akwa, faraón ñaka tö namani nitre Israel tuainmetre niken. Aisete, juta ye mikakäre kwäre Jehovakwe kukwe tare keta jätä mikani nemen bare nitre Egipto yebätä aune faraón bätä nitre rükä ye ganinte kwe mar Rojo yete (Éx. 15:1-4). Sö jämi niken krämä ta angwane Jehovakwe kukwe ükaninte juta kwe yebe ngutuä Sinaí yekänti aune kukwe ne käbämikani kwe ietre: “Tita kukwe niere ye erere munkwe mikai täte bätä kukwe ükaninte tikwe ye munkwe mikai täte metre angwane, erametre mun rabai juta jeñe tikwe nitre jökrä juta madate yebiti ta, [...] aune juta deme” (Éx. 19:5, 6).

9, 10. a) Deuteronomio 4:5-8 tä niere erere, ¿Kukwe biani Moisés ie ye käkwe nitre Israel mikani ño ñaka ja erebe juta madabe? b) ¿Nitre Israel nämene “ja ngwen deme” Jehovai ye bämikani ño kwetre?

9 Kä Egipto yekänti nitre hebreo jämi nemen klabore angwane itire itire nämene ji ngwen mräkätre kwe ye käne. Nitre ye nämene mräkätre kira Jehová mikaka täte ye kwrere, niaratre namani gobrane, kukwe ükatekä aune sacerdote mräkätre kwe ye kräke (Gén. 8:20; 18:19; Job 1:4, 5). Ne madakäre, Moisés ye köböire Jehovakwe kukwe keta kabre biani nuaindre juta kwe yei, ye käkwe juta ye mikai ñaka ja erebe juta mada jökrä yebe (ñäkädre Deuteronomio 4:5-8 yebätä; * Sal. 147:19, 20). Kukwe biani Moisés ie ye köböire nitre namani dianinkä sacerdotere. Ne madakäre, “nitre umbre” ie kukwe nämene gare, töbätä aune mika nämene ütiäte jai ye mikani kukwe ükatekä juta yete (Deut. 25:7, 8). Juta mrä ye Ngöbö mikadre täte ño aune nünandre ño kwetre köbö kwatire kwatire ye Kukwe biani Moisés ie käkwe mikani gare.

10 Nitre Israel rabadre Kä Käbämikani ietre yete ye känenkri, kukwe meden meden biani nuaindre ietre ye Jehovakwe ngwaninta törö ietre. Angwane Moisés niebare ietre: “Mun tö ja tuai juta Jehovakwe, jondron jeñe kwe erere ye nibi gare ie matare, niara käbämikani munye ye erere, aune kukwe biani nuaindre kwe ye munkwe mikadre täte jökrä, aune niarakwe mun mikai bäri ütiäte juta mada mada sribebare kwe yebiti ta, mun täi ja ngwen deme Jehová Ngöbö munkwe yei angwane, [...] rabai blite kwin munbätä, mun mike ütiäte kri aune mun käikitekä” (Deut. 26:18, 19).

JEHOVAKWE NITRE MENTENI KANI NGÄBITI

11-13. a) ¿Nire nire namani juta dianinkä Ngöbökwe yete arato? b) ¿Nitre menteni törbadre Jehová mikai täte angwane dre nuaindre kwetre?

11 Jehovakwe juta dianinkä keteiti ja kräke Kä tibienbätä, akwa nitre menteni rabadre nemen juta yete arato ye ñaka ñäkäibare kwe. Juta kwe käkwe kä mikaninkä Egipto ye ngwane “nitre mada kwati” juta yekänti aune nitre juta madate tuanimetre kwe niken siba (Éx. 12:38). Nitre ye ngätäite “nitre sribikä Faraón kräke” käkwe Jehová kukwe nuabare kukwe tare keta kükü näire ye nikani arato (Éx. 9:20).

12 Nitre Israel rikadre ñö Jordán yete ta rabakäre kä Canaán yekänti, ye känenkri Moisés niebare ietre rabadre “nitre menteni ye tarere” (Deut. 10:17-19). Kukwe Keta Jätä biani Moisés ie ye nitre jökrä menteni rabadre juto biare mikakäre täte angwane, nitre  Israel rabadre kain ngäbiti (Lev. 24:22). Niaratre ruäre käkwe Jehová mikani täte aune ja namani ruin ietre Rut nünanka Moab ye kwrere, Rut niebare Noemí ie: “Ma Mräkä rabadi ti mräkäre, Ngöbö makwe abko rabadi Ngöböre tikwe” (Rut 1:16, Jonas/Rut, Sociedad Bíblica de Panamá). Nitre menteni ye kädeka nämene nitre ñaka Judea, nitre brare ye tarei juda kwata tikaka nämene (Éx. 12:48, 49). Jehová nämene niaratre kain ngäbiti töi kwinbiti juta kwe yete (Núm. 15:14, 15).

Nitre Israel nämene nitre menteni tarere (Párrafo 11 nemen 13 mikadre ñärärä)

13 Salomonkwe templo käi ngwani juto jabätä ye ngwane, namani gare metre Jehová nämene nitre menteni kain ngäbiti ja mikakäre täte arato. Orasion nuainbare kwe yebiti mikani gare kwe: “Nitre juta madate abokän ñaka juta Israel mäkwe yete aune nire kä mente yekänti jatadre mä kä ütiäte kri mikakäre gare jai aune mä kise dite bätä mä ja küde ngökaninte ye tuakäre, aune erametre nitre ye jatadre orare ju nete, mätä nüne kä kwinbiti akwa mäkwe niaratre kukwe nua, nitre menteni tä kukwe ribere mäi ye erere mäkwe nuain kräke, ne kwe juta kä jökräbiti tibien ie mä kä rabadre gare aune mä mikadre täte kwetre juta mäkwe Israel tä nuainne ye erere, aune rabadre gare ietre mä kä tä ju sribebare tikwe nebiti” (2 Crón. 6:32, 33). Jesús näire nitre menteni tö nämene Jehová mikai täte angwane nämene nuainne, akwa rabadre Ngöbö mike täte gwairebe juta dianinkä kwe yebe (Juan 12:20; Hech. 8:27).

JUTA NAMANI TESTIKORE

14-16. a) ¿Ñobätä nie raba juta Israel ye nämene testikore? b) ¿Kukwe meden abokän juta Ngöbökwe kä nengwane rabadre nuainne?

14 Nitre Israel nämene Ngöbö kwetre Jehová mike täte, akwa juta mada mada abokän nämene ngöbö jeñe kwetre mike täte. Ye medenbätä, kukwe ütiäte ngwantarita ne mikadre gare: ¿nire abokän Ngöbö metre? Isaías näire, Jehovakwe niebare kukwe ye mikadre gare kukwe ükateta gobran ngwärekri ye kwrere. Jehovakwe niebare ngöbö juta mada mada te ye metre angwane, rabadre testiko känene ja kräke kukwe ye mikakäre gare kukwe ükateta gobran ngwärekri ye kwrere. Niebare kwe: “Niaratre rabadre testiko känene ja kräke, ne kwe kukwe kwin metre niedre niaratre yebätä, o kukwe ne kukwe nuadre  kwetre aune niedre kwetre: ‘¡Kukwe ne metre’” (Is. 43:9).

15 Ngöbö jene jene juta mada mada yekwe ye ñaka bämikani niaratre abokän ngöbö metre. Niaratre abokän jondron üai bämikani jerekäbe, ñan raba blite, ñan raba dikekä kaibe (Is. 46:5-7). Akwa, Jehovakwe kukwe ne niebare juta kwe Israel ie: “Mun testiko tikwe [...], tikwe mun dianinkä sribikäre ja kräke, ne kwe rabadre gare muen aune munkwe tö ngwandre tie, ne kwe rükadre gare muen ti ne abokän Arabe. Ti ne känenkri Ngöbö mada ñaka sribebare, ti ngöräbe aune ti bitikäre Ngöbö mada ñakare. Ti... ti abokän Jehová, aune ni mada ñaka mun mikaka kwäre ti erere. [...] Ye medenbätä, mun testiko tikwe [...], aune ti abokän Ngöbö” (Is. 43:10-12).

16 Jehovakwe nitre dianinkä abokän nämene juta kwe yete ye rabadre mike gare metre ta niara abokän Ngöbö itibe metre. Niarakwe nitre ye kädekani “juta abokän tikwe ükaninte ja kräke, ne kwe niaratre ti käikitadrekä” (Is. 43:21). Juta ye nämene niara kä ngwen jabätä. Jehovakwe nitre Israel mikani kwäre juta Egipto yekänti, ye medenbätä nitre Israel ye niara kukwei mikadre täte töi kwinbiti aune niara käikitadrekä kwetre yei tö namani. Niaratre ja töi mikadre ño Miqueas mikani gare, niebare kwe: “Juta jökrä ye ketare ketare, käkwe nändi ngöbö kwetre ye käbiti; akwa ni abokän käkwe nändi [...] kärekäre Jehová Ngöbö nikwe ye käbiti”. Juta Ngöbökwe kä nengwane rabadre ja töi mike ye erere arato (Miq. 4:5).

JEHOVÁ ÑAKA JUTA KANI NGÄBITI JANKUNU

17. ¿Nitre Israel ye namani ño “vid menteni” kwrere aune ñaka kwin Jehová okwäkänti?

17 Akwa, ye bitikäre juta Israel ñaka Jehová mikani täte. Juta mada nünanka niaratre bäre nämene ngöbö sribebare krire aune järe ye mike täte yei niaratre ja töi kwita mananbare. Kä nikanina 2,800 ta, yete ni Ngöbö kukwei niekä Oseas käkwe kukwe ne tikani nitre Israel yebätä, “Israel ye vid ngokwä nemen käme ye kwrere” o ñaka tärä nemen kwin ye kwrere. ¿Ñokänti ñaka namanina kwin? Ni Ngöbö kukwei niekä käkwe mikani gare: “Tätre kä jondron kukwakäre ye sribere bäri. [...] Niaratre brukwä yebiti tätre ja bämike jerekäbe; yebätä niaratre rabai ngite” (Os. 10:1, 2). Kä nikani 150 ta ye bitikäre, Jehovakwe Jeremías mikani kukwe ne niere juta kwe ñaka namanina niara mike täte yei: “Ti abokän käkwe mä nökani vid tain bäri kwin ye kwrere, jökrä ye nurai bökän. ¿Se ñobätä mada mä nikwitani vid menteni ngokwä nemen käme ye kwrere ti kräke? ¿Mäkwe ngöbö sribebare krubäte ja kräke ye tä medente? Rabadre mä mike kwäre kukwe tare ben mäkwe ja tuadre ye ngwane”. Niebare kwe arato: “Juta jeñe tikwe käkwe ti käi kwitaninanka jabiti” (Jer. 2:21, 28, 32).

18, 19. a) Jehovakwe juta mrä ükaite ja kä ye mikakäre gare, ¿ye mikani gare ño känenkri kwe? b) ¿Dre mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yekänti?

18 Niaratre rabadre jondron kwin nuainne Ngöbö mikakäre täte aune rabadre ja ngwen testiko metre Ngöbökwe, akwa niaratre ñaka namani jondron kwin nuainne aune namanintre jondron ngwarbe mike ngöböre jai. Ye medenbätä, Jesukwe niebare nitre ji ngwanka nämene ja bämike jerekäbe niara näire yei: “Ngöbö gobrain käi, ye diainkä kwe munkän, biti biandi kwe nitre mada ie, yebrä kwe ngwä biain ie” (Mat. 21:43NGT). Nire nire diainkä Jehovakwe ye aibe rabai juta mrä, ye abokän Israel ja üaire. Niarakwe käbämikani “kukwe mrä ükaite” niaratre yebe aune niebare kwe: “Ti rabai Ngöbö kwetre aune niaratre rabai juta tikwe” (Jer. 31:31-33).

19 Israel kena ye ñaka Ngöbö mikani täte, aisete Jehovakwe siklo kena yete Israel ja üaire dianinkä juta kwe erere. Akwa, ¿kä nengwane nire nire abokän juta kwe? ¿Nitre töi bökän yei nitre Ngöbö mikaka metre täte ye raba nüke gare ño? Kukwe ye mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yekänti.

^ párr. 6 Deuteronomio 15:15: “Mä namani klabore kä Egipto yete angwane Jehová Ngöbö mäkwe mä dianintari ye ngwen törö jai. Ye medenbätä, tita jondron ne nuainmana mäi matare”.

^ párr. 9 Deuteronomio 4:5-8: “Mike ñärärä, kukwe biani aune nuaindre ño bätä kukwe ükaninte nuaindre ye tita driere munye, Ngöbö Jehová käkwe ribebare tie erere, ne kwe kä känti mun rabai nüne yete munkwe kukwe ye erere nuaindre. Aune munkwe mika täte jökrä, ñobätä ñan aune yebiti munkwe bämikai mun töbätä aune kukwe nüke gare munye aune kukwe biani aune nuaindre ño ye juta mada täi kukwe nuin angwane, niedi kwetre: ‘Erametre juta ye töbätä aune kukwe nüke gare ietre’. Ñobätä ñan aune ¿juta meden abokän kwe ngöbö tärä ja ken Ngöbö nikwe Jehová ye erere abokän nita kädekete batire batire ja di käräkäre ie? Kukwe biani aune nuaindre ño bätä kukwe ükaninte metre nuaindre ye tita bien matare munye, ¿ye erere tärä juta medenkwe?”.