Känändre nekänti

Indice yete känändre

Juta mrä Ngöbökwe

Juta mrä Ngöbökwe

“Käne mun nämane [...] ñakare juta kwrere, akwa [...] mun juta Ngöbökwe mtare.” (1 PED. 2:10)

1, 2. a) ¿Pentecostés kä 33 yete kukwe meden mrä ükaninte Jehovakwe? b) ¿Nire nire namani juta mrä yete? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

PENTECOSTÉS kä 33 yete Jehovakwe kukwe ñan tuabare nuainbare. Köbö ye näire niarakwe juta ükaninte keteiti: Israel ja üaire o “Israel Ngöbökwe” (Gál. 6:16, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). Niarakwe nitre ye dianinkä üai deme kwe yebiti. Nitre brare Abrahán ngäbriänkätre tarei juda kwata tikaka nämene, akwa juta mrä Ngöbökwe yete nitre brare ye tarei juda kwata tikaka ñaka namanina. ¿Ñobätä? Kukwe meden käkwe nitre juta mrä yete mikai ñaka ja erebe juta mada mada yebe ye apóstol Pablo mikani gare. Niarakwe tärä tikani yete nieta nitre tarei juda kwata tikadrekä “yebrä nuaindre ja brukwäbätä” (Rom. 2:29NGT).

2 Nitre apóstol aune nitre ja tötikaka Kristobe 100 biti bäri nämene ja ükaninkrö cuartote jubiti kwin kä Jerusalén yekänti, nitre ye namani juta mrä yete (Hech. 1:12-15). Ngöbökwe niaratre dianinkä üai deme yebiti aune diani kwe jai monsotre jeñe kwe ye erere (Rom. 8:15, 16; 2 Cor. 1:21). Kukwe namani bare ye käkwe mikani gare Jesús ja nire biani ye Jehová nämene kain ngäbiti aune kukwe ükaninte mrä ye rabadi kukwe ükaninte biani Moisés ie ye täte (Luc. 22:20; ñäkädre Hebreos 9:15 yebätä). * Kukwe namani bare ye  köböire nitre ja tötikaka ye namani juta mrä o juta Ngöbökwe yete. Üai deme ye niaratre mikani blite kukwe jene jenebiti. Ye köböire niaratre “sribi kri nuenbare Ngöbökwe” ye mikani gare nitre Judea aune nitre ñaka Judea ie, nitre ye abokän jatani juta Roma yekri nüke Jerusalén bieta Semanas, o Pentecostés käi ngwankäre juto jabätä (Hech. 2:1-11).

JUTA MRÄ NGÖBÖKWE

3-5. a) ¿Pedro dre niebare nitre Judea yei Pentecostés yete? b) ¿Kä kwati te juta mrä ye ririabare ño?

3 Apóstol Pedro ye köböire Jehovakwe kukwe ükaninte ne kwe nitre Judea aune nitre ñaka Judea rabadre juta mrä o konkrekasion kristiano yete. Pentecostés yete Pedro ñaka kä jürä ngwani jabätä niekäre nitre Judea ie “Jesu [...] abko Ngöbökwe mikani Dänkiene” ye niaratre rabadre kain ngäbiti, ni ye abokän niaratre käkwe murie ketani. Niaratre ye dre nuaindre ngwanintari kwetre Pedro ie, ye ngwane Pedro niebare: “Munkwe kukwe nuenbare käme Ngöbö rüere, ye kite temen jökrä, bti munkwe tödeka Jesubti. Yebti mun jata ja mike ngökare ñöte Jesukristo käbti. Angwane munkwe ja mikani ngite, ye Ngöbökwe diandikä jökrä munbtä, käkwe ja Üai Deme mikadi nüne munbtä arato” (Hech. 2:22, 23, 36-38). Köbö yete, nitre 3,000 ja mikani nitre Israel ja üaire yekri (Hech. 2:41). Nitre apóstol kukwe driebare jankunu kä jutobiti aune batire batire nitre kwati krubäte namani kukwe metre ye kain ngäbiti (Hech. 6:7). Juta mrä ye jatani nirien.

4 Ja känenkäre kukwe driebare nitre Samaria yei arato aune kukwe kwin namani bare. Ñodre, Felipe nitre kwati ngökani ñöte, akwa üai deme ñaka namani drekebe ngwarbe nitre yebiti. Nitre braibe konkrekasion jökrä ngübabitikä nämene ji ngwen konkrekasion kristiano yete kä Jerusalén yekänti, niaratre käkwe Juan aune Pedro juani ja mräkätre mrä ye tuinbiti. Nitre apóstol nibu ye namani kä yekänti, niaratre “kise mikani btitre angwane, batibe Ngöbö Üai Deme nükani btätre” (Hech. 8:5, 6, 14-17). Ye köböire, nitre Samaria namani juta Israel üaire yete.

Pedro kukwe driebare Cornelio aune mräkätre kwe yei (Párrafo 5 mikadre ñärärä)

5 Kä 36 yete, Jehovakwe Pedro juaninta bobukäre nitre mada nübaire ja mike juta mrä yekri. Pedro kukwe driebare ni nitre rükä jie ngwanka käi Roma kädeka nämene Cornelio ie aune mräkätre aune ja ketamuko kwe yei ye ngwane kukwe ye namani bare (Hech. 10:22, 24, 34, 35). Biblia tä niere: “Pedro nämane blite kore angwane, [...] Ngöbö Üai Deme nükani [nitre ñaka Judea yebätä] se kwrere. Nitre ñakare israelitare, ie Ngöbökwe ja Üai Deme biani arato, yebtä abko nitre israelita tödekaka Jesubti nükani siba Pedro mukore, ye ñan töi namani krütare btätre” (Hech. 10:44, 45). Yete ja känenkäre, nitre ñaka Judea tarei juda kwata ñaka tikaninkä ye namani nemen juta Ngöbökwe yete arato.

“JUTA [...] NIARA KÄ YE NGWANKÄRE”

6, 7. ¿Nitre kristiano metre nämene Jehová kä kwen jabätä ye niaratre bämikadre ño, aune nuainbare ño kwetre?

6 Nitre braibe konkrekasion jökrä ngübabitikä gätä nuainbare kä 49 yete, ye ngwane ni ja tötikaka Santiago käkwe niebare: “Ngöbökwe ja töi mikani ño kena juta mada mada kräke juta diankakäre keteiti ja kä ngwankäre ye Symeón [Pedro] käkwe miri gare täte”  (Hech. 15:14TNM). Juta mrä ye nitre Judea aune nitre ñaka Judea käkwe Jehová kä ye ngwandre jabätä (Rom. 11:25, 26a). Ye bitikäre, Pedro kukwe ne tikani: “Käne mun nämane [...] ñakare juta kwrere, akwa [...] mun juta Ngöbökwe mtare”. Aune niaratre sribi meden nuaindi ye mikani gare krörö kwe: “Mun tödekaka Jesubti ara jire [...] dianinkä Ngöbökwe jakrä. Erere arato, ni blitaka Ngöböbe ni mda mda diäre tä sribire jrei ngwärekri, ye kwrere Ngöbökwe mun mikani sribire jakrä. Amne mun abko juta deme Ngöbökwe. Mdakäre abko, mun abko jen Ngöbökwe. Niarakwe mun dianinkä kore jakrä angwane, jändrän kuinkuin nuenbare kri krübäte kwe munkrä, ye abko mun rikadre mike gare ni mda mdaye abkokäre. Mun nämane nüne kä ikote [...], akwa Ngöbö ara jire käkwe mun käräbareta nüne kä trä kuin bä nuäre jen kwe te” (1 Ped. 2:9, 10). Niaratre rabadre blite Jehovabätä nitre kwati ngwärekri aune niara kä ye kädekete. Niaratre ñaka rabadre kä jürä ngwen jabätä rabakäre testiko, Ngöbö Gobranka Kri ye kräke.

7 Jehovakwe kukwe nuainbare nitre Israel kena yebe erere, Israel ja üaire ye kädekani kwe “juta abokän tikwe ükaninte ja kräke, ne kwe niaratre ti käikitadrekä” (Is. 43:21). Nitre kristiano ñaka kä jürä ngwani jabätä mikakäre gare Jehová ye Ngöbö itibe metre aune ngöbö mada mada abokän nitre nämene mike täte ye ñaka metre (1 Tes. 1:9). Niaratre namani testiko Jehovakwe aune Jesukwe “juta Jerusalénte amne kä Judeate amne kä Samariate. Erere arato, [...] kä jökräbti temen” (Hech. 1:8; Col. 1:23).

8. ¿Juta Ngöbökwe siklo kena yei apóstol Pablo dre niebare mikakäre mokre?

8 Pablo nämene juta Ngöbökwe yete niarakwe ñaka kä jürä ngwani jabätä. Nitre filósofo kukwe ngwarbe mikaka täte ye ngwärekri niarakwe ñaka kä jürä ngwani jabätä mikakäre gare Jehová ye Gobranka Kri. Niarakwe mikani gare: “Ngöbö kä temen ne dätekä amne jändrän jökrä tä nüne kä temen nebtä dätebare kwe arato. Niara abko kä käinta Dänkien amne kä temen ne Dänkien” (Hech. 17:18, 23-25). Pablo nikani bämäkäreta sribi misionero nuainne ye käi jatanina krüte angwane, kukwe ne niebare kwe nitre kristiano mikakäre mokre: “Ti näinta, abti lobo romon tä kite obeja kämike kwetadre jae, ye kwrere jire ni jatadi bätäkä ngwarbe nitre tödekaka Jesubti rüere juankäre ngwarbe. Ne abko ni ruäre mun ngätäite akwa, jatadi ni ngökö arato, nitre tödekaka Jesubti diankäre jakri” (Hech. 20:29, 30). Aune ye erere namani bare. Siklo kena ye jatanina krüte, ye ngwane nitre kwati namanina kukwe metre tuenmetre aune ja mike rüere (1 Juan 2:18, 19).

9. ¿Nitre apóstol krütani ye ngwane dre namani bare juta Ngöbökwe yebätä?

9 Nitre apóstol krütani ye ngwane nitre kwati jatani kukwe metre tuenmetre aune ja mike rüere, ye köböite iglesia nitre ja bianka kristiano yekwe namani krubäte. Nitre kristiano kukwe metre tuanmetrekä aune ja mikaka rüere ñaka tö ja mikai “juta [...] niara kä ye ngwankäre”, ñakare aune niaratre tä Jehová kä ye denkä Biblia keta kabrebätä. Ne madakäre, tätre kukwe ngwarbe sribere mikakäre täte jai aune tätre kukwe ngwarbe driere, tätre “rü” nuainne, kukwe käme nuainne, ja mike gure käme, kukwe jökrä yebiti tätre Ngöbö kä ye mike käme. Kukwe ye köböite, siklo kwati krubäte te nitre braibe nämene Jehová mike täte aune ja ngwen metre Kä tibienbätä, akwa nitre ye ñaka nämene ükaninte “juta [...] niara kä ye ngwankäre”.

JUTA NAMANI ÜKANINTETA MRÄ NGÖBÖKWE

10, 11. a) ¿Jesukwe dre mikani gare trigo aune nura käme yebätä? b) ¿Jesukwe kukwe bämikani ye namani bare ño kä 1914 ye bitikäre?

10 Jesukwe kukwe bämikani trigo aune nura käme yebiti, ye ngwane niebare kwe nitre kukwe metre tuanmetrekä aune ja mikaka rüere ye köböite kä rabai drüne kukwe ja  üairebiti. Niebare kwe arato “ni jökrä nikani kibien” ye ngwane, Diablu nura käme nökani ni kä nebätä Monsoi käkwe trigo nurai nökani ye ngätäite. Nura ye ririai gwairebe nememe “kä mrä angwane”. Aune mikani gare kwe “nur[a] kuin” ye nämene “nire nire bti Ngöböta gobrane [Gobran monsoitre, TNM]” ye bämike aune “nura käme” ye abokän “nire nire tä nekete diablukri” ye bämikata. Kä krüte ye ngwane ni kä nebätä Monsoi käkwe angeletre juain trigo denkä nura käme yebätä. Ye ngwane, angeletre Gobran monsoitre ükaikrö (Mat. 13:24-30, 36-43). ¿Kukwe ne namani bare ño? ¿Ñokänti juta namani ükaninteta mrä Jehovakwe Kä tibienbätä?

11 “Kä mrä” ye kömikani kä 1914 yete. Nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye nämene 5,000 aibe kä tibienbätä kä ye näire. Kä ye ngwane rübare aune “nire nire bti Ngöböta gobrane [Gobran monsoitre, TNM]” ye nämene ngite Babilonia Kri o kukwe ngwarbe ye kisete. Akwa kä 1919 ye ngwane, Jehovakwe niaratre mikani kwäre, yebiti mikani gare metre kwe nitre ye ñaka ja erebe “nura käme” o nitre kristiano ñaka metre yebe. Isaías ni Ngöbö kukwei niekä mikani gare ye erere, “nire nire bti Ngöböta gobrane [Gobran monsoitre, TNM]” ye niarakwe mikani keteitibe. Isaías 66:8 tä niere: “¿Akräke kä tibien ye ja ngübai tare köböitibe? ¿O juta däredi jötrö ngwarbe? Akwa, jötrö ngwarbe Sión namani ja ngübare tare aune monsoitre därebare”. Sión ye abokän angeletre tä ükaninte keteitibe Jehovakwe kä kwinbiti, niaratre yekri nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti därebare aune mikani kwe juta keteitibe.

12. ¿Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye juta Jehová kä ngwankäre ye tätre bämike ño?

12 Nitre kristiano kena ye erere, “nire nire bti Ngöböta gobrane [Gobran monsoitre, TNM]” ye tä testikore Jehová kräke (ñäkädre Isaías 43:10 yebätä). * Niaratre tä ja ngwen kwin ni kristiano erametre kwrere aune tätre “kukwe Ngöbö gobrainbätä, ne drie[re] kä ngöi jökrä ta” yebiti nüke gare (Mat. 24:14, NGT; Filip. 2:15). Ye kwrere niaratre tä nitre kwati krubäte dimike ne kwe  Jehovakwe nitre ye kadre ngäbiti (ñäkädre Daniel 12:3 yebätä). *

“NUN NÄIN MUNBE”

13, 14. a) ¿Nire ñaka dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye rabadre dre nuainne ne kwe Jehovakwe kadre ngäbiti ja mikakäre täte? b) ¿Bibliakwe kukwe ye mikani gare ño känenkri?

13 Nikwe mikaba gare jai kukwe ja tötikara käne yebätä erere, nitre menteni ye Jehová nämene kain ngäbiti nitre Israel ngätäite ja mikakäre täte, akwa käne niaratre rabadre ja mike juta dianinkä kwe yekri (1 Rey. 8:41-43). Ye erere kä nengwane, nire ñaka dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye rabadre Jehová mike täte gwairebe nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yebe.

14 Nitre kwati rabai ja kete juta Jehovakwe yebe ye nitre Ngöbö kukwei niekä nibu mikani gare. Kena, Isaías mikani gare: “Juta kwati käkwe nändi aune niedi: ‘Jakwre, aune brän ngutuä Jehovakwe yebiti, Ngöbö Jacobkwe ye juete; aune niarakwe ni tötikai ji kwe yebiti, aune erametre nikwe nändi ji kwe yebiti’. Ñobätä ñan aune Sión yekänti kukwe ükaite, aune Jerusalén yekänti Jehová kukwe niedi” (Is. 2:2, 3). Zacarías, ni nibukäre Ngöbö kukwei niekä niebare “juta kwati aune juta dite krubäte jatai Jehová nitre rükä jie ngwanka känene Jerusalén, aune rabai ja ka ngäbitimana Jehovai”. Niarakwe bämikani “ni brare ni jätä blite kukwe jene jenebiti” ye ja ketaite dän nitre Israelkwe ja üaire yebätä, aune niedi kwetre: “Nun näin munbe, ñobätä ñan aune Ngöbö tä munbe ye namani gare nunye” (Zac. 8:20-23).

15. ¿“Obeja mda mda” ye tä näin ño nitre Israel ja üaire yebe?

15 “Obeja mda mda” ye tä näin nitre Israel ja üaire yebe, niaratre tä kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driere bentre (Mar. 13:10). Niaratre tä juta Ngöbökwe yete siba aune nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yebe tätre “ki kwatibe teri”, Jesukristo ni “obeja ngibiaka kuin” ye tä niaratre jie ngwen (ñäkädre Juan 10:16 yebätä).

JUTA JEHOVAKWE KÄNENE JA KRIEMIKAKÄRE

16. ¿Jehovakwe dre nuaindi kä “ja tare nikadi kri krübäte” mikakäre krüte ye kömikakäre?

16 Babilonia Kri gaite ye bitikäre juta Ngöbökwe mikai ja tare nike krubäte. Rabatekäre nire ni rabai Jehová ribere ja kriemikakäre. Jehová arabe käkwe kukwe ükaite aune köbö diainkä rü mikakäre nemen bare. Aune ye köböire, kä “ja tare nikadi kri krübäte” mikakäre krüte ye kömikai (Mat. 24:21; Ezeq. 38:2-4). Gog ja mikai “nitre juta jene jene te ükaninkrö” ye rüere (Ezeq. 38:10-12). Akwa, Gog rü nuaindi ye ngwane Jehovakwe nitre niara mikaka täte mikai kwäre aune rüdi kwe Gog aune nitre rükä kwe yebe. Ye ngwane, Ngöbökwe ja kä ye mikaita deme bätä gobran kwe ye mikaita kri. Niara arabe tä käbämike: “Nitre jökrä kä nebätä okwäbiti tikwe ja mikai gare; aune ti abokän Jehová rabai gare ietre” (Ezeq. 38:18-23).

“Ja tare nikadi kri krübäte” ye ngwane ni tädre konkrekasion nikwe yebe (Párrafo 16 nemen 18 mikadre ñärärä)

17, 18. a) ¿Gog rü nuaindi ni rüere ye ngwane nitre Jehová mikaka täte yei dre mikai gare? b) ¿Jehovakwe ni kriemikadre ie ni tö angwane nikwe dre nuaindre?

17 Gog rükaikä ye ngwane Jehovakwe niedi nitre niara mikaka täte yei: “Nän juta tikwe, mun rika cuarto munkwe ye teri, aune munkwe jukwe dika jabiti. Munkwe ja üka ken yete nememe ti töita rubun näin ta ye ngwane” (Is. 26:20). Kä ye ngwane, Jehovakwe kukwe niedi nie ni jie ngwankäre ye nikwe mikadre täte ne kwe ni rabadrete kwäre. Aune “cuarto [...] teri” niebare ye abokän konkrekasion jene jene gärätä raba ruin nie.

18 Ja tare nikadi kri krubäte ye näire Jehovakwe ni kriemikadre ie ni tö angwane, nikwe mikadre nüke gare jai juta tärä kwe Kä tibienbätä aune tä ükaninte konkrekasion jene jene yebiti. Aisete, ¡ni tädre konkrekasion nikwe yebe käre! Ni salmo tikaka ye erere nikwe ja töi mikadre kwatibe kukwe ne niere: “Ni mikadre kwäre ye tä gare Jehovai. Mätä kukwe kwin mike nemen bare juta mäkwe kräke” (Sal. 3:8).

^ párr. 2 Hebreos 9:15, (TNM): “Ye medenbätä niara ye köböire kukwe ükaninte mrä, ne kwe niara krütadre nitre kökatarikäre aune mikakäre kwäre kukwe ükaninte käne yebätä, nire nire tä dianinkä yekwe jondron kwin rabadre kärekäre käbämikani ye erere”.

^ párr. 12 Isaías 43:10: “Mun testiko tikwe, nieta Jehovakwe, tikwe mun dianinkä sribikäre ja kräke, ne kwe rabadre gare muen aune munkwe tö ngwandre tie, ne kwe rükadre gare muen ti ne abokän Arabe. Ti ne känenkri Ngöbö mada ñaka sribebare, ti ngöräbe aune ti bitikäre Ngöbö mada ñakare”.

^ párr. 12 Daniel 12:3: “Nire ie kukwe nüke gare kwin rabai trä ngitiekä kä kwinta trä ngitiekä ye kwrere; aune nireta nitre kwati ngwen kukwe metre nuainkäre, ye rabai käre aune kärekäre muke ye erere”.