Känändre nekänti

Indice yete känändre

Mun rabadi “sacerdotere gobranka”

Mun rabadi “sacerdotere gobranka”

“Mun arabe rabai ti kräke sacerdotere gobranka aune juta deme.” (ÉX. 19:6)

1, 2. ¿Meri monsoi kriemikadre ye ñobätä ribe nämene?

KUKWE rabai bare niebare kena Bibliabätä ye ütiäte krubäte Jehová töita ño ye mikakäre nemen bare. Kukwe käbämikani Edén ye ngwane, Ngöbö metre käkwe niebare: “Tikwe mä [Satana] bätä meri mikai ja rüere kwärikwäri, aune tikwe mä monsoi bätä meri monsoi mikai ja rüere”. ¿Ñongwane niaratre rabadi mrä ja rüere? Jehovakwe niebare meri monsoi ye käkwe rätäi Satana “dokwä[biti]” aune Satana ye käkwe meri monsoi kwetai “ngoto üe” yebätä (Gén. 3:15). Satana aune meri rabai ja rüere krubäte, aisete Satana kukwe bätäkä ngwarbe nuaindi meri monsoi gatekäre.

2 Ye medenbätä, ni salmo tikaka niebare Ngöböi: “¡Mike ñärärä!, nitre mä rüere ye tätre kä mike nokwre; nitre brukwä mä kräke ye tätre bike kri. Tätre kukwe ngwarbe niere käbube juta mäkwe yebätä; tätre kukwe nuainne nitre ütiäte mäkwe ye rüere. Tätre niere: ‘Brän, ani juta kwetre gainte’” (Sal. 83:2-4). Juta medenkri meri monsoi jatai ye Satana tö namani mikai käme aune gaite. Aisete, kukwe ükateta metre jabe ye erere Jehovakwe kukwe mada ükaninte meri monsoi ye kriemikakäre aune monso dianinkä Gobrankäre ye rabadre kukwe kwin nuainne.

KUKWE ÜKANINTE MERI MONSOI KRIEMIKAKÄRE

3, 4. a) ¿Kukwe ükaninte biani Moisés ie ye kömikani ñongwane? b) ¿Juta Israel dre nuaindi niebare kwetre? c) ¿Kukwe ükaninte biani Moisés ie ye ñokäre nuainbare?

3 Abrahán, Isaac aune Jacob monsoitre namani kwati krubäte  angwane, Jehovakwe niaratre ükaninte aune namanintre juta Israel kirabe. Moisés yebiti Jehovakwe kukwe ükaninte juta ye aibe ben, kukwe ükaninte ye kädekata kukwe ükaninte biani Moisés ie. Ngöbökwe kukwe biani Moisés ie juta ye kräke aune niaratre kukwe ye kani ngäbiti mikakäre täte. Biblia tä niere: “Tärä abokänbätä kukwe ükaninte nämene tikani ye [Moisés] diani aune ñäkäbarebätä kwe nitre ye jökrä olote. Ye bitikäre nitre ye niebare: ‘Jehovakwe kukwe niebare ye nunta juto biarebe nuainkäre jökrä aune mikakäre täte’. Ye medenbätä, [toro kämikani ye] Moisés käkwe däri[e] diani aune metaninkä kwe juta yebiti aune niebare kwe: ‘Kukwe ne jökräbätä Jehová tä kukwe ükete munbe däri nebiti’” (Éx. 24:3-8).

4 Kukwe ükaninte biani Moisés ie ye kömikani kä 1513 kä 1 känenkri Ngutuä Sinaí yekänti. Kukwe ükaninte ye köböire Ngöbökwe juta Israel ye dianinkä ja kräke. Kä ye ngwane ja käne niara namani Ni Kukwe Ükatekä, Ni Kukwe Bianka Nuaindre aune Rei niaratre kräke (Is. 33:22). Ngöbö kukwei mikata täte o ñaka mikata täte ye ngwane dre dre tä nemen bare ye kukwe namani bare Israel yebätä tä mike gare. Kukwe ükaninte biani Moisés ie ye nämene niere ñaka Ngöbö ngwarbe mikadre täte aune ñaka ja mikadre gure ni ñan Ngöbö mike täte ben, ne kwe monso jatadre Abrahán mräkätre yekri ye ñaka rabadre käme (Éx. 20:4-6; 34:12-16).

5. a) ¿Kukwe ükaninte biani Moisés ie ye köböire dre rabadre nitre Israel yekwe? b) ¿Ñobätä Ngöbökwe ñaka juta Israel kani ngäbiti jankunu?

5 Kukwe ükaninte biani Moisés ie ye käkwe nitre ükaninte sacerdotere aune ye mikani gare nitre rabai bäri sacerdotere ja känenkäre (Heb. 7:11; 10:1). Jehovakwe kukwe biani ye nitre Israel mikadre täte ye köböire niaratre rabadre dianinkä “sacerdotere gobranka” (ñäkädre Éxodo 19:5, 6 yebätä). * Akwa kukwe ribebare ye nitre Israel ñaka mikani täte. Juta ye käkwe ñaka Mesías, Abrahán monsoi bäri ütiäte ye kani ngäbiti, ñakare aune ja mikani rüere kwetre. Ye medenbätä, Ngöbökwe ñaka juta ye kani ngäbiti jankunu.

Israel ñaka ja ngwani metre ye ñan mikani gare kukwe ükaninte biani Moisés ie ye ñaka namanina ütiäte (Párrafo 3 nemen 6 mikadre ñärärä)

6. ¿Kukwe ükaninte Biani Moisés ie ye ñokäre nuainbare?

6 Juta Israel ye trö kwitani Jehovai, ye medenbätä nitre ribebare ietre ne kwe rabadre dianinkä sacerdotere gobranka ye ñan namani bare täte ietre. ¿Kukwe ye mikani gare Kukwe Biani Moisés ie ye ñaka namanina ütiäte? Ñakare. Kukwe ükaninte Biani Moisés ie ye meri monsoi kriemikakäre aune nitre dimikakäre nire Mesías ye mike gare jai. Kristo nükani aune namani gare niara ye Mesías ye ngwane kukwe ye namani bare. Ye medenbätä, Biblia tä niere “Kukwe Biani Ngöbökwe Moiséye, ye Kristo [...] mikani nebe bare täte jökrä” (Rom. 10:4). ¿Nire nire diandrekä mada rabakäre sacerdotere? Kukwe ükateta metre jabe ye erere Jehovakwe kukwe mada ükaninte juta mrä diankakäre.

 KUKWE ÜKANINTE JUTA MRÄ DIANKAKÄRE

7. ¿Jehová kukwe meden mikani gare Jeremías yebiti?

7 Kukwe Biani Moisés ie ye dianka jämi känenkri Jehovakwe mikani gare ni niara kukwei niekä Jeremías yebiti niarakwe “kukwe mrä ükaite” juta Israel yebe (ñäkädre Jeremías 31:31-33 yebätä). * Kukwe ükaite mrä ye ñaka rabadi ja erebe kukwe ükaninte biani Moisés ie yebe, ñobätä ñan aune kukwe mrä ye köböire ngite juain ta nitrebiti aune jondron nire ñaka biain kämikadre ngite ütiäre. ¿Ye rabadi bare ño?

8, 9. a) ¿Jesús ja därie ianinte ye köböire dre kwin tä nemen bare? b) ¿Nitre tä siba kukwe ükaninte mrä yete ye kräke dre kwin tärä? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

8 Siklo nikani ta ye bitikäre, köbö 14 nisán kä 33 yete, Däkien Jesús Mrö Biani Deu. Vino nämene copa yete yebätä nämene blite nitre ja tötikaka 11 yebe angwane niebare kwe: “Uba döi ne abko ti därie tikwe ara. Ti krütadi angwane, ti därie rimiadite munkrä, köböire Ngöbökwe kukwe ükaditeta btin munbe, ye mden abko uba döi ne tä bä mike” (Luc. 22:20). Jesukwe kukwe niebare vino yebätä ye tärä Mateo tä niere krörö: “Ne abko ti därie tikwe ara. Ngöbökwe kukwe ükadite btin munbe ye abko rabadi bare täte jökrä ti därie nebti. Erere arato, ti därie rimiadite ni kwati kräke köböire ni kwati ngite Ngöbö rüere ye Ngöbökwe diandikä mento btä” (Mat. 26:27, 28).

9 Kukwe ükateta metre jabe ye kwrere kukwe ükaninte mrä ye namani ütiäte Jesús ja därie ianinte ye köböire. Niara ja därie ianinte batibe aune ye köböire ngite juanta ta nibiti. Kukwe ükaninte mrä ye ñaka Jesús kräke. Niara ñaka ngite jire, aisete ngite juandre ta niarabiti ye ñaka ribe nämene kwe. Akwa, Jesús ja därie ianinte ye köböire Ngöbökwe jondron kwin nuaindi ni Adán monsoitre kräke. Arato, ye köböire raba nitre kä nebätä ruäre ja mikaka metre täte denkä üai deme yebiti ja “ngäbriänkäre” (ñäkädre Romanos 8:14-17 yebätä). Ngöbö okwäkänti niaratre ye rabadi kwin mrebe ngite yebätä, Jesús, Ngöbö monsoi ye kwrere niaratre rabai. “Jändrän kuinkuin biandre Ngöbökwe Kristoye, ye ni[aratre] rabad[re] bkäne siba Kristobe” aune nitre Israel jondron kwin juani ja bäre ye rabadre kwetre arato, niaratre rabadre “sacerdotere gobranka”. Nitre yebätä apóstol Pedro niebare: “Mun [...] ara jire abko [...] dianinkä Ngöbökwe jakrä. Erere arato, ni blitaka Ngöböbe ni mda mda diäre [...] ye kwrere Ngöbökwe mun mikani sribire jakrä. Amne mun abko juta deme Ngöbökwe. Mdakäre abko, mun abko jen Ngöbökwe. Niarakwe mun dianinkä kore jakrä angwane, jändrän kuinkuin nuenbare kri krübäte kwe munkrä, ye abko mun rikadre mike gare ni mda mdaye abkokäre. Mun nämane nüne kä ikote [...] akwa Ngöbö ara jire käkwe mun käräbareta nüne kä trä kuin bä nuäre jen kwe te” (1 Ped. 2:9). ¡Kukwe ükaninte mrä ye ütiäte krubäte! Kukwe ükaninte ye köböire nitre ja tötikaka Jesukwe ruäre rabadi Abrahán monsoitre mada yete.

KUKWE ÜKANINTE MRÄ YE KÖMIKANI

10. a) ¿Kukwe ükaninte mrä ye ñongwane kömikani? b) ¿Ñobätä ñaka kukwe ye kömikani kenanbe?

10 ¿Kukwe ükaninte mrä ye ñongwane kömikani? Köbö mrä te Jesús nämene Kä tibienbätä ye ngwane blitabare kwe kukwe yebätä, akwa kukwe ye ñaka kömikani köbö deu yete. Kukwe ükaninte mrä kömikakäre Jesukwe ja därie iandrete aune ütiä mikadre gare Jehovai kä kwinbiti. Ne madakäre, “jändrän kuinkuin biandre Ngöbökwe Kristoye, ye ni[re] rabadi bkäne siba Kristobe” ye dianinkä üai deme yebiti. Ye medenbätä, kukwe ükaninte mrä ye kömikani Pentecostés kä 33 yete, aune kä ye näire nitre ja tötikaka ruäre dianinkä üai deme yebiti.

11. a) ¿Kukwe ükaninte mrä ye köböire nitre Judea aune nitre ñaka Judea namani ño Israel üaire yete? b) ¿Nitre nibe rabai kukwe ükaninte mrä yete?

 11 Jehovakwe kukwe mrä ükaite Israel yebe mikani gare kwe Jeremías yebiti, ye ngwane kukwe ükaninte biani Moisés ie ye namani “ütiäte ñakare” kukwe ruäre känti, akwa kukwe mrä kömikani ye ngwane kukwe ükaninte biani Moisés ie ye mikani krüte täte (Heb. 8:13). Kukwe mrä kömikani ye köböire Ngöbö jatani nitre Judea aune nitre ñaka Judea tarei kwata ñaka tikaninkä ye kain ngäbiti ja erebe, ñobätä ñan aune nitre tarei kwata tikadrekä “yebrä nuaindre ja brukwäbätä, ja üaibiti aune ñan tärä okwäbiti” (Rom. 2:29, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). Kukwe ükaninte mrä ye köböire Jehovakwe ja kukwei tikai “niaratre töite; angwane niaratre brukwäbätä” (Heb. 8:10NGT). Nitre 144,000 dianinkä abokän tä kukwe ükaninte mrä yete. Niaratre ye rabai juta mrä erere, aune kädekani: “Israel Ngöbökwe” ye abokän Israel üaire (Gál. 6:16, NGT; Apoc. 14:1, 4).

12. ¿Dre tä mike gare kukwe ükaninte biani Moisés ie aune kukwe ükaninte mrä ye bäsi ja erebe?

12 ¿Dre tä mike gare kukwe ükaninte biani Moisés ie aune kukwe ükaninte mrä ye bäsi ja erebe? Kukwe ükaninte biani Moisés ie ye Jehovakwe nuainbare nitre Israel kirabe yebe. Kukwe ükaninte mrä ye Jehovakwe nuainbare Israel üaire yebe. Kukwe ketebu ükaninte yete ni iti nämene dianinkä ji ngwankäre: kukwe ükaninte kena ye nuainbare Moisés köböire aune kukwe ükaninte mrä ye Jesús köböire. Kukwe ketebu ye mikani ütiäte däri yebiti: kukwe ükaninte biani Moisés ie ye mikani ütiäte jondron nire därie yebiti aune kukwe ükaninte mrä ye mikani ütiäte Jesús därie yebiti. Kukwe ükaninte biani Moisés ie ye ngwane Moisés nämene juta Israel jie ngwen, aune kukwe ükaninte mrä yete Jesús, ni konkrekasion Jie ngwanka tä juta mrä ye jie ngwen (Efes. 1:22).

13, 14. a) ¿Ñobätä kukwe ükaninte mrä ye tä blite Gobran Ngöbökwe yebätä? b) ¿Dre ribeta ne kwe Israel üaire rabadre gobrane Kristobe kä kwinbiti?

13 ¿Ñobätä kukwe ükaninte mrä ye tä blite Gobran Ngöbökwe yebätä? Kukwe ükaninte mrä ye köböire nitre kristiano namani juta deme, ne kwe rabadre reire aune sacerdote Gobran Ngöbökwe kä kwinbiti yete. Juta ye Abrahán monsoitre mada (Gál. 3:29). Ye medenbätä, kukwe ükaninte mrä ye mikani gare kukwe ükaninte Abrahán ben ye rabai bare metre.

14 Nibira gare nie ye erere, kukwe ükaninte mrä ye köböire Israel üaire namani aune “jändrän kuinkuin biandre Ngöbökwe Kristoye, ye ni[aratre] rabad[re] bkäne siba Kristobe”. Nitre dianinkä ye rabadre reire aune sacerdote Gobrankäre Kristobe kä kwinbiti, yekäre kukwe ükateta metre jabe ye erere kukwe mada ükadrete.

KUKWE ÜKANINTE KÖBÖIRE NITRE MADA GOBRANDI KRISTOBE

15. ¿Jesukwe kukwe meden ükaninte akwle nitre apóstol ja ngwanka metre yebe?

15 Däkien Jesús Mrö Biani Deu, ye bitikäre niarakwe kukwe ükaninte nitre apóstol ja ngwanka metre yebe. Kukwe ükaninte ye kädekata kukwe ükaninte Gobrankäre (ñäkädre Lucas 22:28-30 yebätä). Kukwe mada ükaninte käne ye Jehovakwe nuainbare, akwa kukwe ükaninte Gobrankäre ye Jesukwe nuainbare akwle nitre ja tötikaka dianinkä yebe. Jehovakwe kukwe ükaninte niarabe ne kwe rabadre “Melquisedec [...] kwrere [...] blitaka [...] ni mda mda diäre”, kukwe yebätä nämene blite angwane, niebare kwe “ti Rünkwe kä biani gobrankrä tie ye kwrere tita bien munye arato” (Heb. 5:5, 6).

16. ¿Kukwe ükaninte Gobrankäre ye köböire dre tä nemen nitre dianinkä yekwe?

16 Nitre 11 apóstol ja tuani kukwe keta kabre ben, akwa yebiti ta ja ngwani metre kwe Jesús ie. Kukwe ükaninte Gobrankäre ye käkwe mikani gare ietre rikai kä kwinbiti aune rabadi täkäni küräbiti gobrankäre aune sribikäre sacerdotere. Akwa, nitre 11 apóstol ye ñan aibe kwe sribi ütiäte rabadi. Jesukristo ja mikani tuare köböre apóstol Juan ie aune niebare kwe ie: “Tikwe kukwe blo ganainbare kwäräbe jökrä, ütiäre Ngöbökwe ti mikani täkänintbe gobrane ketetibe jabe, ye kwrere nire nire [...] abko rabadre kukwe  blo ganaine kwäräbe jökrä arato. Nitre ye abko tikwe mikadi täkänintbe gobrane ketetibe jabe” (Apoc. 3:21). Ye medenbätä, kukwe ükaninte Gobrankäre ye nuainbare nitre kristiano 144,000 dianinkä ye kräke arato (Apoc. 5:9, 10; 7:4). Kukwe ükaninte ye köböire nitre ye rabadi gobrane kä kwinbiti Jesube. Niaratre ye bämikata meri diankata ja mäkätekäre ni reire ben aune tä nemen gobrane muko kwe ben ye kwrere. Nitre kristiano dianinkä ye Biblia tä kädeke “meri ben ni Kordero kwrere rabai” aune tä bämike “meri bati kaibe deme” tä ja mäkätekäre ye kwrere (Apoc. 19:7, 8; 21:9; 2 Cor. 11:2).

TÖDEKE KWATIBE GOBRAN NGÖBÖKWE IE

17, 18. a) Kukwe keta ti tä blite Gobran Ngöbökwe yebätä ye mä raba mike gare. b) ¿Ñobätä ni raba tödeke kwatibe Gobran yei?

17 Kukwe keta ti ükaninte abokänbätä nikwe ja tötiri kukwe ja tötikara käne aune matare yete ye tä blite kukwe ütiäte nuaindi Gobrankäre yebätä (recuadro “Ngöbökwe ja töi mikai nemen bare ño” mikadre ñärärä). Kukwe ükateta jabe ye erere kukwe ükaninte Gobrankäre ye nuainbare. Ye medenbätä, kukwe keta kabre tä mike gare nie ni rabadre tödeke kwatibe Ngöbökwe monso kwe dianinkä Gobrankäre yei. Ngöbö tö dre nuain Kä tibien aune ni kä nebätä kräke ye mikai nemen bare niara ye köböire (Apoc. 11:15).

Jehová tö dre nuain Kä tibienbätä ye mikai nemen bare kwe monso dianinkä kwe Gobrankäre ye köböire (Párrafo 15 nemen 18 mikadre ñärärä)

18 ¿Ni raba nütüre Gobran Ngöbökwe ye ñaka kukwe kwin mikai nemen bare kärekäre ni kä nebätä kräke? Gare metre nie Gobran Ngöbökwe ye aibe käkwe kukwe jökrä ükaite ni kä tibienbätä kräke. Ye medenbätä, ¡kä jutobiti nikwe kukwe ye mikadre gare nitre madai! (Mat. 24:14.)

^ párr. 5 Éxodo 19:5, 6: “Tita kukwe niere ye erere munkwe mikai täte bätä kukwe ükaninte tikwe ye munkwe mikai täte metre angwane, erametre mun rabai juta jeñe tikwe nitre jökrä juta madate yebiti ta, ñobätä ñan aune kä tibien jökrä ye tikwe. Aune mun arabe rabai ti kräke sacerdotere gobranka aune juta deme. Kukwe ne mäkwe nie Israel ngäbriänkätre yei”.

^ párr. 7 Jeremías 31:31-33: “‘¡Mike ñärärä! Köbö rükai nieta Jehovakwe, abokän näire tikwe kukwe mrä ükaite Israel aune Judá yebe: mun mräkätre nämä ngite Egipto abokän tikwe mikaba kwäre, ye ngwane ‘tikwe kukwe ükateba bentre aune ti nämä niaratre bökänkä, akwa niaratre ye arabe käkwe kukwe ye kitaba tibien’, ye erere ñaka rabaita bare, nieta Jehovakwe’. Jehovata niere köbö näin ta ye bitikäre kukwe ükaninte ne tikwe nuaindi juta Israel yebe. Tikwe ja kukwei mikai niaratrebätä aune tikwe tikai niaratre brukwäte. Erametre ti rabai Ngöbö kwetre aune niaratre rabai juta tikwe”.