Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Ñokänti gare mäi kukwe metre ye kwani mäi?

¿Ñokänti gare mäi kukwe metre ye kwani mäi?

“Kukwe meden kwin aune meden Ngöböta kain ngäbiti aune meden metre ye rabadre gare metre munye.” (ROM. 12:2, TNM)

1. ¿Nitre católico aune protestante ji ngwanka käne ye kätä dre nuainne rü nuainta ye näire?

¿NGÖBÖ tö nitre kristiano tuai niken rübätä aune nitre juta madate murie kete? Nitre kwati tä ja bien kristiano käkwe kukwe ye erere nuainbarera kä 100 nikanina ta yete. Nitre católico käkwe nitre católico mada murie ketabare, aune nitre protestante käkwe nitre mada protestante murie ketabare. Nitre católico ji ngwanka käne ye kätä orare nitre rükä aune kürü rükäre ietre ye kräke. Rübare Kri Bobukäre ye näire nitre ja bianka kristiano käkwe kukwe ye nuainbare bä kabre.

2, 3. a) ¿Rübare Kri Bobukäre ye näire nitre Testiko käkwe dre nuainbare aune ja känenkäre dre nuainbare kwetre arato? b) ¿Ñobätä nitre Testiko ñaka ja mikani siba rüte?

2 ¿Rübare Kri Bobukäre ye näire nitre testiko Jehovakwe käkwe dre nuainbare? Niaratre ñaka ja mikani rü yete. ¿Kukwe medenbätä niaratre ja ngwani kore? Jesukwe ja ngwani ño aune kukwe driebare kwe ye ererebätä niaratre ja ngwani. Niarakwe niebare: “Munkwe ja taredre kwärikwäri tita niere munye, ne kwrere munkwe ja taredre ne ngwane, mun abko ja töitikaka tibe ye rabadi gare ni jökräye” (Juan 13:35). Ne madakäre, Pablo kukwe tikani nitre kristiano Corinto ie ye niaratre ngwani törö jai aune ye erere nuainbare kwetre kä ye näire (ñäkädre 2 Corintios 10:3, 4 yebätä).

 3 Nitre kristiano metre tä ja jie ngwen Biblia yebätä, köböire dre abokän metre aune dre abokän ñaka metre ye nemen gare ietre, aisete niaratre töi ye ñaka tuenmetre niken rübätä aune ja kite rükäre. Nitre testiko Jehovakwe kwati krubäte tä ja di ngwen nüne nitre kristiano metre erere yebätä rüeta nakainkä. Niaratre kwati kitanina ngite aune mikanina sribire ja dibiti sribi mada yebätä. Ñodre, gobran nazi nämene gobrane Alemania ye ngwane, niaratre ye ruäre murie ketani. Nitre Testiko kä Europa yekänti käkwe ja tare nikabare krubäte, akwa yebiti ta niaratre kukwe kwin Gobran Jehovakwe yebätä driebare jankunu. Kä nitre ngite kitakäre, kä känti nitre kristiano ja ngwanka metre nämene ngite gobran nazi yekwe aune kä känti nitre kita nämene kaibe ngite yekänti käre niaratre kukwe driebare. * Arato, kä 1994 nitre Ruanda kwati murie ketani rü näire ye ngwane nitre Testiko ye ñaka ja mikani siba rü yete. Aune rü nuainbare köböite nitre nünanka Yugoslavia ja ñäkäninbiti ye ngwane niaratre ñaka ja mikani siba rü yete arato.

4. ¿Ni ñaka ja mike siba rüte ye tä dre mike gare nitre kwati ie nibätä?

4 Ni testiko Jehovakwe ñaka ja mike rüte ye nitre kwati krubäte kä jökräbiti tä miketari ñärärä, ye köböire nüke gare ietre nita Ngöbö aune nitre mada ye tarere metre aune nita ja ngwen ni kristiano metre ye erere. Akwa, ¿kukwe meden köböire nüke gare nitre kwati ie arato ni abokän kristiano metre?

NITRE TÖTIKATA BÄRI

5. ¿Kukwe meden namani nuaindre nitre Judea nänkä kena Jesús jiebiti yei?

5 Jesús jatani kukwe driere ye ngwane mikani gare kwe kukwe kwin driedre Gobran Ngöbökwe yebätä ye ütiäte krubäte. Nitre 12 ja tötikaka ben dianinkä kwe sribi ye nuainkäre aune sribi ye nuaindi kä jökräbiti tibien niebare kwe, ye bitikäre nitre mada 70 tötikani kwe (Luc. 6:13; 10:1). Niarakwe nitre ye tötikani ne kwe rabadre dirire nitre madai. Käne niaratre rabadre kukwe driere nitre Judea yei, akwa ye bitikäre kukwe mada ütiäte namani bare: niaratre rabadre kukwe kwin driere nitre juta mada mada ie arato. ¡Kukwe mada namani nuaindre nitre Judea nänkä Jesús jiebiti yei! (Hech. 1:8.)

6. ¿Jehová ñaka ni kitete ye dre mikani gare Pedro ie?

6 Apóstol Pedro ye juani Cornelio gwirete, ni ye abokän ñaka Judea. Pedro ie nükani gare Ngöbö ñaka ni kitete. Ye ngwane ribebare kwe Cornelio aune mräkätre kwe yei rabadre ja ngökö ñöte (Hech. 10:9-48). Kä ye ngwane ja känenkäre kukwe drie jatani kä jökräbiti tibien: nitre juta jökrä te namani kukwe metre kukwe nuin aune kain ngäbiti.

7, 8. ¿Juta ükaninte Jehovakwe tä dre nuainne Gobran Ngöbökwe kukwei mikakäre gare nitre kwati krubäte ie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

7 Ja mräkätre tä kädekani sribi nuainta nitre testiko Jehovakwe yekwe jie ngwankäre ni näire, ye tä nitre töi mike kä jutobiti kukwe driere aune kukwe kwin ye mike gare kä jökräbiti tibien. Kä nengwane nitre Testiko bäsi 8 millón tä kukwe driebare Kristokwe ye mike gare kukwe 600 jene jenebiti, aune köböra nuainne bäri nitre kukwei mada mada yebiti. Tätre kukwe driere ju ju te bätä ji ngrabare ye köböire nüke gare kwin aune kä ye erere känti tätre tärä aune täräkwata ye mike mesa o jondron mada tärä o täräkwata mikara tuare yebiti.

8 Juta ükaninte Jehovakwe ye käkwe ja mräkätre aune ja ngwaitre 2,900 biti bäri tötikanina kwin krubäte Biblia aune tärä bätä täräkwata ye kwitakäre. Kukwe mada mada abokänbiti nitre braibe tä blite ye kräke tärä sribeta arato. Ñodre, nitre testiko Jehovakwe juta España yekänti tätre tärä aune täräkwata ye kwite kukwe catalán yebiti. Kä nengwane nitre kwati krubäte tä blite bäri kukwe catalán aune kukwe mada mada jene jene yebiti. Nitre testiko Jehovakwe tä tärä aune täräkwata sribere aune gätä nuainne kukwe catalán yebiti  aune nitre blitaka catalán ye brukwäte kukwe ye tä mate.

9, 10. ¿Juta ükaninte Jehovakwe tö nitre jökrä dimikai kukwe ja üairebiti ye tä bämike ño?

9 Kukwe keta kabre jene jenebiti nitre tä blite ye kräke tärä aune täräkwata sribeta bäri. Ñodre, juta México yekänti nitre jökrä bäsi tä blite kukwe suliare yebiti, akwa kä ye arabe känti nitre tä blite kukwe mada mada yebiti arato. Ñodre, nitre tä blite kukwe maya yebiti. Bitinkä sukursal käkwe nitre braibe blite kukwe maya yebiti tä kukwe kwite ye juani nitre blitaka kukwe maya ye käi känti, ne kwe nitre braibe ye tädre blite aune nitre kukwe nuin kukwe jeñe kwetre yebiti mantre jetebe. Arato, juta Nepal yekänti nitre 29 millón tä blite kukwe nepalés yebiti. Juta ye arabe känti nitre kwati tä blite kukwe 120 jene jenebiti, akwa nitre 10 millón abokän tä blite kukwe nepalés yebiti aune nitre mada kwati käkwe ja kitani blitakäre kukwe yebiti. Tärä aune täräkwata nikwe ye sribeta kukwe yebiti arato.

10 ¿Ñobätä juta ükaninte Jehovakwe tä nitre kwati ükete braibe kukwe kwitakäre? Ñobätä ñan aune kukwe driedre nitre juta jökrä te ie ye niaratre tä mike tuin ütiäte krubäte jai. Nitre testiko Jehovakwe käkwe täräkwata kia, täräkwata mada mada aune täräkwata Ni Mikaka Mokre bätä ¡Despertad! döräibarera krubäte kä jökräbiti tibien. Niaratre tä ngwian bien ja töi jeñebiti ye arabebiti sribi ye ütiä bianta kwetre, aune tätre nuainne kukwe niebare Jesukwe ne mikakäre täte: “Munkwe jondron ne kani ngäbiti ngwarbe, angwane bian ngwarbe arato” (Mat. 10:8, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte).

Nitre kukwe kwitaka tä tärä aune täräkwata kwite kukwe alemán bajo yebiti (Párrafo 10 mikadre ñärärä)

Tärä sribeta kukwe alemán bajo yebiti ye kwin kukwe driekäre juta Paraguay yekänti (Üai bämikani kena mikadre ñärärä arato)

11, 12. ¿Nitre testiko Jehovakwe tä kukwe driere kä jökräbiti tibien ye tä mate ño nitre kwati yebätä?

11 Nitre testiko Jehovakwe tä kukwe driere kä jutobiti aune dirire kwin. Niaratre ie gare kwin kukwe metre ye kwani ietre, ye tä töi mike jondron ruäre tuenmetre kukwe driekäre nitre juta mada mada yete aune nitre blite kukwe jene jenebiti yei. Niaratre kwati tä nüne jondron braibebiti, tätre ja kite blitakäre kukwe madabiti aune tä ja di ngwen nüne kä madakänti. Kukwe drieta kä jökräbiti tibien aune nitre tötikata ye köböire nüke gare nitre kwati ie nitre testiko Jehovakwe yebrä nitre ja tötikaka metre Jesukwe.

12 Ni Testiko tä kukwe jökrä ne nuainne, ñobätä ñan aune kukwe metre kwani nie ye gare kwin nie. Ne madakäre, ¿kukwe meden tä mike gare nitre kwati ie nita  kukwe mike täte ye abokän metre? (Ñäkädre Romanos 14:17, 18 yebätä.)

¿ÑOBÄTÄ KUKWE YE METRE KRÄKETRE?

13. ¿Nitre Testiko tä dre nuainne ne kwe juta ükaninte Jehovakwe tädre kwin ja üaire?

13 Ja mräkätre aune ja ngwaitre ie kukwe metre kwani ye tä mike gare kukwe keta kabrebiti. Ja mräkä iti abokänbiti kä niena raire sribibätä Jehová kräke kätä kukwe ne niere: “Ja di ngwanta krubäte ne kwe juta ükaninte Jehovakwe yete kukwe käme ñan nuain tädre, yebätä nire nire töi ükadrete o mäträdrebätä ye ererebätä nuainta”. ¿Ñokänti kukwe ye tä nemen bare? Kukwe ükaninte ja ngwankäre kwin tä tikani Bibliabätä ye nitre Testiko jökrä tä ja di ngwen mike täte aune tätre ja ngwen Jesús bätä nitre ja tötikaka ja ngwani ye erere. Ja di ngwanta kukwe ye nuainne ye köböire nitre ñaka kitakata krubäte konkrekasionte, niaratre töita ñaka kukwe ükaninte Ngöbökwe mikabätä täte yebätä. Nitre testiko Jehovakwe ye bäsi jökrä tätre ja ngwen kwin aune kukwe kwin bämike nitre mada käne, nitre ye ruäre nämene ñaka nüne kwin Ngöbö okwäkänti, akwa nengwane tätre ja di ngwen nüne kwin arato (ñäkädre 1 Corintios 6:9-11 yebätä). *

14. ¿Nitre kitaninkä konkrekasionte käkwe dre nuainbarera, aune ye köböire dre namanina bare?

14 Akwa, kukwe nieta Bibliakwe ye ererebätä nitre ruäre kitakata konkrekasionte, ¿dre nie raba nitre yebätä? Niaratre kwati krubäte käkwe kukwe käme ye tuanimetre, aune konkrekasion niaratre kani ngäbitita kä jutobiti (ñäkädre 2 Corintios 2:6-8 yebätä). Kukwe ükaninte ja ngwankäre kwin tä tikani Bibliabätä ye mikata täte köböire konkrekasion kristiano ye tä kwin aune tö ngwan raba ie. Iglesia mada mada yete nitre tuanmetreta kukwe keta kabre nuainne, akwa nitre testiko Jehovakwe tä ja di ngwen kukwe ükaninte Ngöbökwe mike täte. Kukwe ye köböire nüke gare nitre kwati ie niaratre ye kristiano aune tä kukwe metre ye erere mike täte.

15. ¿Dre käkwe mikani gare ja mräkä iti ie kukwe metre ye kwani ie?

15 ¿Ñobätä gare kwin nitre Testiko mada mada ie kukwe metre ye tä kwetre? Ja mräkä iti kä niena 54 niarabiti käkwe niebare: “Ti nämene monsore ye ngwane ti jatani tödeke kukwe ketamä ütiäte nebiti: 1) Ngöbö ye tärä; 2) niara ye Biblia sribebare, aune 3) niara tä konkrekasion kristiano nitre testiko Jehovakwe yebiti sribire aune kukwe kwin mike nemen bare kräke. Kä nikanina ta yete tikwe ja tötikabare Bibliabätä aune käre tita mike gare jai kukwe ketamä ye metre. Kukwe keta kabre tä mike gare tie kukwe ye metre, aune ye tä kä kwatire kwatire te tödeka tikwe mike bäri dite  aune nüke gare bäri kwin tie tita näin kukwe metre yebätä”.

16. ¿Dre tä mike gare meri iti ie kukwe metre ye kwani ie?

16 Meri iti Testiko gure tä sribire central mundial, juta Nueva York yekänti käkwe kukwe ne niebare juta ükaninte Jehovakwe yebätä: “Juta ne aibe tä erametre Jehová kä ye mike gare. ¡Aune Ngöbö kä ye tä tikani 7,000 näre Bibliabätä! Ne madakäre, kukwe nieta 2 Crónicas 16:9 ye tä ti dimike: ‘Jehová abokän okwäta kä tibien nebätä ja die mikakäre tuare, nitre brukwä täte niara kräke ye ütiäre’”. Niebare kwe arato: “Kukwe metre ye käkwe diribare tie ne kwe ti brukwä tädre täte Jehová kräke aune niara raba ja die yebiti ti dimike. Tita ja mäke ben ye jondron bäri ütiäte tä tikwe. Arato, Jesukwe nun dimikani niara mike gare jai yebätä tita debe bien. Kukwe gare tie niarabätä ye tä ti mike dite”.

17. Ja mräkä iti abokän nämene ñaka Ngöbö mike era jai, ¿yei ñobätä nüke gare kukwe metre ye kwani ie?

17 Ja mräkä iti jämi ja mike kukwebätä ye känenkri nämene ñaka Ngöbö mike era jai, niara yei kukwe ne nükani gare: “Jondron sribebare Ngöbökwe ye tita miketari ñärärä angwane, Ngöbö tö ni tuai nüne kä jutobiti ye tä nüke gare tie; ye medenbätä niarakwe ñaka ni tuainmetre ja tare nike jankunu ye gare kwin tie. Ne madakäre, nitre tä ja ngwen bäri käme, akwa juta Jehovakwe tä tödeke bäri, kätä juto bätätre aune tätre ni mada tarere. Üai deme Jehovakwe aibe raba kukwe ñan tuabare ye erere nuainne” (ñäkädre 1 Pedro 4:1-4 yebätä).

18. a) ¿Ja mräkätre mada nibu käkwe kukwe meden niebare? b) ¿Kukwe niebare kwetre ye erere mä töita?

18 Ja mräkä mada käkwe sribibarera kä kwati krubäte te Jehová kräke käkwe niebare ñobätä kukwe metre ye kwani ie: “Mekera nükebe kä nengwane, nüke gare tie ja tötika ye köböire, nitre Testiko ye tä ja di ngwen ja ngwankäre nitre kristiano siklo kena ye erere. Tikwe dikaka barera kä jökräbiti tibien aune niaratre tä keteitibe ye tikwe tuanina ja okwä jeñebiti. Kukwe metre Bibliabätä ye köböire ja ruin kwin tie aune kätä juto tibätä”. Ja mräkä iti abokänbiti kä niena 60 biti bäri ie ngwanintari ñobätä gare kwin ie nitre Testiko yekwe kukwe metre tä, ye ngwane mikani gare kwe nitre yebrä tä näin erametre Jesús jiebiti. Niarakwe niebare: “Nunta ja tötike kwin Jesukwe nünanbare aune kukwe driebare yebätä, aune niarakwe kukwe nuainbare ye nemen ütiäte nun kräke. Nunta ja di ngwen kukwe ruäre tuametrekäre ne kwe nun rabadre nökrö bäri Ngöbö ken niara ye köböire. Nüke gare kwin nunye niarakwe ni kökanintari ye aibe köböire ni rabai mikani kwäre. Aune niara ye ganinkröta ye gare nunye, ñobätä ñan aune nitre kukwe ye tuaka ja okwä jeñebiti käkwe mikani gare” (ñäkädre 1 Corintios 15:3-8 yebätä).

KUKWE METRE YE ÑAKA KÄBÄIDRE

19, 20. a) ¿Nitre kristiano Roma ye kisete sribi meden nämene abokän Pablo ngwani törö ietre? b) ¿Sribi meden ütiäte krubäte tä nitre kristiano kisete?

19 Nita ni mada tarere, aisete ni ñaka raba kukwe metre ütiäte krubäte ye käbäire. Pablo käkwe niebare ja mräkätre konkrekasion Roma yekänti ie: “Kukwe mun diantarikrä abko tä ja ken munbe, ñobtä ñan angwane Jesu abko ma Dänkien makwe niedre ja kada jenbti amne Ngöbökwe Jesu mikaninta nire, yebti makwe tödekadre amne makwe mikadre era ja töibti angwane, ma rabadi dianintari. Ye abko, Jesu mikata era ja töibti amne tödekata bti, yebtä ni ngite ñakare mda abko Ngöböta niere nibtä amne, Jesukristo abko ni Dänkien nita niere ja kada jenbti, ye ngwane nita nebe dianintari” (Rom. 10:9, 10).

20 Ni testiko Jehovakwe ie gare kwin kukwe metre ye kwani nie. Aune kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driedre ni madai ye ütiäte krubäte gare nie arato. Aisete, nikwe kukwe driedre ietre ye ngwane nikwe töi mikadre kukwe ye kain ngäbiti, aune nuaindre ñan kukwe Bibliabätä drieta ye aibe köböire, ñakare aune nuaindre kä jutobiti.

^ párr. 3 Tärä Los testigos de Jehová, proclamadores del Reino de Dios, página 191 nemen 198 bätä 448 nemen 454 mikadre ñärärä.

^ párr. 13 1 Corintios 6:9-11, (TNM): “Nitre kukwe käme nuainkä yekwe gobran Ngöbökwe ñaka rabai, ¿ye ñaka gare muen? Munkwe ñaka ja ngökamana. Nitre ja mikaka gure ngwarbe, nitre jondron ngwarbe mikaka ngöböre jai, nitre tärä gure akwa ja mike gure ni madabe, nitre brare ja mike merire, nitre brare ruäre nemen jabe, nitre gokä, nitre töi käre jondron tuabätä bäri ere jakwe, nitre dröbanikaka, nitre blitaka ngwarbe ni mada rüere, nitre jondron diankaka ni madakän nitre kukwe ne nuainkä yekwe gobran Ngöbökwe ye ñaka rabai. Aune, ye abokän, erere mun ruäre nämene. Akwa mun bätäninte, akwa mun dianinkä jenena deme, akwa mun kädekaninte kwin metre Däkien Jesukristo ye käbiti bätä Ngöbö nikwe üai yebiti”.