Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nitre sribikä köbö täte Ngöbö kräke ye ngwandre törö jai

Nitre sribikä köbö täte Ngöbö kräke ye ngwandre törö jai

“Munta tödeke kwatibe [...] [aune] munta sribi kuin nuene ni mda mdakrä [...] abko käre tä nüke töre nunye.” (1 TES. 1:3)

1. ¿Nitre nämene sribire ja dibiti kukwe kwin driekäre ye apóstol Pablo mikani tuin ño jai?

NITRE nämene sribire ja dibiti kukwe kwin driekäre ye apóstol Pablo nämene mike ütiäte jai. Tikabare kwe: “Munta tödeke kwatibe [...] [aune] munta sribi kuin nuene ni mda mdakrä [...]. Erere arato, [...] munta jändrän kuinkuin nuene [...]. Erere arato, munta ni Dänkien Jesukristo ngibiare ngäbti abtä munta nünenkä dite ja tare nikakäre tödekabtä Jesubti abko käre tä nüke töre nunye” (1 Tes. 1:3). Nire nire tä sribi nuainne krubäte o braibe, akwa tä nuainne ja nire tätebiti ye Jehová tä mike tuin ütiäte jai arato (Heb. 6:10).

2. ¿Dre mikai gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

2 Namani bare kirabe ye erere kä nengwane ja mräkätre kwati tä kukwe keta kabre tuenmetre sribikäre köbö täte Jehová kräke. Nitre ruäre nuainbare ño siklo kena yete ye ani mike gare käne jai, ye bitikäre nitre tä sribi meden meden nuainne köbö täte Ngöbö kräke kä nengwane aune ni raba niaratre ngwen törö ño jai ye ani kädriere arato.

NITRE SRIBIKÄ KÖBÖ TÄTE SIKLO KENA

3, 4. a) ¿Nitre kristiano ruäre siklo kena sribibare ño Jehová kräke? b) ¿Ja mräkätre sribikä köbö täte nämene dre nuainne ja ngübakäre?

3 Jesús ja ngökani ñöte ye bitikäre kukwe drie ye kömikani kwe aune ye nuaindi kä jökräbiti tibien (Luc. 3:21-23; 4:14, 15, 43). Niara  krütani ye bitikäre nitre apóstol namani sribi ye jie ngwen (Hech. 5:42; 6:7). Nitre kristiano ruäre käkwe ju kwetre tuanimetre kukwe driekäre aune sribikäre misionero. Kä jene jene Palestina yekänti Felipe kukwe driebare (Hech. 8:5, 40; 21:8). Pablo abokän kukwe kwin driebare kä bäri mente känti (Hech. 13:2-4; 14:26; 2 Cor. 1:19). Nitre mada tärä Bibliabätä tikani o ruäre käkwe ni tärä Bibliabätä tikaka dimikani, ñodre Silvano (Silas), Marcos aune Lucas (1 Ped. 5:12). Meritre kwati käkwe nitre ja ngwanka metre täte ye dimikani (Hech. 18:26; Rom. 16:1, 2). Kukwe Kristiano Tikani Griekore yete kukwe keta kabre raba kwen nie känti blitata nitre kristiano ñaka kä jürä ngwani jabätä yebätä, aune ye tä mike gare nie Jehová tä nitre niara mikaka täte ye ngwen törö jai aune ngübare.

4 ¿Nitre siklo kena sribikä köbö täte Ngöbö kräke nämene dre nuainne ja ngübakäre? Pablo aune nitre mada nänkä ben nämene sribire ora braibe te ye gare nie. Ja mräkätre jondron biandre ietre ye niaratre ñaka nämene ngübare, akwa käre ja mräkätre nämene niaratre dimike (1 Cor. 9:11-15). Ja mräkätre nämene niaratre nübaire mröre aune ja düke ja gwirete. Ja mräkätre itire itire aune konkrekasion jökrä tö namani niaratre dimikai (ñäkädre Hechos 16:14, 15 aune Filipenses 4:15-18 yebätä).

NITRE SRIBIKÄ KÖBÖ TÄTE KÄ NENGWANE

5. ¿Nitre gure tä sribire köbö täte ye dre niebare?

5 Ja mräkätre kwati kä nengwane tä sribire ja dibiti köbö täte Jehová kräke (recuadro “ Sribi jene jene nuainta köbö täte Ngöbö kräke” mikadre ñärärä). ¿Ja töi mikani kwetre sribi ye nuainne ye tuin ño ietre ye mä raba ngwentari ietre? Kukwe niedi kwetre mäi ye mä dimikai krubäte. Ja mräkä iti käkwe sribibare prekursor regular, especial, misionero aune kä nengwane tä sribire Betel juta mada yekänti, niara käkwe niebare: “Tikwe ja töi mikaba sribire köbö täte ye kukwe bäri kwin tikwe dianba jai. Kä rababa 18 tibiti ye ngwane ti rikadre ja tötike kwela krite o tikwe sribidre köböiti o tikwe ja mikadre prekursor ye ñaka rababa gare tie. Ñaka rababa nuäre ti kräke kukwe den ja käne. Akwa, nita jondron ruäre tuenmetre sribikäre köbö täte ye Jehová ñaka käi kwitekä jabiti ye niena gare tie. Jehová köböire kukwe keta kabre nuain gare tie aune yebiti tita sribire kräke. Tikwe ja töi mikadre jondron kä nebätä jiebiti akräke ye ñaka rabadre bare jire”. Niara muko tä niere: “Nunkwe sribi jene jene nuainba ye ti dimikaka krubäte. Jehová nämä nun jie ngwen aune nun kriemike ye bati bobu rababa gare nunye. ¡Nunkwe ja töi mikadre jondron nämä nunkwe yebätä akräke kukwe kwin ñaka rabadre nunkwe! Nunta sribire köbö täte Jehová kräke yebätä tita debe bien ie köbö kwatire kwatire”. ¿Mä törba kukwe ye erere niedi?

6. ¿Dre rabadre gare metre ni itire itire ie?

6 Erametre ni jökrä ñan raba sribire köbö täte Ngöbö kräke. ¿Ye erere tä nemen bare mäbätä? Kukweta mä kisete yebätä mä ñaka raba sribire köbö täte kä nengwane. Akwa mätä jondron ruäre tuenmetre sribikäre Jehová kräke ye niarata ngwen törö jai. Pablo kukwe kwin juani ja mräkätre jökrä konkrekasion Colosas kräke aune ja mräkätre ruäre kädekaninte kwe (ñäkädre Filemón 1-3 yebätä). Niaratre nämene sribi nuainne ye niara aune Jehová nämene mike tuin ütiäte jai. Ye erere arato, mätä dre nuainne ye ni Rün kä kwinbiti tä mike tuin ütiäte jai. Akwa, ¿ni jökrä raba dre nuainne ja mräkätre sribikä köbö täte ye dimikakäre?

NITRE PREKURSOR DIMIKADRE ÑO

7, 8. a) ¿Nitre prekursor tä sribi meden nuainne? b) ¿Ni raba nitre prekursor dimike ño?

7 Nitre kukwe driekä siklo kena nämene konkrekasion dimike, ye erere nitre prekursor tä nuainne kä nengwane. Niaratre kwati tätre kä denkä jai kukwe driekäre 70 ora sö kratire kratire. ¿Ni raba niaratre dimike ño?

8 Meri iti sribikä prekursor kädekata Shari  käkwe niebare: “Nunta niken kukwe driere köbö kwatire kwatire yebätä nun tuin dite ni madai, akwa ni mada nun dimikadre ye nunta ribere jai” (Rom. 1:11, 12). Meri mada Testiko käkwe sribibare prekursor kä keta kabre te käkwe kukwe ne niebare nitre sribikä prekursor tä konkrekasion niarakwe yete yebätä: “Käre tätre sribire ja dibiti. Ni mada rikadre ngwena karote kukwe driekäre, nübaidre mröre jabe, ngwian biandre chi ietre gasolina kräke o jondron mada mada ribeta kwetre jai ye kräke, yebätä niaratre tä debe bien krubäte. Kukwe ye mikai gare ietre ni töita niaratre yebätä”.

9, 10. ¿Ja mräkätre ruäre dre nuainbare nitre prekursor konkrekasion kwetre dimikakäre?

9 Nita niken kukwe driere nitre prekursor yebe ye ngwane nita niaratre dimike arato. Meri iti tä sribire prekursor, kädekata Bobbi käkwe niebare töi ulirebiti: “Lune nemen bierne nunta ja mräkätre ribere bäri jai ja mukore”. Meri mada tä sribi prekursor nuainne konkrekasion ye arabe te käkwe niebare: “Ni ñaka tä nemen kwen nuen ja mukore kukwe driekäre derekri”. Meri mada nämene sribire prekursor, akwa kä nengwane tä sribire Betel Brooklyn, niara tä niere: “Eteba iti abokän kwe karo nämä ye nämä niere tie: ‘Ni ñaka raba kwen mäi ja mukore angwane mäkwe blita tibe, aune ti näin mäbe’. ¡Niara köböire tikwe ñaka sribi prekursor tuanimetre!”. Kukwe mada nuain raba Shari niebare: “Kukwe drieta ünä ye bitikäre nitre prekursor kaibe yei ni mada ñaka tä nemen kwen nänkäre ja mukore. Nita Ngöbö mike täte ni mräkätre yebe ye ngwane ¿ni raba niaratre nübaire siba? Kukwe madakänti nita niaratre nübaire ye ngwane ja rabai ruin kwin ietre”.

10 Meri Testiko abokänbiti kä niena bäsi 50 sribibätä köbö täte Ngöbö kräke, niara nämene kaibe ye ngwane nämene sribi prekursor nuainne meritre mada kaibe yebe. Niara ie kukwe ne törö: “Nitre umbre nämä nitre prekursor tuinbiti sö ruäre te. Niaratre nämä ño aune nämä sribire ño ye nämä ngwentari ietre, kukwe meden nämä niaratre mike töbike ye nitre umbre tö nämä gai. Niaratre tö nämä nitre prekursor dimikai bökän. Niaratre nämä kite nun känti dre dre ribe nämä nunkwe ye mikakäre gare jai”. Kukwe namani bare ye tä kukwe niebare Pablokwe ni kristiano Éfeso ie debe biankäre ye ngwen törö nie, ni kristiano yei mräkätre nämene ngübadre,  akwa ja töi mikani kwe apóstol dimike (2 Tim. 1:18).

11. ¿Nitre prekursor especial tä sribi meden nuainne?

11 Konkrekasion ruäre känti prekursor especial tärä, ye kwin krubäte. Ja mräkätre ye tätre kä denkä jai kukwe driekäre 130 ora sö kratire kratire aune tätre kukwe keta kabre mada nuainne konkrekasion dimikakäre. Ye medenbätä, kä ñaka ietre sribikäre ngwian ganainkäre. Niaratre ja töi mikadre kukwe drie yebätä yekäre sukursal tä ngwian bien chi ietre dimikakäre.

12. ¿Nitre umbre aune ja mräkätre mada raba dre nuainne nitre prekursor especial dimikakäre?

12 ¿Ni raba nitre prekursor especial dimike ño? Ni umbre sribikä Betel tä käre blite bentre tä niere: “Nitre umbre blitadre nitre prekursor especial ben, tätre ja tuin kukwe meden ben ye rabadre gare ietre aune dimika raba ño yebätä niaratre töbikadretari ye ütiäte krubäte. Nitre Testiko ruäre tätre nütüre ngwian bianta ietre dimikakäre yebätä ñaka jondron mada ribere jai. Akwa ja mräkätre raba jondron mada nuainne niaratre kräke”. Nitre prekursor regular ye erere nitre sribikä prekursor especial tä nitre mada ribere ja mukore kukwe driekäre, aune ja mräkätre tä juto biare nänkäre bentre ye ngwane tätre debe bien krubäte. ¿Mä raba niken niaratre mukore?

NI CIRCUITO TUABITIKÄ DIMIKA RABA ÑO

13, 14. a) ¿Ñobätä ni rabadre nitre circuito tuabitikä aune muko kwe ngwen törö jai? b) ¿Mä raba dre nuainne ja mräkätre tare nikwe ye dimikakäre?

13 Nitre circuito tuabitikä aune muko kwe ye tä dite kukwe ja üairebiti aune raba kä ngwen nüke jai kukwe jökräbätä raba tuin nie. Akwa, niaratre dimikadre aune kukwe driedre ben ye tätre ribere jai arato. Ne madakäre, niaratre töta ja näkwitai ja mräkätre ben aune kä ngwain juto jabätä. Ruäre ngwane tätre nemen bren o mikata hospitalte. ¿Ni raba ja töi mike niaratre yebätä aune niken tuinbiti? Lucas, “ni kräkä bianka abko tare kri” käkwe tärä Hechos tikabare, niarakwe Pablo aune nitre nänkä ben ngübabare ja tarebiti yebätä ni raba töbike (Col. 4:14; Hech. 20:5–21:18).

14 Ne madakäre, ni circuito tuabitikä aune muko kwe tä ja ketamuko kwin ribere jai. Ni circuito tuabitikä käkwe tikani: “Ñongwane tita ja dimikamana ye gare kwin ja ketamuko tikwe yei ruin tie. Niaratre tä kukwe ngwentari bökän tie ye tä ti töi mike blite bentre. Tätre ti kukwe nuin ye ngwane jata nemen ruin kwin tie”. Nita niaratre töibikare yebätä tä debe bien ja brukwä tätebiti.

NITRE SRIBIKÄ BETEL DIMIKADRE ÑO

15, 16. a) ¿Nitre tä sribire Betel o Ju Gätä kri nuainkäre yekänti ye tä sribi meden nuainne? b) ¿Ni raba ja mräkätre ye dimike ño?

15 Nitre sribikä Betel o sribikä Ju Gätä Kri nuainkäre yete ye tä kä jökräbiti tibien. Nitre ye tä sribi nuainne Gobran Ngöbökwe kräke. Konkrekasion o circuito nikwe yete nitre sribikä Betel tärä angwane, ¿ni raba dre nuainne niaratre ngwankäre törö jai?

16 Niaratre tä nüke Betel ye ngwane tätre nemen mräkätre aune ja ketamuko kwetre uliere. Akwa, nitre mada sribikä Betel aune konkrekasion känti niaratre ja ükaikrö käkwe niaratre kadre ngäbiti kwin aune ja ketadre ben ye tuin kwin ietre (Mar. 10:29, 30). Ora bianta ietre nänkäre gätäbätä aune kukwe driekäre bämän kratire kratire. Akwa ruäre ngwane niaratre tä sribire ora ükaninte sribikäre yebiti ta. Ja mräkätre konkrekasionte rabadre kukwe ye mike nüke gare jai ye ütiäte krubäte aune niaratre aune sribi nuainta kwetre ye ütiäte kräketre ye rabadre bämike ietre (ñäkädre 1 Tesalonicenses 2:9 yebätä).

NITRE TÄ SRIBIRE JUTA MADATE DIMIKADRE ÑO

17, 18. ¿Ja mräkätre sribikä köbö täte tä niken nüne juta madate tä sribi meden meden nuainne?

17 Ja mräkätre ruäre tä sribire köbö täte tä ja töi jeñebiti niken nüne juta madate. Juta yekänti blitata kukwe madabiti, kukwe nuainta  bä jene aune mrö niaratre ñaka kwete bianta ietre o nünanta jene juta yekänti, kukwe jene jene yebe niaratre tä ja tuin. ¿Dreta niaratre töi mike niken juta madate? ¿Sribi meden nuainta kwetre juta yekänti?

18 Niaratre ruäre misionero aune käre tätre kukwe driere. Niaratre ja tuanina kukwe keta kabre ben aune tötikani ye köböire kukwe kwin tä nemen konkrekasionte. Sukursal tä ju debe näre bien ietre aune dimike ngwianbiti jondron ribeta kwetre jai ye kökakäre. Ja mräkätre mada tä sribire köbö täte tä niken sribire Betel, tätre sukursal, Obisina kukwe Kwitakäre, Ju Gätä Kri nuainkäre o Ju ja Ükarakrö ye sribere. Sukursal o konkrekasion juta yekänti tä ju, mrö aune jondron mada mada bien ietre. Nitre sribikä Betel ye erere niaratre tä niken käre gätäbätä aune kukwe driere konkrekasion yebe aune ye käita nemen juto konkrekasionbätä.

19. ¿Ja mräkätre tä sribire köbö täte tä kite nüne juta nikwe yete ye ngwandre törö ño jai?

19 ¿Ja mräkätre tä sribire köbö täte ye ni rabadre ngwen törö ño jai? Niaratre ñaka mrö ruäre kwetabare, aisete nikwe niaratre nübaidre mröre jakänti angwane kukwe ye ngwandre törö jai. ¿Niaratre törba mrö bä jene kwetai o mrö meden ñaka tuin kwin ietre ye ni raba ngwentari ietre? Niaratre tä ja kite blite kukwe madabiti aune kukwe ñaka ja erebe nuainta juta yekänti ye niaratre tä kain ngäbiti kia kia, ye medenbätä ni rabadre niaratre ngübare bätärekä. Kä rikai ta angwane kukwe nieta nikwe ietre ye rükai gare kwin niaratre yei, akwa kukwe ye niedre ño bäri kwin yebätä nikwe dimikadre. Niaratre blitai kwin ye nikwe ngwandre törö jai.

20. ¿Ni raba nitre sribikä köbö täte bätä rün aune meye dimike ño?

20 Kätä niken ta angwane nitre sribikä köbö täte ruäre tätre nemen töbike rün aune meye ngübadi ño kwetre yebätä. Niaratre rün aune meye Testiko angwane törbai niaratre tuai jankunu sribire köbö täte (3 Juan 4). Erametre, niaratre kukwe keta kabre nuaindi rün aune meye ngübakäre aune tuabitikäre. Akwa, ja mräkätre tä nüne nitre sribikä köbö täte ye rün o meye ken angwane niaratre raba dimike jondron ribeta kwetre jai yebätä. Sribi bäri ütiäte nuainta kä nengwane ye nitre sribikä köbö täte tä nuainne siba ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti (Mat. 28:19, 20). Nitre abokän rün o meye niena umbre o tä bren, ¿mä o konkrekasion raba niaratre dimike?

21. ¿Nitre sribikä köbö täte yei ja mräkätre tä kukwe kwin niere aune dimike ye köböire jata nemen ruin ño ietre?

21 Ja mräkätre tä ja töi mike sribire köbö täte ye ñaka tä nuainne ngwian täri, ñakare aune tö jondron bäri kwin biain Jehovai aune nitre mada yei. Nikwe kukwe nuaindi niaratre dimikakäre yebätä debe biain krubäte kwetre. Meri Testiko tä sribire juta madate, niara tä niere: “Kukwe tikadre chi debe biankäre mäi ye kwin krubäte mikakäre gare ni ye tä mä ngwen törö jai aune mätä sribi nuainne ye tuin ütiäte ie”.

22. ¿Sribi köbö täte ye mätä mike tuin ño jai?

22 Ja mräkätre tä ja töi mike sribire köbö täte ye kukwe bäri kwin diani kwetre jai. Sribi kwin nuainta kwetre, sribi ye tä niaratre tötike nünankäre Gobran Ngöbökwe yete. Kä ye ngwane ni jökräbätä kä rabai juto sribikäre täte Ngöbö kräke köbö kwatire kwatire yete. Ye medenbätä, nire nire tä sribire köbö täte ye ni rabadre dimike aune niaratre tä “tödeke kwatibe [...] [aune tätre] sribi kuin nuene ni mda mdakrä abko käre tä nüke töre n[i]e” ye bämikadre ietre (1 Tes. 1:3).