Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nitre rüne, munkwe monsotre ngüba obeja erere

Nitre rüne, munkwe monsotre ngüba obeja erere

“Obeja mäkwe bä ño ye rabadre gare [kwin] mäi.” (PROV. 27:23)

1, 2. a) ¿Nitre Israel kirabe nämene obeja ngübare ño? b) ¿Kukwe medenkänti nitre rüne ye obeja ngübaka kwrere?

NITRE Israel kirabe kräke ñaka nämene nemen nuäre obeja ngübadre. Niaratre nämene kä tibo o kä ngire yete ta sribire obeja kriemikakäre ne kwe rüekwe ñaka kwetadre o nitre mada ñaka goidre. Niaratre nämene käre obeja ngrabare mike ñärärä aune ruäre nämene kwen bren o juruainbare ietre ye ngwane nämene kräkäi mike. Metrere nämene mokrere obeja kia yebiti, ñobätä ñan aune ye bäri ngotrore obeja krikri ye kräke (Gén. 33:13).

2 Kukwe ruäre känti nitre rüne ye obeja ngübaka kwrere. Ni obeja ngübaka kwin tä ja töi mike ño ye erere niaratre rabadre ja töi mike sribita kisete nuainkäre, rabadre monsotre kwe “töi ük[e]te aune tötik[e] jankunu Jehová kukwei yebiti” (Efes. 6:4TNM). ¿Sribi ye nuäre nuaindre? Ñakare. Monsotre ye töi ngite, kukwe yebe tätre ja tuin käre. Ne madakäre, Satana tä kukwe keta kabre dätere yebätä niaratre töi mikata krubäte (2 Tim. 2:22; 1 Juan 2:16). Monsotre tärä mäkwe angwane, ¿mä raba nemen ño ni obeja ngübaka kwrere niaratre kräke? Kukwe ketamä mä raba nuainne ye ani mike gare jai: mä raba niaratre töi mike gare jai, buke aune jie ngwen.

 MÄKWE TÖI MIKA GARE JAI

3. ¿Nitre rüne raba dre nuainne monsotre kwe töi mikakäre gare kwin jai?

3 Ni obeja ngübaka kwin tä obeja kratire kratire ye tuinte ngrabare ne kwe tä kwin o ñakare ye rabadre gare ie. Kukwe ye erere mä raba nuainne monsotre mäkwe yebe. Biblia tä niere: “Obeja mäkwe bä ño ye rabadre gare [kwin] mäi” (Prov. 27:23). Monsotre mäkwe tä dre nuainne, töbike ño aune ja ruin ño ietre ye mä tädre miketari ñärärä, ne kwe niaratre töi rabadre gare kwin mäi. ¿Mä raba dre nuainne kukwe ye nuainkäre? Mä rabadre käre blite bentre.

4, 5. a) ¿Nitre rüne raba dre nuainne monsotre kwe töi mikakäre blite? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.) b) ¿Mäkwe dre nuainbarera monsotre mäkwe töi mikakäre blite?

4 Ñaka tä nemen nuäre nitre rüne ruäre kräke blitakäre monsotre bati yebe. Monsotre töta nemen ja tuai kaibe aune tä töbike ño aune ja ruin ño ietre ye ñaka tä nemen nuäre kräketre mike gare. Kukwe ye erere nemen bare monso mäkwe yebätä angwane, ¿mä raba dre nuainne? Mä ñan rabadre niaratre mike ja dibiti blite raire jabe aune kukwe jökrä mike gare jai, ñakare aune ñongwane mä raba blite ben köbö kwatire kwatire yete ye ngwane mäkwe nuain. Tä jäme ye ngwane mä raba ja töi mike blite ben (Deut. 6:6, 7). Kukwe ye nuainkäre mä raba kä denkä jai kukwe ruäre nuainkäre ben. ¿Mä raba niara nübaire niken jabe dikakakäre chi o mä raba niken ja denkä ben o sribi ruäre gwita ye nuainne ben? Kukwe ye nuainta angwane jata nemen ruin bäri kwin monsotre ie aune dre tä niaratre töite ye raba mike gare.

5 Mäkwe kukwe ye nuaindre, akwa monsotre mäkwe ñan rabadre kukwe ngitie mäi ye ngwane, ¿mä raba dre nuainne? Mäkwe kukwe bä jene nuain. Ñodre, mä ngängän dre nunie matare ye mäkwe ñan ngwantari ie, ñakare aune mäkwe dre nuainbare ye mäkwe nie ie. Mäkwe ye nuaindi angwane niara dre nuainbare ye raba niere mäi. Mä ngängän tä töbike ño kukwe ruärebätä ye mä tö mikai gare jai angwane mäkwe ñan kukwe nie metre ta ie. Meritre mada ja ketaka ben tä töbike ño kukwe yebätä ye mäkwe ngwantari ie. Ye bitikäre, niara raba dre niere meritre ja ketaka ben dimikakäre ye mä raba ngwentari ie.

6. ¿Mätä juto monsotre mäkwe dimikakäre ye mä raba bämike ño ietre?

6 Dre tä monsotre mäkwe brukwäte ye niaratre mikadre gare mäi ye mä tö angwane kä tärä mäi niaratre kräke aune mätä juto biare niaratre kukwe nuakäre ye rabadre gare ietre. Nitre rüne kisete sribita krubäte ye tä nemen tuin monsotre kwe ie angwane monsotre ye tä ja denkä kaibe mento. ¿Mätä juto biare monsotre mäkwe kukwe nuakäre ye mä raba bämike ño ietre? Mäkwe ñaka niedre jerekäbe ietre: “Tita käre nete mä dimikakäre”. Kukwe meden ben tä ja tuin ye tuin ütiäte mäi aune kukwe niedre kwe mäi ye ngwane mäkwe ñaka ñäkädre bengwairebe ie yei niara tö. Kayla, abokänbiti kä 19 tä niere: “Kukwe jökräbätä ti raba blite ti rünbe. Ñaka blite ti kukweite ta, aune ñaka ñäke tie; tä ti kukwe nuin jerekäbe. Ye bitikäre käre tä kukwe kwin niere mäträkäre tibätä”.

7. a) Monsotre tä kite ja känene kukwe yebätä nitre rüne blitadre monso kwe ben angwane, ¿rabadre nuainne ño? b) ¿Ñongwane nitre rüne raba nemen “ngr[en] ngr[en] ngäbäkrebti” aune ñaka gain jabätä?

7 Ñodre, monsotre tä kite ja känene yebätä mäkwe blita monso mäkwe yebe angwane dre dre tare raba nemen barebätä ye aibe mäkwe niedi ie angwane kukwe meden nuaindre metre kwe ye abokän raba käi nikwitekä mäbiti aune mäkwe ñaka mikai gare ie. Ani bämike krörö: mä rikadre mröre mrö rürübäinta yekänti aune mrö meden meden rürübäinta yebätä nieta mäkwe mrö ye kwetadre angwane raba mä mike bren. Ye erere ngwane, kä mada känti mrö rürübäinta yekänti mä rikadre, ¿ñan ererea? Ye kwrere monsotre mäkwe jatadre kukwe niere mäi ne kwe mäkwe mäträdrebätä, akwa kukwe meden tare raba nemen barebätä ye mä rikadre mike gare jökrä ie angwane monso ye raba niken mento mäbätä arato (ñäkädre Colosenses 3:21 yebätä). Ye medenbätä, dre dre tare raba nemen barebätä ye  mäkwe mika gare monsotre mäkwe ie, akwa mäkwe ñaka blita kukwe ye aibebätä. Meri bati Testiko kädekata Emily tä mike gare: “Ti rün aune ti meye tä blite tibe monsotre kite ja känene yebätä angwane ñaka tä ye bämike tie kukwe blo nuainta ye erere. Ni rabadre gare tie aune tikwe ja mäkädrete ben ye ngwane kukwe kwin raba nemen bare ye tätre niere tie. Kukwe ye tä ti töi mike blite töi jämebiti bentre ja mika gure yebätä. Yebätä, ti ñaka tö kukwe nuain niaratre okwä bäre, ñakare aune nirebe ti jatadre ja känene ye rabadre gare ietre yei ti tö”.

8, 9. a) ¿Ni mada kukwe nuadre bätärekä aune ñaka blitadre kukweite ta ye ñobätä ütiäte?  b) ¿Mätä monsotre mäkwe kukwe nuin ye ngwane dreta nemen bare?

8 Kayla kukwe miri gare ye erere, mäkwe ja töi mika monsotre mäkwe ngübare bätärekä kukwe niedre kwe mäi ye ngwane, yebiti mäkwe bämikai ietre mätä juto biare niaratre kukwe nuakäre (ñäkädre Santiago 1:19 yebätä). Meri kädekata Katia, tä ngängän ngübare kaibe, niara tä niere: “Ti nämä nemen rubun drekebe ngwarbe niara kräke. Ti ñaka nämä niara tuenmetre blite täte. Ruäre ngwane ti nämä nainte yebätä ti ñaka tö nämä kukwe nuai o ruäre ngwane ti ñaka tö nämä ni mada tuai ja nike. Akwa tikwe ja töi kwitani aune ti ngängän ja töi kwitani arato. Ne ngwane niara töta nemen kukwe mikai gare bäri tie”.

Mäkwe kukwe nua töi mikakäre gare jai (Párrafo 3 nemen 9 mikadre ñärärä)

9 Ronald ngängän nämene bati, ye ngwane kukwe ye erere namani barebätä. Niara tä niere: “Monso bati kwelate namani tuin kwin ie ye nieba kwe tie angwane kenanbe ti därie rababa nokwrekä kräke. Akwa, Jehová tä ni niara mikaka täte ye ngübare bätärekä aune tä ja töi mike kwin metre kräke ye rükaba törö tie, yebätä ti rababa nütüre tikwe ti ngängän tuanemetre blite täte biti ti rabadre kukwe niere ie mäträkärebätä. ¡Bäri kwin tikwe kukwe ye nuainba! Niara ie ja nämä ruin ño ye rababa gare tie. Blitaba ünä kwe angwane rababa bäri nuäre ti kräke blitakäre ben ja tare yebiti. Tikwe mäträbabätä ye ka ngäbitiba kwin kwe aune ja di ngwain kwe ja ngwen bäri kwin nieba kwe tie, niara ja töi mikai kore ye ti ñaka nämä ngübare”. Mäkwe blitadre käre monsotre mäkwe ben ye köböire rabai gare mäi dreta niaratre töite aune brukwäte. Aune ye käkwe niaratre töi mikai kukwe nieta mäkwe ye nuainne tätre kukwe den ja käne ye ngwane. *

MÄKWE BUKA

10, 11. ¿Mä raba monsotre mäkwe dimike ño ne kwe ñaka rikadre ji blobiti?

10 Ni obeja ngübaka kwin yei gare obeja kwe raba nete kän. Mikä tä känime obeja ken angwane raba niken kokwäre biti raba niken  mikä mada kokwäre aune bätärekä bätärekä raba niken bäri mente aune ñan raba nemen obeja mada ngätäite. Ye erere arato, monso iti mäkwe raba kä mikekä bätärekä bätärekä kukwe metre yebätä. Ja ketamuko o ja näkwita ñaka kwin raba niara töi mike ye nuainne (Prov. 13:20). ¿Mä raba dre nuainne ne kwe kukwe ye ñaka rabadre bare monso mäkwe yebätä?

11 Monso mäkwe ñaka tä kukwe ruäre nuainne kwin ye mäkwe ga angwane, mäkwe dimika jötrö ngwarbe. Töi meden meden kwin yebätä mäkwe dimika ne kwe kukwe kwin nuaindre jankunu kwe (2 Ped. 1:5-8). Nita Ngöbö mike täte ni mräkäbe ye kwin krubäte kukwe ye nuainkäre. Sribi Nikwe Ngöbökrä octubre kä 2008 käkwe kukwe ne niebare: “Nitre ji ngwanka mräkätre käne ye kisete Jehovakwe sribi mikani, ye erere nunta nübaire nuainne bätä ja tötika Bibliabätä ye nuaindre käre kwetre mräkätre yebe”. Mätä Ngöbö mike täte mä mräkätre ben ye ngwane, ¿mätä monsotre mäkwe ngübare obeja kwrere? Mätä ja di ngwen niaratre dimike kukwe ja üairebiti ye niaratre tä mike ütiäte jai (Mat. 5:3; Filip. 1:10).

Mäkwe buka kwin (Párrafo 10 nemen 12 mikadre ñärärä)

12. a) ¿Ngöbö Mikata Täte Ni Mräkäbe ye köböire dre kwin tä nemen monsotre bati yekwe? (Recuadro “ Niaratre tä debe bienbätä” ye mikadre ñärärä arato.) b) ¿Ngöbö Mikata Täte Ni Mräkäbe ye käkwe mä dimikanina ño?

12 Ngöbö Mikadre Täte Ni Mräkäbe ye monso bati merire kädekata Carissa tä mike tuin ño jai yebätä töbike. Niara tä niere: “Nun jökrä tä nemen keteitibe blitakäre ye tä nemen kwin krubäte ti kräke. Ye köböire nunta ja kete bäri kwin aune kukwe kwin tä nemen nun töite. Ti rün tä ja tötika ye nuainne käre nunbe. Niara tä ja tötika ye mike tuin ütiäte jai ye tä ti töi mike kukwe ye mike tuin ütiäte jai arato. Ne madakäre, tä kukwe keta kabre nuainne ye tä ti töi mike niara mike ütiäte jai, ñobätä ñan aune niara ye ti rün aune ti jie ngwanka kukwe ja üairebiti”. Monso bati merire kädekata Brittney, tä niere: “Ngöbö Mikata Täte Ni Mräkäbe ye tä ti dimike ja mäke ti rün aune ti meye ben. Kukweta ti kisete yebätä niaratre töita arato aune tä töbike käre tibätä ye tätre bämike tie. Tä nun mike dite aune nun ja mräkäre tä ja mäke bäri”. Erametre, mäkwe monsotre mäkwe ye bukadre kukwe ja üairebiti, metrere Ngöbö Mikata Täte Ni Mräkäbe ngwane ye kwin krubäte aune ye kukwe bäri ütiäte mäkwe nuaindre ni ni obeja ngübaka ye kwrere. *

MÄKWE JIE NGWAN

13. ¿Nitre rüne raba monsotre kwe töi mike ño sribire Jehová kräke?

13 Ni obeja ngübaka kwin ye tä krimana kwe yebiti obeja jie ngwen aune kriemike. Niara töita metrere obeja jie ngwanbätä “mikä kwin” kokwäre (Ezeq. 34:13, 14). ¿Mä tö kukwe ye erere nuain monsotre mäkwe yebe? Mä raba niaratre jie ngwen ne kwe rabadre sribire Jehová kräke, aune dimike ne kwe töi rabadre ni salmo tikaka käkwe kukwe niebare ye erere: “Mä tö dre nuain, ye tita nuainne kä jutobiti, aune kukwe mäkwe ye tä ti brukwäte” (Sal. 40:8). Ja rabai ruin kore monsotre mäkwe yei angwane, niaratre tö rabai ja diainkä mento Jehová kräke aune ja ngökö ñöte. Akwa, kukwe ütiäte ye nuainkäre kä rabadre debe näre niarabiti aune törbadre sribidi Jehová kräke.

14, 15. a) ¿Nitre rüne kristiano ja töi mikadre dre nuainne? b) ¿Ñobätä monsotre bati tä kite töbike jene kukwe drieta ietre yebätä?

14 Akwa, monso mäkwe ñaka nirien kukwe ja üairebiti o kukwe Ngöbökwe drieta ie yebätä jatadre ñäke angwane, ¿mäkwe dre nuaindre? Mäkwe ja di ngwan niara töi mike Jehová tarere aune debe bien kukwe jökrä nuainbarera kwe ni kräke yebätä (Apoc. 4:11). Niara rabaira juto ye ngwane, akwle ja töi mikai kwe sribire Ngöbö kräke.

15 Ne madakäre, Ngöbö mikadre täte ye kwin o ñakare yebätä monso mäkwe jatadre töbike angwane, ¿mäkwe dre nuaindre? ¿Mä raba niara dimike ño ne kwe rabadre gare ie sribidre kwe Jehová kräke ye kukwe bäri kwin nuaindre kwe aune ye kä mikai juto kärekärebätä?  Ñobätä niara tä töbike kore ye mäkwe mika gare jai. ¿Kukwe nieta Bibliabätä ye ñaka metre kräke, o ja ñaka nüke törö ie blitakäre kukwe yebätä monsotre tä näin kwelate ben yebe? ¿Kukwe ükaninte Jehovakwe ye ñaka tuin ütiäte ie, o ja ruin kaibe ie aune ni mada ñaka kain ngäbiti ruin ie?

Mäkwe jie ngwan ji kwin yebiti (Párrafo 13 nemen 18 mikadre ñärärä)

16, 17. ¿Nitre rüne raba monsotre kwe dimike ño ja kete akwle Jehovabe?

16 Kukwe keta kabre raba monso mäkwe mike töbike, akwa mä raba niara dimike kukwe yebätä. ¿Mä raba nuainne ño? Nitre rüne ruäre tä kukwe ngwentari monso kwe ie ye ngwane kukwe kwin tä nemen bare. Tätre ngwentari: “¿Mä kristiano yebätä kätä juto mäbätä o ye ñaka nemen nuäre mä kräke? ¿Ni kristiano yebätä dre kwin o dre ñaka kwin raba nemen bare? Nita jondron keta kabre tuenmetre, akwa kukwe kwin tä nemen nikwe nengwane aune kukwe rabai nikwe ja känenkäre ye ñan bäri ütiäte, ¿raba ruin mäi?”. Mäkwe ñaka kukwe ye ngwantari ie mätä ñäke täräbätä ye kwrere, mäkwe blita bökän ben, aune mäkwe nuain ja tare yebiti. Mäkwe ñaka kukwe ngwantari krubäte ie ne kwe niara rabadre jerekäbe mike gare. Mätä blite ben ye ngwane mä raba Marcos 10:29, 30 ye kädriere ben. Monso tä töbike ño ye kukwei tikata täräbätä angwane jata nemen ruin kwin ie. Kukwe tikata kwe ye niara tä mike ñärärä angwane ñobätä tä töbike kore aune dre raba niara dimike ye raba nemen gare ie. Ne madakäre, ¿mäkwe ja tötikabarera monsotre mäkwe yebe tärä Dre drieta aune tärä Ngöbö Taredre yebätä? Mätä nitre mada tötike tärä yebiti angwane, ¿ñobätä mä ñan raba nuainne monsotre mäkwe yebe?

17 Kä rükai angwane monsotre mäkwe ja töi mikai akwle Jehová mike täte o ñakare. Mäkwe ja töi mikani Ngöbö mike täte ye aibätä niaratre nuaindi ye mä ñaka raba nütüre. Niaratre rabadre ja kete akwle Jehovabe (Prov. 3:1, 2). Kukwe ye ñaka tä nemen nuäre nuaindre monso mäkwe ie angwane, ¿mä raba niara dimike töbiketa kukwe metre nuäre rükadre gare yebätä? Monso mäkwe kukwe ne erere ngwandretari jai yebätä mäkwe dimika: “¿Ñokänti gare tie Ngöbö tärä? ¿Dreta mike gare metre tie ti ütiäte kräke? ¿Kukwe ükaninte kwe ye kwin ti kräke ye ñokänti gare tie?”. Mä ye ni obeja ngübaka kwin ye mäkwe bämika aune mäkwe monsotre mäkwe jie ngwan bätärekä ne kwe rabadre gare akwle ietre Jehová mikadre täte ye sribi bäri kwin diandre kwetre jai (Rom. 12:2). *

18. ¿Nitre rüne raba ja ngwen ño Ni Obeja Ngübaka Bäri Kwin ye erere?

18 Jehová, Ni Obeja Ngübaka Bäri Kwin ye erere ni kristiano jökrä töta nemen ja ngwain (Efes. 5:1; 1 Ped. 2:25). Nitre rüne, monsotre tare munkwe ye obeja kwrere, mun rabadre niaratre töi mike gare kwin jai ye ribeta metrere munye. Munkwe kukwe keta kabre nuain niaratre jie ngwankäre ne kwe Jehovata kukwe kwin käbämike kräketre ye rabadre kwetre. Ye medenbätä, nitre rüne munkwe monsotre ngüba obeja erere: niaratre rabadre Rün kä kwinbiti tarere ye munkwe drie ietre.

^ párr. 9 La Atalaya 1 agosto 2008, página 10 nemen 12 mikadre ñärärä kukwe mikakäre gare bäri jai.

^ párr. 12 La Atalaya 15 octubre 2009, página 29 nemen 31, yekänti kukwe kädekata “La adoración en familia es esencial para sobrevivir” ye kukwe mikai gare bäri mäi.

^ párr. 17 Ni Mikaka Mokre 1 febrero 2012, página 20 nemen 23 yete kukwe mikata gare bäri.