Känändre nekänti

Indice yete känändre

Mä jatata aune mäkwe ja mräkätre dimika

Mä jatata aune mäkwe ja mräkätre dimika

PEDRO niebare Jesús ñaka gare ie ye bitikäre namani ja muaire krubäte kukwe yebätä; niara rabadre ja di ngwen ne kwe rabadreta dite kukwe ja üairebiti. Kukwe ye nakaninkä niarabätä, akwa yebiti ta Jesús tö namani tuai nitre mada ja tötikaka ye dimike. Yebätä niebare kwe ie: “Ma töi rikwitata ti kukwäre angwane, makwe ma mräkä mda mda nete se die mika nünenkä dite jabtä” (Luc. 22:32, 54-62). Pedro namani üra dite ye kwrere konkrekasion siklo kena yete (Gál. 2:9). Ye erere arato, ja mräkätre nämene sribire käne ni umbrere konkrekasionte raba nementa sribi ye nuainne aune kä raba nementa jutobätä ja mräkätre dimikakäre.

Nitre kristiano ruäre abokän ñaka namanina kukwe ribe nämene ietre ye nuainne yebätä ñaka niena ji ngwen yei ja raba nemen ruin ngite. Julio, * niarakwe sribibare kä 20 biti bäri ni umbrere kä Sudamérica yekänti, niarakwe niebare: “Ja tötikadre kukwe kädriekäre, ja ngwaitre aune ja etebatre tuadrebiti aune ngübadrebiti ni obeja ngübaka ye kwrere ye ti nämä nuainne käre. Batibe sribi jökrä ye ti ñaka rababara nuainne aune ja rababa ruin kaibe tie. Tikwe ja tuadre ño kukwe yebe ye ñaka rababa nuäre ti kräke kä ye näire”. Kä nengwane, Julio tä sribireta ni umbrere.

“MUNKWE KÄ NGWIAN BÄRI NUÄRE JABTÄ”

Santiago ni ja tötikaka Jesube käkwe tikani: “Ti mräkätre tikwe, ñongwane erere mun raba ja tare nike bätäkä ngwarbe [...], ye ngwane munkwe kä ngwian bäri nuäre jabtä” (Sant. 1:2). Ni ngite yebätä kukweta nainte nie aune nitre tä ja mike ni rüere ye köböite kukweta nemen bare nibätä yebätä Santiago nämene blite. Ni töita nemen ja aibebätä aune nita nemen ni mada kitete yebätä blitabare kwe, bätä kukwe mada kädekaninte kwe arato (Sant. 1:14; 2:1; 4:1, 2, 11). Jehovata ni töi ükete ye ngwane ñaka tä mate kwin nibätä, akwa ye ñan aibätä ni tädre ulire (Heb. 12:11).

Sribi diankata nikän konkrekasionte ye ngwane tödeka nikwe ye tä dite o ñakare yebätä ni rabadre töbike aune Jehová tare nikwe ye ni raba bämike ie. Ñobätä ni tö namani sribi ye nuain ye ni rabadre ngwentari jai.  ¿Jondron biandre nie ye ütiäre ni tö nämene sribi ye nuain? O, ¿Jehová tare nikwe ye bämikakäre ie? Konkrekasion ye Jehovakwe bätä nitre tä konkrekasionte ye niarakwe aune nikwe ngübadre ye nämene gare kwin nie, ¿ye käkwe ni töi mikani sribi ye nuainne? (Hech. 20:28-30.) Ja mräkätre abokän nämene sribire ni umbrere aune kä nengwane täbe Ngöbö mike metre täte yebiti tätre bämike nitre madai aune Satana ie tä Jehová tarere bökän.

Rei David ja mikani ngite krubäte ye ngwane ñäkäbare ie, akwa niarakwe kukwe ye kani ngäbiti aune ngite juani tabiti. Kä nikani ta angwane kantabare kwe: “Nirebiti ngite kwe juani ta, kukwe nuainbare kwe ye ñaka ngwaninta törö ni yebätä kätä juto. Ni abokänbiti Jehová ñaka ngite kite aune ni ye ñaka ni ngökö yebätä kätä juto” (Sal. 32:1, 2). Kukwe niebare ie ye käkwe niara töi ükaninte bäri kwin aune ye köböire namani ni obeja ngübaka bäri kwin juta Ngöbökwe yete.

Ja mräkätre tä nementa sribire ni umbrere ye tä nemen sribire bäri kwin nämene nuainne käne ye kräke. Ni iti namaninta sribire ni umbrere käkwe niebare: “Nire tä ñaka kukwe kwin nuainne ye ti raba dimike bäri kwin nengwane”. Ja mräkä mada tä niere: “Sribidre ja ngwaitre aune ja etebatre kräke ye tuin bäri ütiäte tie nengwane”.

¿MÄ RABA SRIBI YE NUAINENTA?

Ni salmo tikaka käkwe niebare: “[Jehová] ñan raba mäträre käre” (Sal. 103:9, Book of Worship for Valiente Indians, tärä okwä ükaninte). Ye medenbätä, ni ñaka rabadre nütüre nire ñaka kukwe kwin nuainbare yei Ngöbökwe ñaka tö ngwain bobukäre. Ricardo, abokän ñan namanina sribire ni umbrere kä kwati krubäte te käkwe niebare: “Tikwe ja mikaba ngite yebätä ti nämä nemen rubun ja kräke. Kä kwati krubäte te ja rababa ruin ngwarbe tie yebätä ti töi ñaka nämä nementa sribikäre ni jie ngwankäre erere. Ja mräkätre konkrekasionte ñaka tö ngwain bobukäre tie ye jürä nämä nemen tibätä. Akwa, ti töita kwatibe ni mada dimikabätä yebätä ti nämä nitre tötike Bibliabätä, ti nämä ja mräkätre dimike Ju ja Ükarakrö yete aune ti nämä kukwe driere bentre. Kukwe ye käkwe ti dimikaba ñaka kä jürä ngwen jabätä aune nengwane tita sribireta ni umbrere”.

Jehovakwe ja mräkätre kwati dimikanina ne kwe kä rabadreta juto bätätre aune töi rabadreta sribire ni umbrere

Ja mräkä meden tä nemen rubun ja dokwäre ye ngwane ñaka rabai nuäre kräke nementa sribire ni umbrere. Ja ngwandre David erere ye bäri kwin. Rei Saúl namani bätä ngwenbätä, akwa niara nämene ngitie ngänikaire. Bä kabre te kä namani ie ja ngie mikakäre,  akwa ñaka nuain bare kwe (1 Sam. 24:4-7; 26:8-12). Saúl murie ketani rüte ye ngwane muaibare kwe aune mikani gare kwe Saúl aune Jonatán ye nämene “tare kwe aune töi nämene kwin kräketre” (2 Sam. 1:21-23, Reina-Valera, texto ne kwitani Biblia suliare yebätä). David ñaka namani rubun Saúl kräke.

Kukwe ñaka metre mikani gare o kukwe käme nuainbare mäbätä yebätä mä ñaka niena sribi ye nuainne angwane mä ñaka rabadre nemen käre rubun ja dokwäre. William, sribibare ni umbrere kä 30 näre Gran Bretaña yete. Niara ye ñaka namanina sribire ni umbrere ye ngwane namani rubun ja mräkätre mada sribikä ni umbrere ye kräke. ¿Dre käkwe niara dimikani ñaka töbike jankunu kore? Niebare kwe: “Tikwe ñäkäba tärä Job yebätä ye ti dimikaba krubäte. Jehovakwe Job dimikani nitre nimä ja ketaka ben yebiti ngite juen ta, ¿ye erere ñan raba ti dimike ja mäketa kwin nitre umbre mada yebe?” (Job 42:7-9).

NIRE TÄ NEMENTA OBEJA NGÜBARE KRÄKE NGÖBÖTA KUKWE KWIN NUAINNE

Mä nämene obeja ngübare, akwa mäkwe ja töi mikani sribi ye tuenmetre angwane ñobätä mäkwe ye nuainbare yebätä mä raba töbike. ¿Kukwe namani mä kisete yebätä? ¿Kukwe mada namani bäri ütiäte mä kräke yebätä mäkwe nuainbare? ¿Ja mräkätre mada ie kukwe nämene nainte yebätä mäkwe sribi ye tuanimetre? Kukwe meden nämene mä kisete abokänbätä sribi ye namani mäi, akwa mäkwe ngwan törö jai mä nämene sribire ni umbrere ye ngwane, mä nämene ja mräkätre dimike krubäte. Mä nämene kukwe kädriere ye nämene niaratre miketa dite, mä nämene kukwe kwin bämike niaratre käne ye nämene dimike aune mä nämene niaratre tuinbiti ye ngwane mä nämene dimike ja tuin kukwe ruäre ben. Ne madakäre, mä nämene sribire ni umbrere ye nämene kä mike juto Jehová brukwäbätä aune kä nämene juto mäbätä arato (Prov. 27:11).

Mä sribi kä jutobiti Jehová kräke bämikakäre niara tare mäkwe

Jehovakwe ja mräkätre kwati dimikanina ne kwe kä rabadreta juto bätätre aune töi rabadreta konkrekasion jie ngwen. Mä nämene sribire ni umbrere ye mäkwe tuanimetre o kukwe madabätä sribi ye dianinkä mäkän, ¿“nire tö ja mikai nitre tödekaka Jesubti jie ngwianka” ye erere mä raba ja di ngwen nuainenta bobukäre? (1 Tim. 3:1.) Nitre Colosa yei Ngöbö töi rabadre gare metre ye Pablo nämene ribere käre. ¿Ñobätä? Ne kwe nitre ye “nünandre kuin metre ni Dänkien mikakäre ütiäte ni jökrä ngwärekri [...] niara moto mikakäre nuäre” (Col. 1:9, 10). Mä rabadreta sribire ni umbrere ye ngwane mäkwe ribe Jehovai niarakwe mä dimikadre, mä töi mikadre kwe kukwe ngübare bätärekä aune kä mikadreta juto kwe mäbätä. Juta Ngöbökwe tä nitre obeja ngübaka töi kwin ribere krubäte kä krüte nete. ¿Mä raba ja mräkätre dimike? ¿Mä tö nuain?

^ párr. 3 Niaratre kä kwitani.