Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nitre tä kukwe ngwentari

Nitre tä kukwe ngwentari

Jesukwe niebare nitre saduceo ie nitre krütani mikaita nire ye ngwane “ni merire, brare käkwe ñan ja mikadre gure” (Luc. 20:34-36). ¿Ye ngwane nämene blite nitre gaikröta kä tibienbätä yebätä?

Kukwe ngwantarita ne ütiäte krubäte. Nitre abokän muko tare kwe krütani kän aune törba ja mäkäiteta muko yebe gaikröta kä mrä yete ye ngwane abokän kräke metrere kukwe ye ütiäte. Ni brare iti abokän muko krütani kän käkwe niebare: “Ti aune ti muko nunkwe ja töi mikaba ñaka ja tuenmetre jire. Nun törbaba sribidi jankunu Jehová kräke ja brukwä tätebiti. Aune ti töi täbe ye erere”. ¿Nitre gaikröta ye käkwe ja mäkäite bobukäre? Ñan gare nie.

Jesús nämene blite nitre gaikröta yebätä aune ja mika gure yebätä, ye ngwane nämene blite nitre gaikröta Kä tibienbätä abokän mikata gare kä kwati krubäte te täräkwata sribeta nikwe yebätä ruin nie. Nire nire gaikröta Kä tibienbätä ye ñaka ja mikaita gure nieta täräkwata yebätä (Mat. 22:29, 30; Mar. 12:24, 25; Luc. 20:34-36). * Kukwe meden metre ye ni ñan raba niere kwatibe. Aisete, ¿Jesús nämene blite nitre gaikröta kä kwinbiti yebätä arato raba ruin nie? Ani töbike kukwe niebare kwe yebätä.

Ñobätä Jesukwe blitabare kukwe yebätä ye ani kädriere käne (ñäkädre Lucas 20:27-33 yebätä). Nitre krütanina gaikröta ye nitre saduceo ñaka nämene mike era jai, akwa kukwe ngwantaribare kwetre Jesús ie nitre gaikröta aune nitre nämene ja mike gure yärä ben yebätä Jesús töi gakäre. * Jesukwe niebare ietre: “Nitre kä ne näire monsoi tätre ja mäkete aune ja mike gure, akwa nire käkwe kukwe kwin metre nuainbare ye gaikröta aune nire tä kä ni näire ye ganainne ye ñaka ja mäkäite aune ñaka ja mikai gure. Ñan raba krüte jire mada, ñobätä ñan aune niaratre angeletre ye kwrere, aune niaratre gaikröta yebätä niaratre ye Ngöbö monsoi” (Lucas 20:34-36TNM).

¿Ñobätä nieta tärä sribeta nikwe yebätä Jesús nämene blite nitre gaikröta Kä tibienbätä yebätä? Kukwe ketebu nebätä. Keteiti, Jesukwe kukwe ye niebare nitre saduceo ie, ñobätä ñan aune niaratre rabadre nütüre nitre gaikröta Kä tibienbätä. Ketebukäre, kukwe ye mikakäre krüte Jesukwe blitabare Abrahán, Isaac bätä Jacob yebätä, nitre ye nämene Ngöbö mike metre täte kirabe abokän gaikröta nünankäre Kä tibienbätä (Luc. 20:37, 38).

Akwa ni raba niere arato Jesús nämene blite nitre gaikröta nünankäre kä kwinbiti yebätä. ¿Ñokänti ye gare nie? Ani töbike kukwe ketebu niebare Jesukwe yebätä.

“Nire käkwe kukwe kwin metre nuainbare ye gaikröta.” Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yei niebare Ngöböta “gobrane, ye känti mun tädi” (2 Tes. 1:5, 11). Niaratre kökanintari ye köböire niaratre kädekata nitre kukwe kwin nuainkä metre aune nünankäre kärekäre. Niaratre tä krüte akwa ñaka ni ngite erere, ñobätä ñan aune Jehová kräke niaratre mikanina kwäre ngite yebätä (Rom. 5:1, 18; 8:1). Niaratre itire itire kädekata “deme amne [...] kä [...] nuäre kri[bätä]” aune niaratre kukwe metre nuainbare yebätä gaikröta nünankäre kä kwinbiti (Apoc. 20:5, 6). Akwa, nitre gaikröta Kä tibienbätä ye ngätäite “nitre ñaka kukwe metre nuainkä” tädi (Hech. 24:15TNM). ¿Nitre ye “käkwe kukwe kwin metre nuainbare” arato yebätä mikaita nire?

 Niaratre “ñan raba krüte jire mada.” Biblia mada tä kukwe ye kwite krörö, “gata ñan rabai niaratre däkiene mada” aune “gata ñan raba dre nuainne niaratrebätä”. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ja ngwani metre täte nememe mrä ye gaikröta nünankäre kä kwinbiti aune ñaka krütai mada, ye tä mike gare ja nire kwetre ñaka krütai jire (1 Cor. 15:53, 54). Nitre gaikröta nünankäre kä kwinbiti ñan raba krüte mada. *

¿Kukwe kädrite ye tä dre mike gare nie? Raba ruin nie Jesús nämene blite nitre gaikröta yebätä aune ja mika gure yebätä ye ngwane nämene blite nitre gaikröta nünankäre kä kwinbiti yebätä. Ye erere angwane kukwe niebare kwe ye ngwane nämene blite nitre gaikröta nünankäre kä kwinbiti yebätä: nitre ye ñaka ja mäkete, ñaka krüte aune kukwe ruäre känti niaratre ye angeletre erere. Angeletre ye tä nüne kä üaire yekänti. Akwa, kukwe nieta yebätä ni raba kukwe keta kabre ngwentari jai.

Kena, nitre saduceo käkwe töbikabare nitre gaikröta nünankäre Kä tibienbätä yebätä, akwa ¿ñobätä Jesukwe blitabare nitre gaikröta nünankäre kä kwinbiti yebätä? Nitre ja mikaka Jesús rüere ye nämene töbike ño ye ererebätä Jesús ñaka nämene kukwe mike gare. Ñodre, niara rabadre kukwe nuainne nitre Judea ribebare ie ye ngwane niebare kwe ietre: “Ju blitakrä Ngöbökwe ne abko dikente jökrä munkwe, bti mukirare angwane, tikwe mikadita täte”. Nitre ye rabadi töbike templo metrere yebätä ye nämene gare Jesús ie, akwa “ja ngrabare bä mikaba kore kwe ju blitakrä Ngöbökwebtä” yebätä nämene blite (Juan 2:18-21). Nitre saduceo nämene ja bämike jerekäbe aune angeletre aune nitre gaikröta ye niaratre ñaka nämene mike era jai, yebätä Jesukwe ñaka kukwe mikani gare metre ta ietre kukwe ngwantaribare kwetre ie yebätä (Prov. 23:9; Mat. 7:6; Hech. 23:8). Ni raba niere kukwe niebare kwe yebiti tö namani kukwe metre mikai gare nitre ja tötikaka kwe yei nitre gaikröta nünankäre kä kwinbiti yebätä, niaratre tö nämene kukwe mikai gare bökän jai, arato ja känenkäre niaratre gaikröta nünankäre kä kwinbiti yebätä.

Ketebukäre, kukwe mikakäre krüte Jesukwe blitabare Abrahán, Isaac aune Jacob yebätä, niaratre ye gaikröta nünankäre Kä tibienbätä, akwa ¿ñobätä blitabare kwe nitre yebätä? (Ñäkädre Mateo 22:31, 32 yebätä.) Jesukwe blita kömikani blitakäre nitre kirabe yebätä ye ngwane niebare kwe “ni krütanikrütani rükadreta nire”. Kukwe ye niebare kwe nitre mikakäre töbike nitre gaikröta nünankäre Kä tibienbätä yebätä. Jesús ie nämene gare nitre saduceo nämene kukwe biani Moisés ie ye kain ngäbiti, aisete Jehovakwe kukwe niebare Moisés ie kri jutra ngitiekä yekänti yebätä blitabare kwe, mikakäre gare ietre Ngöbökwe nitre gaikröta nünankäre kä tibienbätä aune ye rabai bare metre (Éx. 3:1-6).

Ketamäkäre, Jesús nämene blite nitre gaikröta aune ja mika gure yebätä ye ngwane nämene blite nitre gaikröta kä kwinbiti yebätä. Kukwe ye tä mike gare, ¿nitre gaikröta nünankäre Kä tibienbätä ye käkwe ja mäkäiteta? Kukwe Ngöbökwe ñan tä kukwe ye mike gare metre ta. Jesús nämene blite nitre gaikröta nünankäre kä kwinbiti yebätä akräke nitre gaikröta nünankäre Kä tibienbätä käkwe ja mäkäite o ño ye ñaka nämene mike gare.

Akwa, gare metre nie Biblia tä niere ni gure abokän muko kwe tä krüte ye ngwane tä nementa kaibe. Ye medenbätä, nire kän muko krütadre ye käkwe ja mäkädreteta ye ngwane ja ñaka rabadre ruin ngite ie kukwe yebätä. Ye tä gare ni itire itire ie, aune nire käkwe ye nuaindre ye rüere ñaka ñäkädre (Rom. 7:2, 3; 1 Cor. 7:39).

Nikwe kukwe keta kabre ngwandretari nüna kä mräte yebätä ye ñaka blo, akwa kukwe meden drie ñaka ye ni ñaka rabadre bämike ja töite. Ni rabaira yete angwane kukwe ye rabai gare nie. Akwa, kukwe ne abrä rabai bare metre: nitre ja mikaka metre täte nünain kä jutobiti, ñobätä ñan aune dre dre ribedi kwetre jai ye jökrä Jehovakwe biandi kwin ietre (Sal. 145:16).

^ párr. 4 La Atalaya 1 junio 1987, página 30 aune 31 mikadre ñärärä.

^ párr. 5 Biblia tä mike gare kirabe nitre nämene ja mäkete yäräbe. Ni iti eteba kwe nämene krüte aune yärä monsoi jämi nemen, ye ngwane ni ye nämene ja mike gure yäräbe. Kukwe ye nuain nämene ne kwe meri ye monsoi rabadre aune ni ye eteba mräkätre tädre jankunu jatäri jatäri (Gén. 38:8; Deut. 25:5, 6).

^ párr. 9 Nitre gaikröta nünankäre Kä tibienbätä yekwe ja nire käre raba nemen, akwa ye ñaka tä mike gare ñan krütadre mada. Nüna kärekäre aune ni ñaka raba krüte ye ñobätä ñaka ja erebe, ye mä raba mike ñärärä tärä Perspicacia para comprender las Escrituras, volumen 1, página 1229 aune 1230 yebätä.