Känändre nekänti

Indice yete känändre

Jehová tä nökrö ni ken

Jehová tä nökrö ni ken

“Krötö känime Ngöbö ken munkwe amne Ngöbökwe krötadi känime mun ken arato.” (SANT. 4:8)

1. a) ¿Ni kä nebätä töta nemen dre ie? b) ¿Aune nire nire raba dimike kukwe yebätä?

NI KÄ nebätä töta nemen ja tuai krubäte nitre mada ken. Nitre tä niere ni nibu ie ja tuin ütiäte kwärikwäri aune ja gare kwin ietre ye ngwane tätre nemen ja kete bäri kwin. Ni mräkätre aune ja ketamuko tä ni tarere aune ni mike tuin ütiäte jai bätä ni töi mike nüke gare jai ye ken jata nemen ruin kwin nie, ¿ñan ererea? Akwa, Ni Ütiäte Kri ni Sribekä yebe ni rabadre ja mäke bäri (Ecl. 12:1).

2. a) ¿Jehová tä dre käbämike nie? b) ¿Ñobätä kukwe käbämikata ye ñan nemen tuin era nitre kwati ie?

2 Jehová tä ni nübaire nökrö ja ken. Nikwe ye nuaindi angwane niara “krötadi känime [ni] ken” tä käbämike nie (Sant. 4:8). Kukwe kwin nieta nie, ¿ñan ererea? Ngöbö tö rökrai ni ken ye ñan nemen tuin era nitre kwati ie, niaratre yei ja ñaka nemen ruin kwin rökrakäre niara ken aune tä mente krubäte ruin ietre. ¿Erametre Jehová raba nemen ja ketamuko nikwe?

3. ¿Nikwe dre mikadre gare kwin jai?

3 Jehová raba nemen gare nie, ñobätä ñan aune “niara tä känime” ni ken ne kwe nire nire tä niara känene yei niara kwandre (ñäkädre Hechos 17:26, 27 aune Salmo 145:18 yebätä). * Ni ngite akwa yebiti ta Ngöbö nikwe tö ni tuai nökrö ja ken aune ja kete ben (Is.  41:8; 55:6). Ni salmo tikaka ie kukwe ne namani gare kwin Jehová yebätä: “Ngöbö orasion Kukwe Nuaka, ni jökrä [bätäkä ngwarbe] jatai mä kokwäre. Mätä nire den jai aune mätä mike nökrö ja ken ni yebätä kätä juto” (Sal. 65:2, 4). Rei Asá rökrabare Ngöbö ken aune Jehovakwe dre nuainbare ye Biblia tä niere ye ani mike gare jai. *

KUKWE NAMANI BARE KIRA

4. ¿Rei Asá kukwe meden kwin bämikani nitre nünanka Judá ye kräke?

4 Ngöbö mikadre metre täte yekri Asá ja mikani. Templo yete nitre brare ja erebe nämene nemen jabe aune jondron ngwarbe mika nämene ngöböre jai ye niarakwe dianinkä täte. Kukwe ketebu ye nuain nämene krubäte juta yete (1 Rey. 15:9-13). Yebätä kukwe metre niebare kwe juta yei, niaratre rabadre “Ngöbö mike täte [...] aune kukwe ükaninte kwe ye känene” mräkätre kirabe ye erere. Niarakwe gobranbare kä kwäjätä te ye ngwane Jehovakwe juta ye mikani nüne jäme. Jehová köböire ye nämene nemen bare ye namani gare Asá ie. Ye medenbätä, niebare kwe juta yei: “Nun Jehová Ngöbö nunkwe känänbare. Nunkwe niara känänbare, aune niarata ni mike nüne jäme” (2 Crón. 14:1-7). ¿Ye bitikäre dre namani bare?

5. a) ¿Kukwe meden käkwe Asá mikani tö ngwen bäri Ngöböi? b) ¿Dre namani bare mrä?

5 Ni abokän Asá ye ani bämike ja töite. Nitre 1,000,000 rükä aune karo 300 rükäre abokän “Zérah ni Etiopía” nämene jie ngwen ye jatadre Judea rüere (2 Crón. 14:8-10). Akwa, mä abokän tädre nitre 580,000 aibe ngwen jabe rükäre. ¡Nitre ye rabadre bäri kwati nitre rükä mäkwe ye kräke! ¿Mäkwe dre nuaindre? ¿Ñobätä Ngöbökwe nitre tuanimetre kä ye den jai ye mä rabadre ngwentari jai? ¿Mäkwe tö ngwandre akwle jai o mäkwe ja di kärädre Jehovai? Asá kukwe nuainbare ye käkwe bämikani niara nämene ja kete kwin Jehovabe aune nämene tö ngwen ie. Ribebare kwe ie: “Jehová, ni kwati o ni di ñakare akwa mätä juto ni dimikakäre. Jehová Ngöbö nunkwe, nun dimike, ñobätä ñan aune nunta tö ngwen mäi, aune mä kä yebiti nun ki rüre nitre kwati rüere. Jehová, mä Ngöbö nunkwe. Mäkwe ñaka ni kä tibienbätä tuanmetre ja ganainne”. ¿Asá ja di käräbare Jehovai ye ngwane niara dre nuainbare? “Jehovakwe nitre Etiopía ganainbare.” ¡Nitre nämene rüre niara rüere ye jökrä murie ketani! (2 Crón. 14:11-13.)

6. ¿Kukwe meden känti nikwe ja ngwandre Asá erere?

6 ¿Ñobätä Asá namani tö ngwen täte? Ñobätä ñan aune Biblia tä niere “kukwe meden kwin Jehová okwäkänti” ye niarakwe nuainbare aune niara brukwä “namani täte Jehová kräke” (1 Rey. 15:11, 14). Ni rabadre Ngöbö mike täte ja brukwä tätebiti arato. Ni tö ja mäkäi kwin ben kä nengwane aune ja känenkäre angwane ütiäte krubäte nikwe ja di ngwandre ye nuainne. Jehovakwe kukwe nuainbarera kena ni mikakäre nökrö ja ken aune tä ni dimike ne kwe ni tädre jankunu ja mäke ben. ¡Nita debe bien krubäte ie kukwe yebätä! Kukwe ketebu nuainbare kwe ni mikakäre nökrö ja ken ye ani mike gare jai.

JEHOVÁ TÄ NI MIKE NÖKRÖ JA KOKWÄRE NI KÖKANINTARI YEBITI

7. a) ¿Jehovakwe dre dre nuainbare ni mikakäre nökrö ja ken? b) ¿Kukwe medenbiti metrere Jehovata ni mike nökrö ja ken?

7 Jehovakwe kä tibien sribebare bä nuäre krubäte yebiti niarakwe bämikani ni tare kwe. Tä ni mike nüne yebiti tä bämike köbö kwatire kwatire nie ni tare kwe (Hech. 17:28; Apoc. 4:11). Akwa, bäri ütiäte niara tä kukwe ja üaire bien nie (Luc. 12:42). Arato tä mike gare nie nita orare ie ye ngwane metrere niara tä ni kukwe nuin (1 Juan 5:14). Akwa, niarakwe ni kökanintari ye kukwe bäri ütiäte abokänbiti tä ni mike nökrö ja ken aune tä bämike nie ni tare krubäte kwe, aune ni kökanintari yebätä ni töta nemen rökrai kokwäre (ñäkädre 1 Juan 4:9, 19 yebätä). Jehovakwe  Monso jeñe kwe juani ni mike kwäre ngite aune gata yebätä (Juan 3:16).

8, 9. ¿Jesús tä sribi meden nuainne Jehová töi mikakäre nemen bare?

8 Jehovakwe ni kökanintari ye köböire kukwe kwin raba nemen nitre nünanbare Kristo känenkri yekwe arato. Ni iti rükai nitre Diantarikäre ye mikani gare kwe angwane, ye namanina nemen bare namani tuin ie, ñobätä ñan aune niara töi ye rabai bare täte ye nämene gare ie (Gén. 3:15). Siklo nikani ta ye bitikäre apóstol Pablo debe biani Ngöböi “ni mikani kwin [...] ni kökaninta Jesús Gobran krikwebätä” yebätä. Aune niebare kwe nitre nämene “ngite kira, ye ñakare [Ngöbö] töbikaibare” o ngite juani biti ta (Rom. 3:21-26, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Jesús ye köböire ni raba nökrö Ngöbö ken.

9 Jesús ye aibe köböire nitre töi bobre ye ie Jehová raba nemen gare aune raba ja kete ben. ¿Biblia tä kukwe ye mike gare ño metre? Pablo tikani: “Ngöböta ni tarere kri tä mike gare krörö nie: Ni nämane kukwe nuene kämekäme Ngöbö rüere abtä ni nämane ngite Ngöbö ngwärekri, ye ngwane Kristo krütani ni diäre amne ni kräke” (Rom. 5:6-8). Jehová aune Jesús käkwe ni kökanintari. Niaratre ñaka ye nuaindre näre, akwa nuainbare kwetre ni tare krubäte kwe yebätä. Jesús niebare: “Ti Rün käkwe ti juani, ye ñan jatadre ni ngwena tie angwane, ni ñan jatadre jire iti ja töi jenbti tie”. Köbö madate niebare kwe: “Ti [...] köböire ni jökrä raba nüke ti Rün känti” (Juan 6:44; 14:6). Akwa, ¿Jehovata ni mike nökrö ño ja ken Jesús köböire? Üai deme kwe yebiti tä nuainne. Tä ni mike nökrö ja ken üai deme kwe ye köböire aune tä ni dimike ne kwe ni tädre jankunu niara ken aune ja nire käre ye rabadre nikwe (ñäkädre Judas 20, 21 yebätä). * Akwa, Jehová tä kukwe mada nuainne ni mikakäre nökrö ja kokwäre ye ani mike gare jai.

JEHOVÁ TÄ NI MIKE NÖKRÖ JA KOKWÄRE BIBLIA YEBITI

10. ¿Biblia raba ni dimike ño nökrö Ngöbö ken?

10 Tärä 14 jene jene Bibliabätä tä tikani kukwe ja tötikara nekänti, ruäre abokän tä tikani ngöi, ruäre abokän nieta jerekäbe. Biblia ye ñaka akräke, ¿ñokänti rabadre gare nie ni raba nökrö Ni ni Sribekä ye ken? Ni kökanintari ye dre gärätä aune Jehová tä ni mike nökrö ja kokwäre Jesús köböire, ¿ye ñokänti rabadre gare nie? Jehovakwe nitre mikani Biblia ye tike üai kwe yebiti, tärä ye tä niara töi kwin krubäte aune niara töita dre nuainbätä ye mike gare nie. Ñodre, Éxodo 34:6, 7 yekänti Jehovakwe ja töi ño ye mikani gare Moisés ie, niebare kwe niara ye “Ngöbö ni mike tuin bobre jai bätä moto kwin, ñaka nemen rubun jötrö ngwarbe aune ni tare erametre kwe bätä kukwe metre niere”. ¿Nire ñan törba krötai ni ye kwrere ken? Jehová ie gare niara mikata gare bäri jai Biblia yebiti angwane, niara rabai tuin metre nie aune ja rabai ruin bäri niara ken nie.

11. ¿Ñobätä ni rabadre ja di ngwen ja tötike Ngöbö töi aune ji kwe yebätä (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

11 Ni raba nemen ño ja ketamuko Ngöbökwe ye mikakäre gare jai, tärä Acerquémonos a Jehová tä niere krörö prólogo yekänti: “Ja ketamuko nikwe yebätä kukwe gare nie angwane nita nemen ja kete kwin ben, töi ño ye tä nemen tuin kwin nie aune tä nemen ütiäte ni kräke. Ye medenbätä, Biblia tä Ngöbö töi aune ji kwe mike gare yebätä ja tötikadre ye ütiäte krubäte”. Jehovakwe Kukwe kwe ye tikamanabare nuäre ne kwe rükadre gare nie. ¡Nita debe bien krubäte ie kukwe yebätä!

12. ¿Ñobätä Jehovakwe nitre kä nebätä mikani Biblia tike?

12 Jehová törbadre akräke angeletre mikadre kwe Biblia tike. Angeletre töita nibätä aune nita dre nuainne yebätä (1 Ped. 1:12).  Niaratre kukwe Ngöbökwe ye tikadre kwin ni kräke. Akwa, ¿ni kä nebätä ie kukwe nüke gare ño ye erere niaratre töi rabadre? ¿Jata nemen ruin ño nie, dre dre ribeta jai aune nita nemen di nekä ye erere ja rabadre ruin ietre? Ñakare. Kukwe ye nämene gare Jehovai, ye medenbätä niarakwe ja töi mikani nitre kä nebätä mike Biblia ye tike, ne kwe rabadre nüke gare nie. Nitre Biblia tikaka ye töi nämene ño, ja namani ruin ño ietre aune nitre abokänbätä niaratre blitabare ye nüke gare kwin nie. Niaratre ie ja namani ruin ulire, namanintre töbike krubäte, kä jürä namani bätätre aune ja mikani ngite kwetre ye nüke gare nie. Kä namani juto bätätre aune kukwe kwin namani kwetre ye käita nemen juto nibätä arato. Elías ni Ngöbö kukwei niekä ye erere, nitre jökrä käkwe Biblia tikani ye töi nämene “ni mda mda kwrere” (Sant. 5:17).

Jehovakwe Jonás aune Pedro mikani tuin ño jai, ¿ye tä ni mike nökrö ño Jehová ken? (Párrafo 13 aune 15 mikadre ñärärä)

13. ¿Jonás orabare yebätä mätä ñäke angwane jata nemen ruin ño mäi?

13 Jonás ngitiani Ngöbökwe sribi biani ie yebätä, ye bitikäre ja namani ruin ño ie ye bämike ja töite. ¿Ja namani ruin ño ie ye erere ja rabadre ruin ángel ie? Bäri kwin Jehovakwe Jonás ye mikani kukwe nakaninkäbätä ye tike. ¡Ni Ngöbö kukwei niekä käkwe kukwe nuäre tikani! Ñodre, nämene mente nguse mrente ye ngwane kukwe ne niebare kwe orasionte: “Ngöbö tikwe, ti jataba krüte jakän rababa ruen tie angwane, ma rükaba töre tie” (Jon. 1:3, 10; 2:1-9, Jonas/Rut Sociedad Bíblica de Panamá).

14. ¿Isaías kukwe tikani ye ñobätä raba nüke gare nie?

14 Isaías kukwe tikani yebätä töbike arato. Jehová käikitadrekä ye tuani angwane, nükani gare ie niara ye ngite aune ye käkwe töi mikani kukwe ne tike: “¡Ti bobre jakän! ¡Ti ñaka rabadre blite, ñobätä ñan aune ti ñaka kwin blitakäre, aune juta ñaka kukwe kwin niere ye ngätäite tita nüne; tikwe Rei Jehová, ni rükä jie ngwanka tuani ja okwä jeñebiti!” (Is. 6:5). ¿Ángel meden ie ja rabadre ruin kore kukwe ye tikakäre? Akwa, Isaías abokän kukwe  ye tikani. Ni ngite niara ye erere yebätä ja namani ruin ño ie ye raba nüke gare nie.

15, 16. a) ¿Jata nemen ruin ño ni madai ye ñobätä tä nüke gare bengwairebe nie? Mä raba niere keteiti. b) ¿Dre ni dimikai nökrö bäri Jehová ken?

15 Jacob niebare “ti abko ñakare kuin” aune Pedro niebare “ti abko moto kämekäme dikaro”, ¿ye erere ángel raba niere? (Gén. 32:10, Jändrän Kena; Luc. 5:8.) Nitre ja tötikaka Jesube yebätä kä jürä namani, ¿ye erere kä jürä rabadre angeletre yebätä? Pablo aune nitre kristiano mada rüe nakaninkä, akwa yebiti ta ja töi mikani kwetre ñaka kä jürä ngwen jabätä kukwe kwin driekäre, ¿ja namani ruin ietre ye erere ja rabadre ruin angeletre ie? (Juan 6:19; 1 Tes. 2:2.) Ñakare, ñobätä ñan aune angeletre ye ñaka ja mike ngite jire aune bäri dite ni kä nebätä yebiti ta kukwe jökrä känti. Akwa, ni abokän ngite, ye medenbätä ni mada ie jata nemen ruin ño ye tä niere angwane tä nüke gare bengwairebe nie. Nita ñäke Kukwe Ngöbökwe yebätä angwane, nire tä kä ngwen juto jabätä yebe ni raba kä kwen juto jabätä aune nire tä ja muaire yebe ni raba ja muaire (Rom. 12:15).

16 Biblia tä niere Jehovakwe nitre niara mikaka täte metre mikani tuin ño jai, yebätä nikwe töbikaitari angwane kukwe rabai gare krubäte nie niarabätä. Niara ja töi mikani nökrö nitre ngite kokwäre aune tarere. Nikwe ye nuaindi angwane niara rabai gare kwin nie aune ni rabai tarere krubäte. Ye köböire, ja rabai ruin bäri niara ken nie (ñäkädre Salmo 25:14 yebätä). *

NI RABA JA KETE KÄREKÄRE NGÖBÖBE

17. a) ¿Azarías kukwe meden niebare Asá ie mäträkärebätä? b) ¿Azarías kukwe niebare Asá ie ye ñongwane niara ñaka mikani täte aune ye köböite dre namani bare?

17 Rei Asá käkwe nitre Etiopía rükä ganainbare ye ngwane Azarías ni Ngöbö kukwei käkwe mäträbare niarabätä aune juta kwe yebätä. Niebare kwe: “Munta ja kete Jehovabe angwane niara tädi mun ken aune munkwe niara känandi angwane niarakwe ja tuainmetre kwen muen; akwa munkwe niara tuainmetre angwane niarakwe mun tuainmetre” (2 Crón. 15:1, 2). Akwa, kä nikani ta angwane Asá ñaka kukwe ye mikani täte. Juta 10 nitre israelkwe ngwitärikri namani niara rä ötö ye ngwane ja di käräbare kwe nitre Siria yei. Niara rabadreta ja di kärere Jehovai näre, akwa namani ja kete juta mada ñaka Ngöbö mike täte yebe. Kukwe yebätä Ngöbökwe niebare ie: “Ni töi ñaka erere mäkwe ja ngwani, ñobätä ñan aune nete ja känenkäre rüdi mä rüere”. Aune ye erere namani bare (2 Crón. 16:1-9). ¿Kukwe ye tä dre driere nie?

18, 19. a) ¿Nikwe kämikaninante chi Jehovabätä angwane nikwe dre nuaindre? b) ¿Ni raba nökrö ño Jehová ken?

18 Ni ñaka kämikadrekä jire chi Jehová yebätä. Nikwe kämikaninante chi niara yebätä angwane kukwe nieta Oseas 12:6 ye nikwe nuaindre: “Mä abokän jatadreta Ngöbö mäkwe ie, mä rabadre ja töi mike kwin aune kukwe erametre nuainne; aune mä rabadre kukwe ngübare jankunu Ngöbö mäkwe yebätä”. Jehovakwe ni kökanintari yebätä ni rabadre töbike aune ja tötikadre jankunu Kukwe kwe yebätä aune ye köböire ni rökrai bäri niara ken (ñäkädre Deuteronomio 13:4 yebätä). *

19 Ni salmo tikaka käkwe kukwe ne tikani: “Ti rökradre Ngöbö ken ye kwin ti kräke” (Sal. 73:28). Ye erere tuin nie arato. Ye medenbätä, nikwe Jehová kukwei ye mikadre gare jankunu jai. Nikwe ye nuaindre angwane kukwe keta kabre rabai gare nie niarabätä aune ni rabai niara tarere. Ni rökrai niara kokwäre angwane rökrai ni kokwäre, ¡kä nengwane aune kärekäre!

^ párr. 3 Salmo 145:18: “Nitre jökrä tä ja di kärere Jehovai ye ken niara tä, nitre jökrä tä ja di kärere erametre ie ye ken niara tä”.

^ párr. 3 Täräkwata Ni Mikaka Mokre 15 agosto 2012 yebätä kukwe kädekata “Jondron kwin rabai munkwe” ye tä kukwe mike gare Asá yebätä ye mikadre ñärärä.

^ párr. 9 Judas 20, 21, (TNM): “Akwa ti mräkätre tare tikwe, munkwe ja di ngwan tödeka deme munkwe ye mikakäre dite, aune munkwe orasion nuain üai deme yebiti, munkwe Ngöbö taredre jankunu, ni Däkien Jesukristo käkwe ni mikai tuin bobre jai ye ngübakäre, ne kwe ja nire käre rabadre nikwe”.

^ párr. 16 Salmo 25:14: “Nireta Jehová jürä ngwen jabätä yebe niara tä ja kete, kukwe ükaninte kwe ye tä mike gare ietre arato, ne kwe niara rabadre gare”.

^ párr. 18 Deuteronomio 13:4: “Jehová Ngöbö munkwe ye jiebiti munkwe nän, munkwe niara jürä ngwan jabätä, kukwe biani nuaindre kwe ye munkwe mika täte, munkwe niara kukwe nua bätä munkwe sribi niara kräke aune munkwe ja ketate niara yebätä”.