Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE KWE MIKATA GARE

Ti rün krütani akwa ti Rün mada kwani tie

Ti rün krütani akwa ti Rün mada kwani tie

TI RÜN därebare kä 1899 kä Graz (Austria) yete, aisete Rübare Kri Kena ye ngwane niara nämene bati. Akwa, Rübare Kri Bobukäre ye bitikäre kä 1939 yete nitre rükä Alemania nikani niara ngwena. Niara nämene rüre nitre Rusia ye rüere angwane murie ketani kä 1943 yete, kä ye ngwane kä nämä krire kubu tibiti. Ti rün jämi nemen gare tie ye känenkri krütani. Monsotre mada nänkä kwelate tibe ye abokän rün nämä, akwa ti abokän nämä uli. Ye bitikäre, kä rikaba ta angwane rababa gare tie ti Rün nämä iti kä kwinbiti abokän ñaka krüte jire. Kukwe ye ti töi mikaba jäme (Hab. 1:12).

NITRE BOY SCOUTS YEBE TIKWE NÄNBARE

Ti nämä monsore

Kä rababa kwä kükü tibiti angwane, ti rababa ja tötike Movimiento Scout yebe. Nitre ye abokän nämä ja tötike jondron sribebare yebätä. Robert Stephenson Smyth Baden-Powell nitre rükä Gran Bretaña yekri jie ngwanka käkwe monsotre kä mikaka gare jai (Boy Scouts) ye ükaninte kä 1908 yete, kä Gran Bretaña yekänti. Niara arabe käkwe monsotre kä bäri braibebiti ti erere kräke kukwe ükaninte kä 1916 yete abokän kädekata, Wolf Cubs o kädekata Lobatos arato.

Bämän krüte yebätä ti tö nämä nünaintubu känsenta: ti tö nämä kübiai jubäre, dän kä mikakäre gare jai ye ti tö nämä kitai jabätä aune tambor ngö mika nämä ño ye ererebätä ti tö nämä näin. Ti nämä ja denkä monsotre mada yebe kä tokwäte aune kä nämä kite drüne ye ngwane ti nämä kantare ñukwä trä bäre ta ye täbe törö kwin tie. Kä tibien ye ngübadre ño yebätä nün nämä ja kite arato, aune ye käkwe ti dimikaba jondron keta kabre sribebare Ngöbökwe ye mike tuin ütiäte jai.

Monsotre kä mikaka gare jai (Boy Scouts), ye nübai nämä sribi nuainne kwin köbö kwatire kwatire. Niaratre nüke gare kwin kukwe ye nuainbätä. Köbö kwin niekäre jai kwärikwäri nun nämä kukwe ne niere “Juto käre”. Aune ti tö nämä kukwe ye niei. Ti nämä yekänti monsotre nämä 100 biti bäri: niaratre ye jökrä bäsi nämä kukwe católico yebätä, monsotre mada abokän nämä kukwe protestante yebätä, aune kukwe drie nämä Buda yebätä ye itibe nämä mike täte.

Kä 1920 ja käne nitre Boy Scouts jatani gätä nuainne nane nane kä ruäre te nitre juta madate yebe, gätä ye kädekata jamborees. Kä 1951 gätä ye nuainba bä kükükäre kä Bad Ischl (Austria) ye ngwane ti janama siba. Sö agosto 1957 yete gätä ye arabe nuainba bä ökänkäre kä Sutton Park, Birmingham ye ken (Inglaterra) ye ngwane ti janama arato. Gätä nuainba bä ökänkäre ye ngwane nitre 33,000 kä mikaka gare jai juta 85 jene jene te janama arato, aune nitre mada 750,000 ye ngätäite meri ütiäte reina Isabel nünanka Inglaterra ye nämä siba yete. Nitre juta madate ye ngätäite ja nämä nemen ruin tie ni ja mräkäre erere. Akwa, kä rikai braibe ta angwane ti rabai ja mräkätre kä jökräbiti tibien ye ngätäite ye ñaka nämä gare tie, ja mräkätre kä jökräbiti tibien ye abokän tä Ngöbö tarere.

 NI TESTIKO JEHOVAKWE RABABA GARE KENA TIE

Rudi Tschiggerl abokän nämä jondron mane sribere kwin, niara yekwe kukwe drieba kena tie

Kä 1958 yete, sö marzo o abril ye käi näire, Grand Hotel Wiesler de Graz (Austria) yekänti ti nämä ja kite mrö döräidre ño mesabätä yebätä. Kä jatabara krüte ja kitakäre tie mrö döräi yebätä angwane sribi muko tikwe Rudolf Tschiggerl abokän nämä jondron mane sribere kwin, niara ye blitaba tibe kukwe mika nämä täte kwe yebätä. Köbö ye ngwane krire blitaba ti olote kukwe metre yebätä. Ni nimä ngöböre itibe mikadre täte nieta ye Biblia ñaka driere nieba kwe tie. Tikwe ja kwetaba ben kukwe yebätä aune niara ñaka nämä kukwe metre niere ye ti törbaba mikai gare ie. Rudolf, abokän kädeka nämä Rudi, niara ye nämä mate kwin tibätä, aisete ti rababa niara töi mike ja miketa católico.

Biblia känäin kwati kwe ti kräke nieba kwe tie, akwa tikwe Biblia nitre católico yekwe aibe kain ngäbiti tikwe nieba ie. Niarakwe Biblia ye bianba tie, ye bitikäre tikwe ñäkäbabätä aune täräkwata chi sribebare Sociedad Watchtower yekwe kwanba kati tie. Ti ñaka törbaba täräkwata chi yei, ñobätä ñan aune kukwe tikanibätä ye rabadre tuin metre nitre ie, akwa ñaka ye erere rababa ruin tie. Akwa, ti tö nämä blitai ben Bibliabätä. Rudi ja ngwanba töbätä: niara ñaka täräkwata mada bianba tie. Sö rikaba krämä ta yete köbö ruäre te nun nämä blite jabe Bibliabätä. Ruäre ngwane nun nämä nemen blite jabe kä raire te deu.

Ti nämä ja kite mrö döräire Grand Hotel Wiesler de Graz yete ye krütaba tie angwane ti meye käkwe ti juanba ja tötike kwelate sribi hotelte ye jie ngwankäre. Kwela ye nämä kä Bad Hofgastein valle de los Alpes yekänti. Kwela ye nämä sribire arato Grand Hotel kä Bad Hofgastein yekänti ben, ye medenbätä ruäre ngwane ti nämä yete sribire ja kitakäre bäri kwin.

MISIONERA NIBU TI TUABITIBA

Ilse Unterdörfer aune Elfriede Löhr. Kä 1958 yete ti jataba ja tötike Bibliabätä bentre

Kä meden känti ti nämä ye Rudi mikani gare sukursal kä Viena yekänti ie, aune sukursal käkwe kukwe ye mikani gare misionera nibu, Ilse Unterdörfer aune Elfriede Löhr ie. * Bati, ni ni menteni kan ngäbitikä hotelte käkwe nieba, meri nibu törbaba blitai tibe aune nämä ti ngübare jubäre karo kwetre yete. Ti töi ñan rababa krütare aune ti rikaba jubäre nire nire rükaba ye mikakäre gare jai. Ja känenkäre rababa gare tie, nitre nazi namani kukwe drie ñäkäire Alemania ye ngwane ja ngwaitre nibu ye nämene tärä ngwen gore nitre juta yete kräke. Rübare Kri Bobukäre ye känenkri guardiatre sribikä nitre Alemania yebe nikani niaratre ngwena ngite kä Lichtenburg yekänti. Ye bitikäre rü kömikani ye ngwane niaratre jänikani kitakäre ngite kä Ravensbrück juta Berlín ye ken arato.

Ja ngwaitre nibu yebiti kä nämä bäsi ja närebe ti meyebe, yebätä ti nämä niaratre mike tuin ütiäte jai aune ti ñaka törbaba niaratre tuai kä juen ngwarbe ta. Ti ñan törbaba niaratre tuai nüke ngoto nike ngwarbe bämän krati o sö kabre te, ye bitikäre niere ietre ti ñan tö nämä kukwe drie nämä kwetre ye mikai gare jai. Ye medenbätä, tikwe nieba ietre, niaratre texto keta kabre känändre mikakäre gare tie nitre católico tä kukwe sucesión apostólica mike täte ye ngwarbe. Tikwe nieba ietre texto ye tikwe mikai tuare sacerdote ie. Tikwe blitai sacerdote yebe angwane nire nämä kukwe metre aune nire nämä ñaka blite metre ye ti törbaba gai.

TI RÜN DEME YE RABABA GARE TIE

Nitre católico tä kukwe sucesión apostólica ye driere,  aune niaratre tä niere apóstol Pedro ye kädekani papa kena, ye medenbätä nitre jökrä kädekani papa ye abokän ie Pedro ja di biani nieta kwetre. Jesukwe kukwe niebare Mateo 16:18, 19 yebätä tätre kukwe ye mike era jai, akwa kukwe ye ñaka metre. Papa o ex cathedra tä kukwe niere ye jökrä metre aune ñan tä ni ngökö jire ye Iglesia Católica tä driere. Nitre católico tä papa kädeke Rün Deme, ye käkwe niebare Ni nimä ye ngöböre itibe angwane, nämene blite metre ti nämä nütüre. Akwa, papa kukwe niedre ye ñaka rabadre metre angwane kukwe drie nämene kwe ye rabadre ngwarbe. Aisete, nitre católico kwati kräke kukwe sucesión apostólica ye bäri ütiäte, ñobätä ñan aune kukwe yebätä tätre kukwe mada mada driere jatäri.

Ti rikaba sacerdote yekänti angwane tikwe kukwe ngwantariba ie ye ñaka mikaba gare kwe tie, akwa tärä nämä blite sucesión apostólica yebätä ye bianba kwe tie. Ti rikaba tärä ye ngwena jai, tikwe ñäkäbabätä aune ye bitikäre ti ja tuabata ben angwane tikwe kukwe mada ngwantariba ie. Tikwe kukwe ngwantariba ie ye niarakwe ñaka mikaba gare tie, aisete nieba kwe tie: “Ti ñan raba mä töi kwite aune mä ñaka raba ti töi kwite arato [...]. Mä rika kwin”. Niara ñaka törbaba blitai jankunu tibe kukwe mikata täte yebätä.

Kukwe ye ti töi mikaba ja tötike Bibliabätä Ilse aune Elfriede ben. Niaratre ti dimikaba krubäte Ngöbö Jehová ni Rün deme ye mike gare bäri kwin jai (Juan 17:11). Ti nämä nüne yekänti konkrekasion ñaka nämä jire, yebätä ja ngwaitre nibu ye nämä gätä nuainne ni ja mräkäre tö nämä kukwe mikai gare jai ye gwirete. Nitre nämä kwen braibe gätä yebätä. Ja mräkä ñaka nämä iti ji ngwankäre käne yebätä Ilse aune Elfriede nämä gätä jie ngwen. Ruäre ngwane ja mräkätre kä madakänti nämä nüke kukwe kädriere ju kärä nämä gätä nuainkäre yete.

TI JATABA KUKWE DRIERE

Octubre kä 1958 yete Ilse aune Elfriede jataba ti tötike Bibliabätä. Sö rikaba krämä ta angwane tikwe ja ngökaba ñöte sö enero kä 1959 yete. Ti jämi ja ngökö ñöte ye känenkri tikwe ngwantariba ietre ti raba niken niaratre ben kukwe driere ju ju te ne kwe sribi ye nuin nämä ño ye rabadre gare tie (Hech. 20:20). Tikwe kukwe drieba kena, ye bitikäre tikwe kä käräba kukwe driekäre akwle jai. Kä bianba keteiti tie kukwe driekäre. Ti nämä niken kaibe kä yekänti kukwe driere ju ju te aune nitre tö nämä kukwe mikai gare jai ye ti nämä tuinbiti arato. Ni circuito tuabitikä yebe tikwe kukwe drieba kena, ja känenkäre niara ye nun tuabitiba.

Ti nämä ja tötike kwelate sribikäre hotel ye krütaba tie, ye bitikäre kä 1960 ti jatabata ja gwirete kukwe rababa gare tie Bibliabätä ye mikakäre gare ti mräkätre ie. Kä nüke nengwane niaratre ruäre ie krire kukwe metre ye kite tuin kwin akwa iti jire jämi ja mike kukwebätä.

TI JATANI SRIBIRE KÖBÖ TÄTE NGÖBÖ KRÄKE

Kä nämä 20 biti bäri tibiti

Kä 1961 yete sukursal tärä juani konkrekasionte, känti ja mräkätre nübai nämä ja mike prekursor. Ti nämä kaibe aune ti ñaka nämä bren aisete ti rabadre ja mike sribi prekursor ye nuainkäre rababa ruin tie. Kurt Kuhn ni circuito tuabitikä yebe tikwe blitaba, aune tikwe nieba ie ti törba sribi nuain ngwian ganainkäre sö ruäre te ne kwe ti rabadre karo kökö jai, aune tikwe ja mikadre prekursor ye ngwane karo yebiti ti rabadre niken kukwe driere. Niarakwe nieba tie: “¿Jesús aune nitre apóstol ye nämä karo ngübare jai kukwe driekäre köbö täte Ngöbö kräke?”. Kukwe ñan kwanba tie niekäre ie. Tikwe ja töi mikaba jötrö ngwarbe ja mike prekursor. Ti nämä sribire 72 ora bämän kratire kratire mrö döräibätä hotelte, yebätä ti rabadre ora ükete jai.

Tikwe ngwantariba jefe ie niara raba ti tuenmetre sribire 60 ora bämän kratire kratire te. Niarakwe  kukwe ye ka ngäbitiba aune nämä sribi ütiä bien käne tie ye erere bianba jankunu kwe tie. Kä rikaba braibe ta angwane tikwe niebata ie niara raba ti tuenmetre sribire 48 ora, kukwe ye ka ngäbitiba kwe arato aune nämä sribi ütiä bien jankunu tie käne ye erere. Tikwe ribebata ie niara raba ti tuenmetre sribire 36 ora, tikwe sribidre köbö ti te akwa ora krä ti aibe te, aune niarakwe jän nieba tie arato aune nämä sribi ütiä bien käne tie ye erere bianba jankunu kwe tie, ¡ye ti töi mikaba ñan krütare! Jefe tikwe ñan törbaba ti tuai näin mento yebätä nämä kukwe ye nuainne rababa tuin tie. Tikwe ora ükateba jai ye köböire ti jataba sribi prekursor nuainne. Kä ye ngwane nitre prekursor regular nämä kukwe driere 100 ora sö kratire kratire.

Sö rikaba kräbokä ta ye ngwane ti kädekaba prekursor especial aune konkrekasion chi nämä kä kädekata Carintia yekänti ni sribikä konkrekasionte erere, kä ye nemenkä juta Spittal an der Drau yekänti. Kä ye näire, nitre prekursor especial nämä kukwe driere 150 ora sö kratire kratire. Ni mada ñaka juanba tibe prekursor nuainne, akwa ja ngwai Gertrude Lobner nämä sribire nitre ji ngwanka käne ye dimikabätä * ye käkwe ti dimikaba yebätä tikwe debe bianba krubäte.

SRIBI MADA MRÄ MIKABA TI KISETE

Kä 1963 yete ti nübaiba circuito tuinbiti. Rabakäre konkrekasion jene jene te ti nämä näin tren yete tribe dobokä tikwe yebe. Ja mräkätre jökrä bäsi kwe karo ñaka nämä, yebätä niaratre ñaka nämene nemen ti tuin tren nüke nünenkä yekänti. Ti törbadre akräke ti rikadre taxi yete, akwa rababa ruin tie ja mräkätre ie ja rabadre ruin ngwarbe, aisete tikwe ja töi mikaba niken gürere nemen medente ti rabadre kübien yekänti.

Kä 1965 ti nämä kaibe angwane ti nübaiba Kwela Galaad 41 nuainba yete. Ja mräkätre nämä tibe kwela yete ye kwati nämä kaibe arato. Ti juainta sribire kä Austria yekänti circuito tuinbitita ye ti ñaka nämä nütüre. Ti rikadreta ye känenkri ribeba tie, ti rikadre Anthony Conte nämä circuito tuainbiti yebe bämän kräbokä kä Estados Unidos yekänti, metrere kä ngwitärikri Nueva York juta Cornwall yekänti. Tikwe sribiba ben ye käkwe kä mikaba juto tibätä. Niara nämä kukwe driere kwin krubäte, kukwe driedre ye nämä tuin kwin ie ti erere.

Köbö te nunkwe ja mäkäteba

Ti rikabata Austria circuito tuabitikäre angwane, ja ngwai bati bä nuäre krubäte kädeka nämä Tove Merete rababa gare tie. Kä nämene kwärike niarabiti ye ngwane kukwe metre ye namanina gare ie. Ja mräkätre nämä ngwentari nunye ñokänti ja namani gare nunye ye ngwane nun nämä niere ietre kötare kwärä: “Sukursal köböire”. Kä rikaba kwati ta angwane nunkwe ja mäkäteba sö abril kä 1967 yete, aune nun tuanmetreba circuito tuinbiti jankunu.

Ye bitikäre, kukwe kwin ñaka nuain bä ti kräke abokän erere Jehovakwe nuainba ti kräke, niarakwe ti dianba jai monso kwe ja üaire ye kwrere. Yete ja känenkäre ti jataba ja mäke bäri kwin ti Rün kä kwinbiti yebe, aune kukwe nieta Romanos 8:15 ye erere tita niere: “¡Abba! ¡Tata tikwe!”.

Merete aune ti nunkwe circuito aune distrito tuabitiba nemen mrä kä 1976 yete. Kä ñüre ye näire, ruäre ngwane nun nämä ja tare nike kä tibo yebätä, ñobätä ñan aune jondron kä mikakäre krube ñaka nämä. Bati nun rükaba ngwäte angwane kutu ja jue mikakäre nunye ye nämä ngwen aune salare kä tibo  yebätä. ¡Nun murie yebätä kutu ye rababa kore! Nunkwe ja töi mikaba niken estufa eléctrica chi ngwena jai, ne kwe nun rabadre kübien kä krube te. Kä ruäre känti, nänkäre kä narakrö yete deu, nun nämä niken nieve tibo yete ta rabakäre kä narakrö yekänti, aune yete murie tibo nämä mate. Ju ñaka nämä jeñe nunkwe, yebätä ju medente nun nämä nemen kübien yekänti nun nämä nemen mrä lunes. Martes dekä nun nämä niken konkrekasion mada tuinbiti.

Ti muko tare tikwe tä ti dimike krubäte käre ye käi juto tibätä. Niara töta nemen kukwe driei krubäte, aisete ti ñaka kukwe niere ie ne kwe rikadre kukwe driere tibe. ¡Ja mräkätre mada ye tare krubäte kwe aune niara töita bökän nitre mada yebätä. Tä ja töi mike kore ye tä ti dimike krubäte.

Kä 1976 ye ngwane nun nübaiba sribire Betel kä Austria Viena yekänti aune ti kädekaba Sukursal Jie Ngwankäre arato. Juta keta kabre Europa Kädrikri yete sribi Ngöbökwe nuain nämene ye sukursal nämä ngübarebiti, bätä tärä aune täräkwata sribi nämä ye sukursal nämä juen tiebe juta yekänti. Ja mräkä Jürgen Rundel nämä sribi ye jie ngwen abokän ben tikwe sribiba arato. Kä rikaba ta angwane kä Europa Kädrikri yekänti kukwe 10 jene jenebiti kukwe kwita nämä ye ti mikaba ngübarebiti. Jürgen aune muko kwe Gertrude ye täbe Jehová mike täte; kä nengwane niaratre tä sribi prekursor especial nuainne kä Alemania yekänti. Kä 1978 yete sukursal kä Austria jataba täräkwata sribe nämä kukwe 6 jene jenebiti ye ükete aune imprimire máquina kädeka nämä offset yete. Juta keta kabre nämä täräkwata ye kärere jai yekänti nun nämä täräkwata ye juen arato. Ja mräkä kädekata Otto Kuglitsch nämä sribi ye nuainne kwin krubäte, nengwane niara aune muko kwe Ingrid tätre sribire Betel Alemania.

Kä Austria yekänti tikwe sribi keta kabre Ngöbökwe nuainbare aune ti nämä kukwe driere ji ngrabare arato

Ja mräkätre kä Europa Kädrikri ye nämene arato täräkwata sribere juta kwetre yekänti, niaratre nämene máquina yebiti copia denkä o imprimire. Akwa, yebiti ta niaratre nämä ja di ribere ja mräkätre juta madate ie. Jehovakwe niaratre kriemikani sribi ye nuainbätä, aune sribi Ngöbökwe ñäkäi nämä ye näire ja mräkätre sribibare käre yebätä sukursal yete nun jökrä rababa niaratre tarere.

KUKWE ÜTIÄTEBÄTÄ TI JANAMA RUMANIA

Kä 1989 yete kukwe kwin rababa tikwe, ti janama ja mräkä Theodore Jaracz yebe juta Rumania yete, niara ye abokän nämä kädekani arato Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä. Nun rikaba ja mräkätre ruäre töi mikakäre nüketa juta ükaninte Ngöbökwe yete. Kä 1949 ye ngwane kukwe keta  kabrebätä niaratre ja ñäkäninbiti aune namanintre konkrekasion ükete akwle ja kräke. Akwa, niaratre nämene kukwe driere jankunu aune nitre mada ngökö ñöte. Ja mräkätre nämene konkrekasionte käkwe ñaka ja mikani kukwe gobrankwe yete, ye erere niaratre nuainbare ye dokwäre kitani ngite arato. Sribi Ngöbökwe ñäkäi nämä jankunu kä Rumania yekänti, aisete nunkwe ja ükakröba ja mräkätre umbre nibokä ie kukwe gare aune Nitre ruäre Kädekani Central Mundial yekwe sribi Ngöbökwe Jie ngwankäre juta yekänti ben ja mräkä Pamfil Albu gwirete, akwa nunkwe ñaka nuainba nitre kwati ngwärekri. Arato, Roldof Kellner nünanka kä Austria yekänti nämä siba nunbe dre dre nie nämä ye kwitakäre.

Nunkwe ja ükakröba bobukäre deu ye ngwane ja mräkä Albu käkwe ja mräkätre nibokä umbre töi mikaba nementa keteitibe nunbe. Niarakwe nieba: “Nikwe ñaka kukwe ne nuaindi angwane ja känenkäre ñan rabai bare nie”. Kukwe ye erere nuainbare köböire ja mräkätre 5,000 brare namaninta juta ükaninte Ngöbökwe yete. ¡Jehovakwe gananbare akwa Satana abokän nianinte!

Kä Europa Kädrikri yekänti kukwe ükaninte ne kwe nitre käkwe jondron o ngwian kwetre ye biandre Gobrain. Akwa kukwe ükaninte ye jämi niken tibien känenkri, kä 1989 yete Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä käkwe ti aune ti muko nübaiba sribire Central Mundial Nueva York yekänti. ¡Kukwe yekwe nun mikaba ñan töi krütare! Sö julio kä 1990 yete nun rababa sribire Betel Brooklyn yekänti. Kä 1992 yete ti kädekaba Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä ruäre dianinkä kukwe drie jie ngwankäre ye dimike, aune julio kä 1994 yete ja känenkäre tita sribire Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä.

TITA NIKREN KWEKEBE JA KÄNE AKWA DRE NAMANI BARE YE TI ÑAKA KÄI KWITEKÄ JABITI

Ti aune ti muko nunta Brooklyn (Nueva York)

Ti nämä sribire mrö döräibätä hotelte ye käi nikanina raire ta. Ne ngwane tita mrö ja üaire sribere siba ja mräkätre kä jökräbiti tibien kräke ye käi juto tibätä (Mat. 24:45-47). Kä nikanina 50 biti bäri ta tita sribire köbö täte Ngöbö kräke, yebätä kätä juto krubäte tibätä aune tita debe bien krubäte Jehovai, ñobätä ñan aune niarata kukwe kwin mike nemen bare ja mräkätre kä jökräbiti tibien kräke. Ti töta nemen kwain gätä kri känti nitre juta madate nübaita yebätä, gätä yete mikata törö nie ütiäte krubäte ni rabadre ni Rün kä kwinbiti Jehová aune Kukwei ye mike gare bäri kwin jai.

Tita ribere Jehovai nitre kwati krubäte rabadre kukwe metre ye kain ngäbiti aune Ngöbö mike täte gwairebe ja mräkätre kä jökräbiti tibien yebe (1 Ped. 2:17). Ne madakäre, ti täi kä kwinbiti ye ngwane nitre gaikröta Kä tibienbätä ye ti tö tuai aune ti rün kä nebätä ye ti tö tuaita arato. Niara aune ti meye bätä ti mräkätre mada mada käkwe Jehová mikadre täte Kä Bä Nuäre yete ie ti tö.

Ti täi kä kwinbiti ye ngwane nitre gaikröta Kä tibienbätä ye ti tö tuai aune ti rün kä nebätä ye ti tö tuaita arato

^ párr. 15 Kukwe kwetre mikata gare La Atalaya 15 abril 1980 yebätä.

^ párr. 27 Kä nengwane ni mada ñaka tä kädekani ni sribikä konkrekasionte ye dimikakäre, ñakare aune nitre umbre ye ngätäite ni iti tä kädekani ni gätä nitre umbrekwe köböikitaka aune mada tä kädekani ni kukwe konkrekasionte tikaka.