Känändre nekänti

Indice yete känändre

“Mun testiko tikwe”

“Mun testiko tikwe”

“Mun testiko tikwe -nieta Jehovakwe—.” (IS. 43:10)

1, 2. a) ¿Ni testiko nieta ye abokän ni ño? b) ¿Jondron bätäkä sribebare kukwe mikakäre gare ye tä ñaka dre mike gare nitre ie? c) ¿Ñobätä Jehová ñaka tä jondron bätäkä sribebare kukwe mikakäre gare kä nebätä ye ribere jai?

¿NI TESTIKO nieta ye ni ño? Ye abokän, “ni kätä jondron tuin nemen bare ja okwäbiti aune raba kukwe namani bare ye mike gare metre” nieta diccionario keteitibätä. Ñodre, kä nikanina 160 biti bäri ta yete periódico kädekata The Witness (Ni testiko) tä kukwe mike gare juta Sudáfrica kä Pietermaritzburg yekänti. Kädekata kore ye kwin, ñobätä ñan aune periódico ye tä kukwe meden tä nemen bare käbiti tibien mike gare metre. Ni periódico ye sribekä aune bökänkä käkwe niebare periódico ye rabadi käre “kukwe metre niere kwatibe”.

2 Jondron bätäkä sribebare kukwe mikakäre gare kä nebätä ye ñaka kukwe bäri ütiäte namani bare yebätä blite o ñaka kukwe niere metre ta. Ñaka kukwe metre mike gare Ngöböbätä aune dre nuainbare kwe ye mika ñaka gare arato. Akwa, ni Gobranka kri kä jökräbiti ñaka tä jondron bätäkä sribebare kukwe mikakäre gare kä nebätä ye ribere jai. Ni Ngöbö kukwei niekä Ezequiel ye köböire niebare kwe: “Nitre juta keta kabre te yei rabai gare ti abokän Jehová” (Ezeq. 39:7). Nitre Testiko 8 millón näre tä Jehovakwe, niaratre tä kukwe mike gare nitre nünanka kä jökräbiti tibien ie. Ngöbö aune dre nuainbarera kwe, aune tä dre nuainne ni kä nebätä kräke ye tätre mike gare. Arato, nitre Testiko kwati ye tä mike gare Ngöbökwe dre nuaindi jondron kwin biankäre nie. Isaías 43:10 yete nieta: “Mun testiko tikwe -nieta Jehovakwe-, tikwe mun dianinkä sribikäre ja kräke”.

3, 4. a) ¿Ñongwane Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä käkwe ja kädekani mrä aune yebätä ja namani ruin ño ietre? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.) b) ¿Kukwe meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai?

 3 Nita Jehová kä ngwen jabätä ye abokän ütiäte ni kräke, ñobätä ñan aune niara “Ngöbö abra gobranka kärekäre”, niara tä niere: “Ti kä ye abokän käre, [...] mun mräkätre jökrä jatäri jatäri yei ngwandre törö” (1 Tim. 1:17; Éx. 3:15; Eclesiastés 2:16 mikadre ñärärä). Kä 1931 yete, Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä käkwe ja kädekani testiko Jehovakwe, aune ye bitikäre nitre kwati käkwe kukwe tikani debe biankäre ye mikani gare täräkwata ne kwrere sribebare yebätä. Kä Canadá yekänti konkrekasion keteiti käkwe kukwe ne tikani: “Ni kädekani testiko Jehovakwe ye abokän kukwe kwin mikani gare ye käi juto nibätä. Ni töita kwatibe ja ngwantabätä kwin ni kädekani mrä ye erere”.

4 Nita Ngöbö kä ngwen jabätä ye tuin ütiäte nie, ¿ye ni raba bämike ño? Ne madakäre, ¿ni kädekani testiko Jehovakwe nieta Bibliabätä ye ñokänti namani bare ye ni raba mike gare? Kukwe ngwantarita ye ani mike gare jai.

NITRE KIRABE NAMANI TESTIKO NGÖBÖKWE

5, 6. a) ¿Dre köböire nitre rüne Israel ye namani testiko Jehovakwe? b) ¿Nitre rüne Israel rabadre dre mada nuainne? c) ¿Ñobätä nitre rüne kristiano rabadre kukwe ye nuainne monsotre kwe yebe kä nengwane arato?

5 Nitre Israel Isaías näire ye nämene “testiko” Jehovakwe, aune ni jökrä juta yete ye Ngöbökwe dianinkä “sribikäre” ja kräke (Is. 43:10). Ngöbökwe dre nuainbare nitre Israel mräkätre kira kräke ye nitre rüne nämene mike gare monsotre kwe yei aune yebiti nämene kukwe dirire ietre. Bieta Paskwa nuain nämene kä kwatire kwatire ye ngwane niaratre rabadre kukwe ne nuainne ribebare ietre: “Monsotre munkwe niedre munye: ‘¿Kukwe ükaninte ye ñokäre munta nuainne?’, ye ngwane munkwe niedre: ‘Jondron kämikata ye abokän paskwa Jehová kräke, niarakwe kukwe tare mikani nemen bare nitre Egipto yebätä, akwa nitre Israel nämene Egipto ye niara ñaka mikani ja tare nike gwairebe nitre yebe, niarakwe nun jue kriemikaba’” (Éx. 12:26, 27). Moisés nikani kena Faraón yekänti niekäre ie rabadre nitre Israel tuenmetre niken kä ngwarbe nötare yekänti  Jehová mikakäre täte, ye ngwane Faraón niebare ie: “¿Nire abokän Jehová, ne kwe tikwe kukwei mikadre täte aune nitre Israel juandre tikwe?”. Niaratre käkwe kukwe ye mikani gare monsotre kwe yei raba ruin nie (Éx. 5:2). Arato, kukwe keta jätä tare nakaninkä nitre Egipto yebätä, ye bitikäre nitre Israel kwärbebare nitre Egipto kisete mar Rojo yete, ye ngwane namani gare metre Faraón ie nire abokän Jehová. Nitre rüne kukwe ye mikani gare monsotre kwe yei arato raba ruin nie. Kä ye ngwane bätä nengwane Jehová ye täbe ni Bäri Dite Krubäte. Kä ye ngwane nitre Israel namani testiko, ñobätä ñan aune kukwe namani bare ye niaratre tuani aune yebiti namani gare ietre Jehová ye Ngöbö metre aune tä dre käbämike ye tä käre mike nemen bare.

6 Nitre Israel nämene Jehová kä ngwen jabätä ye ruäre nämene mike tuin ütiäte jai angwane nämene kukwe ütiäte nakaninkä ye mike gare monsotre kwe yei, akwa nämene mike gare arato nitre menteni nämene klabore kwe yei. Ye erere arato niaratre rabadre driere monsotre kwe yei, rabadre ja ngwen deme aune nüne kukwe ükaninte Jehovakwe ye ererebätä. Ngöbökwe niebare ietre: “Mun rabadre deme, ñobätä ñan aune ti Jehová abokän Ngöbö deme” (Lev. 19:2; Deut. 6:6, 7). Nitre rüne kirabe kukwe nuainbare ye erere nitre rüne kristiano kä nengwane rabadre nuainne. Rabadre monsotre kwe tötike ne kwe monsotre rabadre Ngöbö kä ütiäte ye käikitekä (ñäkädre Proverbios 1:8 * aune Efesios 6:4 yebätä).

Nita blite Jehovabätä monsotre nikwe ben ye ngwane niara kä ye mikata ütiäte (Párrafo 5 aune 6 mikadre ñärärä)

7. a) Nitre Israel ja ngwani metre Jehovai ye ngwane, ¿dre namani gare juta mada mada yei? b) ¿Ni jökrä tä Ngöbö kä ngwen jabätä ye kisete kukwe meden ütiäte tä?

7 Nitre Israel ja ngwani metre ye ngwane kukwe mikani gare kwetre juta mada bäre tibien yei Ngöbö kä yebätä. Niebare ietre: “Aune juta jökrä käbiti tibien yei rabai gare Jehová kä ye rabai mäbiti, aune mä jürä rabai niaratrebätä” (Deut. 28:10). Akwa, ye bitikäre juta Israel ñaka ja ngwani metre Ngöböi ye kädrieta bäri. Jondron üai sribebare ye bati bobu niaratre mikani ngöböre jai. Nitre Canaán ngöböi töi käme krubäte ye niaratre nämene mike täte, yebätä niaratre töi nämene käme arato aune monsotre kwetre ye kukwani kwetre ngöbö ngwarbe yei aune nitre bobre ye ngwani ja tare nike kwetre. Niaratre kukwe ütiäte ja töi kräke driebare nie, käre ni rabadre ja di ngwen ja ngwankäre deme Ni bäri Deme ye kwrere, ñobätä ñan aune nita niara kä ngwen jabätä.

“¡MIKE ÑÄRÄRÄ! TITA JONDRON MRÄ NUAINNE”

8. a) ¿Jehovakwe Isaías ye mikani dre nuainne? b) ¿Ni Ngöbö kukwei niekä ye töbikabare ño?

8 Isaías yebiti Jehovakwe nitre Israel ie juta Jerusalén ye juain ngwarbe aune niaratre jänrikai ngite. Akwa, niarakwe kukwe ñan tuabare nuaindi juta ye mikakäre kwäre aune niarakwe “jondron mrä” nuaindi niebare kwe arato (Is. 43:19). Nitre Israel ñaka ja töi kwitai ye namanina gare Jehovai, akwa Isaías mikani kwe nitre ye mike mokre jankunu. Ñodre, tärä Isaías kapitulo kwati nemen kwä ti ye jökrä känti kukwe mikani gare Jerusalén gaite yebätä. Akwa nemen medente mrä juta ye ñaka Ngöbö mikai täte ye Isaías tö namani gai. Jehovakwe kukwe ne niebare ie: “Juta keta kabre ye juandre tibien, nitre ñaka rabadrera yete, aune nitre ñaka rabadrera nüne gwi, aune kä ye juandre ngwarbe aune nitre ñaka rabadrera kä yekänti” (ñäkädre Isaías 6:8-11 yebätä). *

9. a) ¿Isaías kukwe niebare Jerusalén yebätä ye ñongwane namani bare? b) ¿Kukwe meden nemen bare ni näire abokän tä ni töi mike ja ngwen ngwäte?

9 Kä 778 kä 1 känenkri, Uzías nämene gobrane  mrä ye ngwane sribi ye mikani Isaías kisete. Niarakwe sribibare ni Ngöbö kukwe niekä erere kä 46 näre te nememe kä 732. Ezequías namani täkäni kürä gobrankäre yete ye ngwane nuainbare jankunu kwe arato. Kukwe ye niebare käi nikani 125 ta Jerusalén gate jämi kä 607 ye känenkri. Nibira gare nie erere, dre rabai bare ye mikani gare kä kwati krubäte te känenkri juta Israel yei. Kena täräkwata ne sribebare ye käi nikanina 135 ta, nitre ñäkäkä täräkwata nebätä yei täräkwata ne tä mike gare, kä käme Satanakwe ye gate köböra aune ye täte Jesukristo Gobrandi Kä Mil Krati (Apoc. 20:1-3, 6).

10, 11. ¿Kukwe meden niebare Isaiakwe abokän nitre Israel käkwe tuani nemen bare ja okwä jeñebiti nämene ngite Babilonia ye ngwane?

10 Nitre Judea kwati käkwe Jehová mikani täte aune ñaka rübare kwetre nitre Babilonia rüere, Jerusalén ganinte ye ngwane niaratre namaninte nire aune jänikani ngite Babilonia (Jer. 27:11, 12). Niaratre nämene yete ye käi nikani 70 ta angwane, juta Ngöbökwe ye käkwe kukwe ütiäte tuani nemen bare ja okwä jeñebiti: “Jehová mun Kökatarikä niara abokän deme juta Israel yete, tä kukwe ne niere: ‘Mun ye dokwäre tikwe ni juain Babilonia rüere aune tikwe niaratre mikai ki tä jukwe ketebätä ye mike tibien’” (Is. 43:14).

11 Kukwe rabai bare niebare ye erere namani bare. Köbö deu octubre kena yebätä kä 539 kä 1 känenkri kukwe ñan tuabare namani bare. Rei juta Babilonia yete aune nitre ütiäte sribikä ben nämenentre vino ñain baso deme nämene templo Jerusalén jänikani kwetre yete aune nämene ngöbö ngwarbe kwetre ye käikitekä, ye ngwane nitre rükä Medo aune Persa namani juta kwetre ye den jai. Kä 538 o 537 nikani ta ye ngwane Ciro Babilonia dianka jai käkwe niebare nitre Judea rikadreta Jerusalén templo Ngöbökwe üketeta. Kukwe ye jökrä rabai bare niebare Isaiakwe. Juta ja töi kwitani ye rikaita Jerusalén angwane Jehovakwe ngübadi aune kriemikai käbämikani kwe ye Isaías niebare arato. Ngöbökwe niaratre kädekani “juta abokän tikwe ükaninte ja kräke, ne kwe niaratre ti käikitadrekä” (Is. 43:21; 44:26-28). Nitre kira nämene ngite ye nükaninta ja käite aune namaninta templo üketeta, yei namani gare Jehová aibe Ngöbö metre, aune tä dre niere ye erere tä mike nemen bare.

12, 13. a) ¿Nire nire namani nitre Israel ye ngätäite kukwe ükaninte Jehová mikakäre täte ye nuainkäreta? b) ¿“Obeja mda” tä nitre “Israel Ngöbökwe” dimike ye ngwane rabadre dre nuainne? c) ¿Dre kwin tä “obeja mda” ye kräke?

12 Nitre kwati ñaka Israel namani juta mrä yete, kä nikani ta angwane nitre kwati juta madate käkwe kukwe ye erere nuainbare arato (Esd. 2:58, 64, 65; Est. 8:17). Ni näire, “ni [...] kwati” abokän “obeja mda” Jesukwe tä nitre kristiano  dianinkä nänkäre kä kwinbiti yebe sribire gwairebe, nitre dianinkä ye abokän “Israel Ngöbökwe” (Apoc. 7:9, 10; Juan 10:16; Gál. 6:16, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Nitre mada kwati ye tä Ngöbö kä ngwen jabätä, Ngöbökwe juta kwe kädekani testiko Jehovakwe ye kwrere niaratre kädekata arato.

13 Niaratre tä kädekani ye ererebätä rabadre nüne aune ja di ngwen ja ngwankäre deme. Köbö kwatire kwatire rabadre ngite juamana ta jabiti, ñobätä aune kukweta nainte ietre, niaratre ngite aune tätre Ngöbö kä deme ngwen jabätä ye abokän ütiäte krubäte kräketre ye ngwandre törö kwetre jai (ñäkädre 1 Juan 1:8, 9 yebätä). Niaratre nünanbare kä krüte näire ye ngwane kukwe meden namani bare abokän tuani kwetre ja okwä jeñebiti ye mikadi gare kwetre nitre gaikröta yei Kristo Gobrandi Kä Mil Krati ye ngwane.

NGÖBÖ KÄ YE DRE GÄRÄTÄ

14. ¿Jehová kä ye abokän dre gärätä?

14 Nita Ngöbö kä ngwen jabätä ye mikakäre bäri ütiäte jai ni rabadre töbiketari niara kä yebätä. Ngöbö kä ye abokän “Jehová”, aune ye kite kukwe hebreo yekri abokän kwita raba krörö, “ti tö dre nuain” aune kukwe ye nieta jondron nuainta jankunu ye mikakäre gare. Ye medenbätä, Jehová kä ye abokän, “Ti Tö Dre Nuain Ye Erere Tikwe Nuain” meden gärätä. Kukwe nieta ye tä mike gare Jehová ye jondron jökrä Sribekä, aune Niara töita ño ye erere tä mike nemen bare käre. Kukweta kite nemen bare jatäri ye ererebätä niara töi aune tö dre nuain ye tä nemen bare, aune Satana bätä ni mada ñaka raba kukwe ye ketebätä jire chi.

15. ¿Jehovakwe kukwe niebare ja kä yebätä ye tä dre mike gare nie niara yebätä? (Recuadro “ Jehová kä ye tä kukwe keta kabre mike gare” mikadre ñärärä.)

15 Jehovakwe Moisés juani juta kwe ye denkä kä Egipto yekänti angwane, niara kä ye dre gärä nämene ye mikani gare bäri kwe Moisés ie. Biblia tä niere: “Ngöbökwe niebare Moisés ie: ‘Ti Tö Dre Nuain Ye Erere Tikwe Nuain’. Aune niebare kwe mada: ‘Mäkwe kukwe ne nie nitre Israel yei: “Ti Tö Dre Nuain käkwe ti juani mun känti”’” (Éx. 3:14). Ye medenbätä, kukwe meden meden rabadre bare ye ngwane Jehovakwe ja töi mikai nemen bare. Nitre Israel nämene klabore ye kräke Ngöbö namani, niaratre mikaka kwäre, kriemikaka, jie ngwanka, jondron bianka ietre. Niaratre nämene dre dre ribere jai metrere aune kukwe ja üairebiti ye jökrä biani kwe ietre.

NGÖBÖ KÄ NGWANTA JABÄTÄ YEBÄTÄ DEBE BIANDRE

16, 17. a) ¿Nita Ngöbö kä ngwen jabätä yebätä nita debe bien ye ni raba bämike? b) ¿Dre mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yekänti?

16 Jehová kä tä dre mike gare ye ererebätä täbe ja ngwen kä nengwane, ñobätä ñan aune dre dre ribeta nikwe jai metrere aune kukwe ja üairebiti ye jökrä tä bien nie. Akwa, Ngöböta dre mike nuaindre jai ye ñan aibe nuainta kwe, ñakare aune niara raba kukwe jökrä nuainne. Niara raba kukwe nuainne jondron sribebare kwe yebiti ne kwe niara töita dre nuainbätä ye rabadre bare. Ñodre, nitre Testiko kwe yebiti tä sribi nuainne. Kukwe ne käkwe ni töi mikadre niara kä ye mike ütiäte. Kåre ni Testiko abokänbiti kä 84, niara käi Noruega käkwe sribibarera Jehová kräke kä 70 näre te, niara tä niere: “Tita Jehová Rei kärekäre mike täte aune juta kwe kätä niara kä deme ngwen jabätä ngätäite tita ye ütiäte krubäte ti kräke. Kukwe metre Bibliabätä tita mike gare ni madai ye ütiäte ti kräke aune kukwe metre tä nüke gare ietre ye käita nemen juto bätätre ye tita tuin arato. Ñodre, ñobätä Kristo ni kökanintari aune niara ye köböire ni raba nüne kärekäre kä mrä jäme yete, ye tita driere ietre ye köböire jata nemen ruin kwin tie”.

17 Erametre kä ruäre känti nitre tö Ngöbö mikai gare jai ye kwandre nie ñaka nuäre. Akwa, Kåre ye erere, Ngöbö kä ye dre gärätä ye nita mike gare nitre töta nemen ni kukwe nuai yei angwane ¿kätä nemen juto nibätä? Kukwe ja tötikara mada yekänti rabai gare nie ño ni raba nemen testiko Jehovakwe aune testiko Jesukwe arato.

^ párr. 6 Proverbios 1:8: “Monso tikwe, mä rün kätä mä tötike ye mäkwe kukwe nua, bätä mä meye käkwe kukwe niedre ye mäkwe ñaka käi kwitaka jabiti”.

^ párr. 8 Isaías 6:8-11: “Aune niarakwe nieba tie: ‘Nän, aune mäkwe nie juta yei: “Munkwe ti kukwei nuai bati bobu, akwa ñaka rükai gare munye; aune munkwe kukwe tuadi bati bobu, akwa mun ñaka rabai töbätä”. Mäkwe juta ye brukwä mika ñaka kukwe ye kain ngäbiti, mäkwe niaratre mika ñaka ti kukwe nuin, aune mäkwe niaratre okwä dika, ne kwe jondron ñaka jutuadre ietre aune ñaka ti kukwei juruadre ietre, ne kwe niaratre brukwä yei kukwe ñaka rükadre gare, aune ñaka ja töi kwitadre kwetre rabakäreta kwin’. Angwane tikwe nieba: ‘¿Ñongwane tikwe nuaindi mrä Jehová?’. Niarakwe nieba: ‘Juta keta kabre ye juandre tibien, nitre ñaka rabadrera yete, aune nitre ñaka rabadrera nüne gwi, aune kä ye juandre ngwarbe aune nitre ñaka rabadrera kä yekänti’”.