Känändre nekänti

Indice yete känändre

“Makwe ma Dänkien Ngöbö tare”

“Makwe ma Dänkien Ngöbö tare”

“Makwe ma Dänkien Ngöbö tare ja di ngöi jökrä, ja üai ngöi jökrä amne ja töi ngöi jökrä.” (MAT. 22:37)

1. ¿Ñobätä Ngöbö aune monso kwe namani ja tarere bäri?

JESUKRISTO, Jehová Ngobo käkwe niebare: “Tita ti Rün tarere” (Juan 14:31). Mikani gare kwe arato: “Ti Rün käta ti niara Odei tarere” (Juan 5:20). Jesukwe kukwe niebare ye metre, ñobätä ñan aune niarakwe sribibare kä kwati krubäte te Jehovabe jämi nüke Kä tibienbätä känenkri. Niara nämene “ni sribikä kwin krubäte” (Prov. 8:30). Kä ye ngwane, Rün töi ño ño ye ererebätä ja kitani krubäte kwe, niaratre nämene ja tarere kwärikwäri ye nämene nirien bäri.

2. a) ¿Ni mada tareta ye abokän ño? b) ¿Kukwe meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai?

2 Ja tare ye abokän ni töita ni mada tarebätä krubäte. David, ni salmo tikaka kantabare: “Tita mä tarere, Jehová ti dimikaka” (Sal. 18:1). Ye erere ni rabadre Jehová tarere, ñobätä ñan aune niarata ni tarere. Nikwe niara mikai täte, angwane niara tä ni tarere ye bämikai kwe nie (ñäkädre Deuteronomio 7:12, 13 yebätä). * Akwa, ¿ni ñaka tuin nie se  ñokänti ni raba tarere? ¿Jehová tareta ye abokän nuainta ño? ¿Kukwe medenbätä ni rabadre nuainne? ¿Nita niara tarere ye ni raba bämike ño?

NI RABA NGÖBÖ TARERE

3, 4. ¿Ñobätä ni kä nebätä raba Jehová tarere?

3 “Ngöbö ye abokän Üaire”, aisete ñan raba tuin nie (Juan 4:24). Akwa, yebiti ta ni raba tarere. Biblia tä ni nübaire ye nuainne. Ñodre, Moisés niebare nitre Israel ie: “Mäkwe Jehová Ngöbö mäkwe ye taredre ja brukwä tätebiti, ja nire tätebiti aune ja di tätebiti” (Deut. 6:5).

4 ¿Ñokänti ni raba Ngöbö tarere? Niarakwe ni sribebare ne kwe kukwe ja üaire ye ribedre jai aune ni töi rabadre ni mada tarebätä. Nita kukwe ye nuainne angwane, Ngöbö tare nikwe ye tä nirien bäri aune kätä nemen bäri juto nibätä. Jesús nämene blite kukwe yebätä angwane niebare kwe: “Nire nire ie gare tä kukwe ja üaire ribere jai yebätä kätä juto, ñobätä ñan aune gobran kä kwinbätä ye tä kräketre” (Mat. 5:3TNM). Ni kwati ie nüke gare kwin, ni kä nebätä töita nierare Ngöbö mikabätä täte. Abraham C. Morrison ni kukwe tikaka käkwe tärä Man Does Not Stand Alone [Ni ñaka tä kaibe] sribebare, aune yekänti niebare kwe: “Nitre töta nemen Ngöbö mikai gare jai aune tätre mike era jai ye tä ni töi mike ñan krütare”.

5. ¿Ngöbö raba kwen ye ñokänti gare nie?

5 ¿Ngöbö känändre ye ütiäte ni kräke? ¿Niara raba kwen nie? Jän, niara raba kwen nie, ñobätä ñan aune niara kwandre nie ie niara tö. Kä Areópago yekänti apóstol Pablo blitabare nitre ruäre ben ye ngwane kukwe ye mikani gare metre kwe ietre. Templo sribebare ngöbö Atenea yei ye nämene tuin kä yekänti, ngöbö ye mika nämene ütiäte juta Atenas yekänti. Nitre kwati ye ngätäite mä tädre, angwane Pablo jatadre blite “Ngöbö kä temen ne dätekä amne jändrän jökrä tä nüne kä temen nebtä dätebare kwe” yebätä ye bämike ja töite aune “ju mikata ni kä nebtäkwe, te niarata nüne ñakare” mikadre gare kwe arato. Biti niarakwe niedre: “Ni dätebare itibe kwe, ye mdenkri abko ni nena keta kabre kä nebtä, ye rabadre nüne kä jökräbti temen kä nebtä abkokäre. Erere arato, nikwe nünandre kä kobe amne nikwe nünandre mdente mdente metre, ye abko ükaninte kwe ni jökrä kräke. Ngöbökwe kukwe ükaninte kore ni jökrä rabadre Ngöbö aibe känenentari amne Ngöbö känändretari angwane, nane kwandretari nie abkokäre. Niara tä känime ni jökrä ken. Niara ñan tä mente nie” (Hech. 17:24-27). Erametre, Ngöbö raba kwen nie. Nitre testiko Jehovakwe 7,500,000 biti bäri ie niara kwanina aune tätre tarere ja brukwä tätebiti.

¿NGÖBÖ TARETA YE ABOKÄN NUAINTA ÑO?

6. ¿Jesukwe niebare kukwe meden “bäri ütiäte amne tä bäri käne arato kukwe jökrä mda mda ngätäite”?

6 Nikwe Jehová taredre töi bökänbiti. Fariseo iti käkwe ngwantaribare Jesús ie, kukwe meden bäri ütiäte Biani Nuaindre kena, niarakwe mikani gare metre ie: “Makwe ma Dänkien Ngöbö tare ja di ngöi jökrä, ja üai ngöi jökrä amne ja töi ngöi jökrä. [...] Kukwe ye abko bäri ütiäte amne tä bäri käne arato kukwe jökrä mda mda ngätäite” (Mat. 22:34-38).

7. ¿Dre gärätä Jehová taredre a) “ja di ngöi jökrä”? b) “ja üai ngöi jökrä”? c) “ja töi ngöi jökrä”?

7 ¿Nikwe “ja di ngöi jökrä” Ngöbö taredre niebare Jesukwe ye ngwane dre gäräbare kwe? Kukwe yebiti mikani gare kwe nikwe Ngöbö taredre ja brukwä ngöibiti, ye abokän ni tö dre ie, ja ruin ño nie aune ni töita ño yebiti nuaindre. Niebare kwe arato ni rabadre “ja üai ngöi jökrä” yebiti Ngöbö tarere, ye abokän ja töi ye jökräbiti: ni ño aune nita dre nuainne yebiti nuainta. Mrä, niebare kwe ni rabadre “ja töi ngöi jökrä” yebiti Ngöbö tarere, ye abokän kukwe meden nuain gare nie aune ni töi yebiti nuaindre. Kukwe ye jökrä tä mike gare ni raba Ngöbö tarere ja töi aune dre tä nikwe ye jökräbiti.

8. ¿Nita Ngöbö tarere angwane ye ni töi mikai dre nuainne?

8 Nita Ngöbö tarere ja brukwä tätebiti, ja nire tätebiti, ja töi tätebiti angwane ja tötikai kwin niara Kukwei yebätä, aune niarakwe dre ribedi nie ye nikwe nuain kä jutobiti bätä nikwe kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä ye driedi kä jutobiti arato (Mat. 24:14; Rom. 12:1, 2). Nita Jehová  tarere bökän angwane nita nökrö bäri niara ken (Sant. 4:8). Erametre, kukwe kwatire kwatire abokänbätä nikwe Ngöbö taredre ye ni ñan raba kädekete jökrä, akwa ni raba mike gare ruäre jai.

KUKWE KETA KABREBÄTÄ NGÖBÖ TAREDRE

9. ¿Ñobätä mätä Jehová tarere?

9 Jehová ni Sribekä aune nita dre ribere jai ye niarata bien jökrä nie. Pablokwe niebare: “Ngöbö köböire nita nüne amne niara arabe köböire nita dikekä kwäräkwärä” (Hech. 17:28). Kä tibien bä nuäre ye Jehovakwe biani ngwarbe nie (Sal. 115:16). Arato, jondron kwetadre aune jondron mada ribeta nikwe jai nünankäre ye niarata bien nie. Ye medenbätä, nitre nünanka Listra nämene Ngöbö ngwarbe mike täte yei Pablo niebare, Jehová ye “Ngöbö nire”, “jändrän kuin nuenbare kwe ja mikakrä gare munye abko krörö: Ngöbö ara käta ñü mike näkäen temen munkrä amne, nura jökrä abko Ngöböta ngwä mike neme kuin munkrä. Ye kwrere Ngöbö ara käta mrö bien kabre kwetadre munye, kä tädre nuäre munbtä abkokäre” (Hech. 14:15-17). Ni Ütiäte Kri ni Sribekä taredre kukwe yebätä ye ütiäte, ¿ñan ererea? (Ecl. 12:1.)

10. ¿Jesukristo ja nire biani yebätä mätä nemen töbike angwane jata nemen ruin ño mäi?

10 Ngite aune gata nikani nibiti Adán köböite, akwa Ngöbökwe kukwe nuainbare ni mikakäre kwäre kukwe yebätä (Rom. 5:12). Biblia tä niere: “Ngöböta ni tarere kri tä mike gare krörö nie: Ni nämane kukwe nuene kämekäme Ngöbö rüere abtä ni nämane ngite Ngöbö ngwärekri, ye ngwane Kristo krütani ni diäre amne ni kräke” (Rom. 5:8). Nikwe ja töi kwitai ja brukwä tätebiti aune nikwe tödekai Jesús ja nire biani ni kräke yei, angwane Jehovakwe ngite juain ta nibiti. Kukwe ye tä ni töi mike niara tarere, ¿ñan ererea? ¡Niarakwe Monso kwe biani ni kräke yebätä nita debe bien krubäte ie! (Juan 3:16.)

11, 12. ¿Ñobätä ni raba niere Jehová ye Ngöbö kukwe kwin käbämikaka nie?

11 Jehovata kukwe kwin käbämike abokän tä kä mike juto nibätä aune tä ni töi mike jäme (Rom. 15:13). Nikwe nünain kärekäre ie tö ngwanta ye tä ni dimike kä ngwen nüke jai tödeka nikwe nuateta ye ngwane. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ja mikai täte metre nememe krütadre ye ngwane, korona “nün[a] kärekäre Ngöböbe” ye biain ietre kä kwinbiti (Apoc. 2:10). Nitre mada Jehová mikaka täte metre ye käkwe nünain kärekäre Kä tibien kwitani bä nuäre yete (Luc. 23:43). ¿Kukwe käbämikata yebätä ja ruin ño nie? Ngöböta “jändrän jökrä kuin amne metre ni die mikakrä ye bien nie”, ye tä kä mike juto nibätä, tä ni töi mike jäme aune tä ni töi mike niara tarere, ¿ñan ererea? (Sant. 1:17.)

12 Nitre krütanina gaikröta ye kukwe kwin Ngöböta käbämike nie (Hech. 24:15). Ni mräkä tare nikwe tä krüte ye tare krubäte. Akwa, nitre krütanina gaikröta käbämikata, ye köböire ni ñan tä nemen ja tare nike krubäte “ni mda mda käta tödeke ñakare” ye kwrere (1 Tes. 4:13). Nitre krütani ye Jehová tö mikaita nire, metrere nitre niara mikaka täte metre, ñodre Job erere (Job 14:15). Nitre krütanina gaikröta ye kä mikai juto nibätä ye ni raba bämike ja töite aune niaratre ja ükaikröta mräkätre aune ja ketamuko kwe yebe ye kä mikai juto bätätre ye nikwe tuai. ¡Kukwe ye ni töi mikai ni Rün kä kwinbiti tarere! ¡Jehová töi kwin krubäte, ñobätä ñan aune niarata kukwe kwin käbämike nie!

13. ¿Ñokänti gare nie Jehová töita metre nibätä?

13 Jehová töita nibätä (ñäkädre Salmo 34:6, 18, 19 * aune 1 Pedro 5:6, 7 yebätä). Nita ‘obeja Ngöbökwe’ ye ngätäite yebätä ja ruin kriemikani nie, ñobätä ñan aune gare nie niara tä käre juto biare nitre niara mikaka täte metre dimikakäre (Sal. 79:13). Niarakwe dre nuaindi ja känenkäre tä käbämike nie ye tä mike gare metre niarata ni tarere. Jesukristo, Ngöbökwe dianinkä Gobrankäre aune rabakäre Reire ye käkwe kukwe käme, ni ngwanta ja tare nike aune kukwe blo nuainta käbiti tibien ye diainkä jökrä, aune nitre ja mikaka täte metre ye rabai nüne jäme aune kukwe kwin  rabai kärekäre kwetre (Sal. 72:7, 12-14, 16). Kukwe kwin käbämikata ye tä ni töi mike Jehová tarere ja brukwä tätebiti, ja nire tätebiti, ja di tätebiti aune ja töi tätebiti, ¿ñan ererea? (Luc. 10:27.)

14. ¿Kukwe meden ütiäte Jehovakwe biani nie?

14 Ni kädekata testiko kwe ye abokän ütiäte krubäte (Is. 43:10-12). Jehovata ni tuenmetre Gobran kwe dimike aune nitre tä ja tare nike ye nita töi mike jäme kukwe kwin yebiti yebätä nita niara tarere. Nita blite jäme aune metre, ñobätä ñan aune nita blite Ngöbö metre Kukwei yebätä, niara tä dre käbämike ye erere tä mike nemen bare (ñäkädre Josué 21:45 * aune Josué 23:14 yebätä). * Kukwe ne kätä mike gare kukwe keta kabrebätä ni rabadre Jehová tarere. Akwa, ¿nita niara tarere ye bämika raba ño?

¿NITA NGÖBÖ TARERE YE BÄMIKA RABA ÑO?

15. ¿Nita ja tötike Bibliabätä aune kukwe nietabätä ye mike täte ye raba ni dimike ño?

15 Ja tötikadre kwin Bibliabätä aune dre nietabätä ye erere nuaindre. Yebiti nikwe bämikai nita Jehová tarere aune Kukwe kwe ni jie ngwandre ie ni tö (Sal. 119:105). Nita ja tuin kukwe tare ben angwane kukwe nieta Bibliabätä ne raba ni töi miketa jäme: “Ni brukwä nötaninte aune mrükaninte ye Ngöböta kain ngäbiti”, aune “ja tare erametre mäkwe yebiti mätä ti ngübarebiti jankunu Jehová. Ti nämene töbike krubäte ye ngwane, kukwe mäkwe nämene ti töi miketa jäme” (Sal. 51:17; 94:18, 19). Nitre tä ja tare nike ye Jehová aune Jesús ie tä nemen ruentari tare (Is. 49:13; Mat. 15:32). Nikwe ja tötikai Bibliabätä angwane rabai gare metre nie, Jehová töita krubäte nibätä aune ye käkwe ni töi mikai niara tarere bäri.

16. ¿Nita orare käre angwane ñobätä nita nemen Ngöbö tarere bäri?

16 Oradre käre. Ye tä ni mike nökrö Jehová, ni “orasion Kukwe Nuaka” ye ken (Sal. 65:2). Niara tä orasion nikwe kain ngäbiti ye tä nemen gare nie angwane, nita nemen niara tarere bäri. Ñodre, ni nuateta ye ngwane niara tä ni dimike ye namani gare nie (1 Cor. 10:13). Jata nemen ruin ulire nie ye ngwane nita ja di kärere ie, angwane “Ngöbökwe kä jäme jakwe” ye biain nie ye nita tuin (Filip. 4:6, 7). Nehemías nuainbare erere, ruäre ngwane ni raba orasion nuainne ja brukwäte,  aune ye bitikäre tä nemen gare nie Jehovakwe ni kukwei kani ngäbiti (Neh. 2:1-6). Erametre, blitata “jankunu Ngöböbe” aune Jehová tä ni kukwei kain ngäbiti tä nemen gare nie angwane, nita nemen niara tarere bäri aune tä nemen gare metre nie, tödeka nikwe nuaite ye ngwane niarakwe ni dimikai (Rom. 12:12).

17. ¿Nita Jehová tarere angwane gätä nuainta ye rabai tuin ño nie?

17 Ja ükakröta käre gätäte aune gätä krite (Heb. 10:24, 25). Nitre Israel nämene ja ükökrö Jehová mikakäre gare jai aune kukwei nuakäre, ne kwe niaratre rabadre mike ütiäte jai bätä Kukwe Biani kwe ye niaratre rabadre mike täte (Deut. 31:12). Nita Jehová tarere bökän angwane, niara tö dre nuainmana ye ñaka rabai tribe kwrere ni kräke (ñäkädre 1 Juan 5:3 yebätä). Ye medenbätä, nikwe ja di ngwandre niken gätä jökräbätä. Jehová namani gare nie angwane ni namani niara tarere ye ñaka riadrete nikän jire chi (Apoc. 2:4).

18. ¿Nita Ngöbö tarere yebätä sribi meden nuainta nikwe?

18 “Kukwe kuin era metre” driedre kä jutobiti (Gál. 2:5). Nita Ngöbö tarere ye tä ni töi mike blite Monso kwe dianinkä Gobrankäre yebätä, niara tä näin “kukwe metre nuainkäre” Armagedón yete (Sal. 45:4; Apoc. 16:14, 16). ¡Ngöböta ni tarere aune tä kä mrä käbämike nie ye nita mike gare nitre madai ye tä kä mike juto nibätä! (Mat. 28:19, 20.)

19. ¿Ñobätä ni rabadre debe bien nitre umbre tä sribi nuainne konkrekasionte yebätä?

19 Nitre obeja ngübabitikä konkrekasionte tä sribi nuainne yebätä debe biandre (Hech. 20:28). Jehová tö kukwe kwin tuai nemen nikwe, yebätä tä nitre umbre yebiti ni dimike. Niaratre ye bämikata “kä känti ja kriemikata murie dite yebätä, kä ja ükakäre ñü jobe ye ngänikaire, ñö nen tä kwen nie juta nötare yekänti aune jä känti ja kriata kä tibo känänkäre ye erere” (Is. 32:1, 2). Nita ngitie ja kriemikakäre jondron täni murie dite yebätä o jä känti ja kriata kä tibo känänkäre ñänä tä ngire krubäte ye ngwane, ¡jata nemen ruin kwin nie! Kukwe bämikata yebiti mikata gare nie nita ja tuin kukwe ruäre ben ye ngwane nitre umbre tä ni dimike aune tä kukwe kwin niere nie kukwe ja üairebiti. Ngöbökwe “ja di biani ni kä nebtäye” ye abokän nitre umbre. Nikwe niaratre kukwei mikai täte angwane nikwe bämikai nita niaratre mike tuin ütiäte jai aune Ngöbö bätä Kristo rabai tare nikwe, Kristo abokän tä Ji Dokwäre konkrekasionte (Efes. 4:8; 5:23; Heb. 13:17).

Nitre obeja ngübaka ye Jehová tä bien nie, niaratre ye töita bökän nibätä (Párrafo 19 mikadre ñärärä)

NITA NGÖBÖ TARERE YE RIRIADRE JANKUNU

20. Nire tä ja mäke kwin Jehovabe angwane, ¿kukwe nieta Santiago 1:22-25 ye tä nemen bare ño niarabätä?

20 Nita ja mäke kwin Jehovabe angwane, niara “kukwei kuin ye abko ñan [...] kukwei nuadre jirekäbe, akwa kukwe ye abko tä dre dre nuemna, erere [...] mika[i] täte” (ñäkädre Santiago 1:22-25 yebätä). “Kukwe [...] mika[i] täte” nieta ye abokän tödeka nikwe tä ni töi mike kukwe kwin ye driere kä jutobiti aune blite siba gätäte. Nita Ngöbö tarere ja brukwäte, aisete nita “kukwe [...] metre” kwe ye mike täte, ye abokän niara tä dre ngübare nibätä ye jökrä mikadre täte meden gärätä (Sal. 19:7-11).

21. ¿Nita orasion nuainne bökän ye keta raba drebätä?

21 Nita Jehová tarere ye tä ni töi mike orare mantre jetebe niarai. Nitre Israel nämene sribire sacerdote, niaratre nämene jondron rä mane kukwe köbö kwatire kwatire Jehovai. Aisete, rei David käkwe orasion kwe ye ketani jondron rä mane yebätä, niarakwe kantabare: “Orasion tikwe ye tädre ükaninte jondron rä mane kukwata ye kwrere mä ngwärekri; tita kise kainkä kunkwäre ye rabadre jondron ngwä bianta dere dere ye kwrere” (Sal. 141:2; Éx. 30:7, 8). Nita kukwe ribere ja töi bobrebiti, nita kukwe niere bökän aune kukwe debe erere niere Ngöbö käikitakakäre, aune nita debe bien ye tä nemen Jehová kräke jondron rä mane kwrere (Apoc. 5:8).

22. ¿Dre mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yekänti?

22 Jesukwe niebare nikwe Ngöbö taredre, akwa ni rabadre ni mada tarere arato (Mat. 22:37-39). Kukwe ja tötikara mada yekänti rabai gare nie, Jehová aune kukwe nieta kwe ni jie ngwankäre ye nita tarere angwane rabai nuäre ni kräke ni mada tarekäre arato.

^ párr. 2 Deuteronomio 7:12, 13: “Kukwe ükaninte kwin nuaindre ye munkwe kukwe nuadre jankunu aune munkwe mika täte aune munkwe nuaindre, angwane Jehová Ngöbö mäkwe käkwe kukwe ükaninte bätä ja kukwei kitaninkä mun mräkätre kira kira ye tarekäre ye mikai nemen bare kwe. Niara mä taredi, kukwe kwin mikai nemen bare kwe mäbätä aune jondron keta kabre rabai mäkwe. Erametre, monso rabai kwati mäkwe, kä mäkwe yete jondron ririai bäri, nura, vino, aceite, nibi aune obeja ngäbä mäkwe ye rabai krubäte kä käbämikani mä mräkätre kira yei yete”.

^ párr. 13 Salmo 34:6, 18, 19: “Ni di ñakare käkwe ñäkäbare, aune Jehová arabe käkwe kukwe nuabare. Aune kukwe jökrä ben nämene ja tuin yebätä Niarakwe dianintari. ...Jehová tä nitre brukwä nötaninte ye ken; aune nitre di ñakare ye niarata dimike. Ni kukwe kwin nuainkä tä ja tuin kukwe keta kabre ben, akwa kukwe jökrä yebätä Jehovata mike kwäre”.

^ párr. 14 Josué 21:45: “Jehová käkwe kukwe kwin käbämikani juta Israel yei ye ñan namaninte jire ie; jökrä mikani nemen bare kwe”.

^ párr. 14 Josué 23:14: “¡Mike ñärärä! Ti köböra krüte, aune erametre gare munye ja brukwä tätebiti aune ja nire tätebiti Jehová Ngöbö munkwe tä kukwe kwin niere munye ye ñan tä nemente jire ie. Jökrä namani bare mun kräke. Kukwe nieta kwe tä nemen bare metre ie”.