Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE KIRA MIKATA GARE

“Nura ngwä tä ötadre”

“Nura ngwä tä ötadre”

Marzo kä 1923 yete George Young nükani Río de Janeiro yekänti

KÄ 1923 ye ngwane, kä jondron mrusaikäre Conservatório Dramático e Musical yete nitre nämene ja ükaninkrö kwati krubäte juta São Paulo yekänti. Ja kukwei ditebiti, George Young kukwe kädriebare aune kukwe nie namani kwe ye erere kwita namani kukwe portugués yebiti. Nitre 585 nämene ja ükaninkrö kukwe kädrie nämene ye kukwe nuakäre, aune texto Bibliabätä kwitani kukwe portugués yebiti ye mikani tuare pantalla yete. Mrä mada, kukwe ütiäte nuainbare, täräkwata Millones que ahora viven no morirán jamás ye döräibare 100, kukwe portugués, alemán, inglés aune italiano yebiti. ¡Kukwe kädriebare ye namani kwin krubäte! Kukwe mada kädriei niebare ye namani gare angwane, köbö nikani köböbu ta deu, kä jondron mrusaikäre yekänti nitre nükaninta kwati kukwe kädriei ye kukwe nuakäre. Akwa, ¿ñokänti kukwe ye namani bare?

Kä 1867 yete, Sarah Bellona Ferguson nämene Estados Unidos nikani nüne Brasil mräkätre kwe yebe. Sarah ngwai bäri bati nämene Estados Unidos nikani tärä aune täräkwata tä blite Bibliabätä ye ngwena ruäre jai, täräkwata yebätä Sarah ñäkäbare kä 1899 yete angwane kukwe metre kwani ie namani ruin ie. Tö namani kukwe mikai gare bäri jai, yebätä ja kä biani kwe ne kwe täräkwata Watch Tower ye juandre kräke kukwe inglere yebiti. Kukwe Bibliabätä namani gare ie ye kä mikani jutobätä, yebätä kukwe tikani kwe ja mräkä Russell ie, “kukwe metre ñö kwrere ye raba nemen gare ni jökrä ie nükani gare niarai”.

Täräkwata, ¿Pueden los vivos hablar con los muertos? (kukwe portugués yebiti)

Sarah ja di ngwani krubäte kukwe metre Bibliabätä ye mike gare. Akwa niara, mräkätre aune nitre nünanka Brasil abokän töi nämene kukwe metre mikabätä gare jai, ye nirekwe dimikai nirien kukwe ja üairebiti ye niara nämene ngwentari jai. Kä 1912 yete, Betel kä Brooklyn yekänti käkwe mikani gare ie, ni juandi iti juta São Paulo yekänti, ni ye näin täräkwata kia ¿En dónde están los Muertos? ngwena krubäte kukwe portugués yebiti. Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä töi nämene nänbätä kä kwinbiti ye nämene käre Sarah töi mike ñan krütare niebare kwe kä 1915 yete. Niarakwe kukwe ne tikani: “¿Nitre Brasil aune Sudamérica yebätä dre rabai bare? [...] América del Sur  yete nitre tä kwati, yebätä nura ngwä tä ötadre krubäte”. Erametre, ¡nura ngwä ötai krubäte!

Kä 1920 yete, monsotre ni kwä sribikä barcote nünanka Brasil, barco kwetre rükäre ükate nämene ye ngwane niaratre kwani gätä ruärebätä konkrekasionte kä Nueva York yekänti. Niaratre nükaninta Río de Janeiro yekänti angwane kukwe kwin namani gare ietre ye ererebätä blitabare kwetre nitre madabe. Kä nikani ruäre ta, angwane marzo kä 1923 yete, George Young, nämene sribire peregrino erere (kä nengwane kädekata ni ni tuabitikä) nükani Río de Janeiro yekänti. Kä yekänti nitre kwati tö nämene kukwe metre Bibliabätä ye mikai gare jai namani tuin ie. Kukwe ükaninte kwe tärä ruäre kwitakäre kukwe portugués yebiti, ye bitikäre juta São Paulo känti nitre nämene nüne 600,000 yekänti nikani. Juta yekänti kukwe kädriebare kwe nini käne nete ye erere aune täräkwata Millones ye döräibare kwe. Niara niebare: “Ti nämä kaibe yete, aisete nitre sribikä periódico yebätä nämä kukwe meden mike gare ye ererebätä ti nämä ja jie ngwen”. Niebare kwe arato, “ni iti sribikä IBSA * ye käkwe kukwe kädriebare kena Brasil yekänti”.

Ja mräkä Young nämene kukwe kädriere ye ngwane texto Bibliabätä kwitani kukwe portugués yebiti ye mikani tuare pantalla yete

Täräkwata Watch Tower 15 diciembre kä 1923 käkwe kukwe mikani gare kä Brasil yebätä angwane kukwe ne niebare kwe: “Kä yekänti kukwe drie jatani 1 junio, ye ngwane tärä ñaka nämene kwitani jire, kä ne ngwane Däkien tä sribi ye mike nemen bare kwin ye abokän ütiäte krubäte”. Täräkwata yebätä niebare jankunu, ja mräkä Young kukwe kädriebare ketebu juta São Paulo yekänti, akwa 1 junio nemen 30 septiembre niarakwe kukwe kädriebare 21 näre. Nitre 3,600 ja ükaninkrö kukwe ye kukwe nuakäre. Río de Janeiro yekänti Gobran Ngöbökwe kukwei mikani gare bätärekä jatäri, sö nikani braibe ta yete tärä aune täräkwata sribebare kukwe portugués ye döräibare 7,000 biti bäri. Täräkwata Watch Tower sö noviembre-diciembre kä 1923 ye sribebare kena kukwe portugués yebiti.

Sarah Bellona Ferguson, ja kä biani kena Brasil ne kwe täräkwata Watch Tower ye juandre kräke kukwe inglere yebiti

George Young janamene Sarah Ferguson tuinbiti. Dre namani bare ye täräkwata Watch Tower tä mike gare: “Ja ngwai Sarah namani kä jondron mrusaikäre yekänti aune namani kwekebe. Kise ngökabare kwe ja mräkä Young ie angwane mikani ñärärä kwe ngwärebätä aune niebare kwe ie: ‘¿Mä ye ni peregrino bökän ya?’”. Ye bitikäre, niara aune monsotre ruäre kwe käkwe ja ngökani ñöte. ¡Sarah kä ngübabare 25 angwane batibe ja ngökabare ñöte kwe! Täräkwata Watch Tower 1 agosto 1924 käkwe mikani gare nitre 50 käkwe ja ngökani ñöte Brasil, jökrä käkwe nuainbare Río de Janeiro yete.

Kä nikanina 90 ta yete, nun ñaka niena ngwentari jai: “¿Nitre Brasil aune Sudamérica yebätä dre rabai bare?” Nitre 760,000 testiko Jehovakwe biti bäri tätre kukwe kwin driere kä Brasil yekänti. Gobran Ngöbökwe kukwei drieta kä Sudamérica ye jökrä känti, kukwe portugués, suliare aune kukwe mada mada yebiti. Kä 1915, Sarah Ferguson kukwe niebare ye metre: ¡nura ngwä tä ötadre krubäte! (Kukwe kira mikata gare Brasil.)

^ párr. 6 Tärä okwä ye inglere aune ye nie nämene Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä nämene Juta Jene Jene te yei.