Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Ngöbö tö dreye ye mä töta nemen nuain?

¿Ngöbö tö dreye ye mä töta nemen nuain?

¿Dre tä kä mike juto mäbätä? ¿Mätä gure, monsotre mäkwe, ja ketamuko mäkwe...? Mätä mrö sribere ye ngwane mä töta nemen kwetai mä mräkätre tare mäkwe yebe. Akwa, mä abokän kristiano, aisete Ngöbö tö dre nuain ye mätä nuainne, mätä ja tötike Bibliabätä aune kukwe kwin driere kä jutobiti, ¿ñan ererea?

Rei David, ni salmo tikaka kantabare: “Ngöbö tikwe, mä tö dre nuain, ye tita nuainne kä jutobiti, aune kukwe mäkwe ye tä ti brukwäte” (Sal. 40:8). David ja tuani kukwe keta kabre ñaka nuäre ben aune töi mika nämene kukwe ruäre nuainne, akwa yebiti ta Ngöbö tö nämene dre nuain ye niara nämene nuainne kä jutobiti. Niara ñan aibe käkwe kä jutobiti Ngöbö metre mikani täte.

Kukwe nieta Salmo 40:8 ye rabai bare Mesías o Kristo yebätä ye apóstol Pablo mikani gare: “Kristo jatani nüke kä nebtä angwane, niebare kwe Ngöböye abko tä tikani Ngöbö Kukweibtä abko krörö: Jändrän ngwarbe kämikata makrä amne nura ngwä bianta makrä, [...] ie ma ñan tö, aisete makwe ti mikani därere ni kä nebtä kwrere. Erere arato, jändrän kukwani makrä amne jändrän kämikani makrä [...], ye abko käi namani nuäre ñakare mabtä. Abtä tikwe nieba krörö mae: Ma kukwei tä tikani ño tibtä, ye kwrere tita nete ma kukwei mikakäre täte” (Heb. 10:5-7).

Jesús nämene Kä tibienbätä ye ngwane nämene jondron sribebare Ngöbökwe mrusaire, nämene ja kete nitre madabe aune mröre mräkätre tare kwe yebe (Mat. 6:26-29; Juan 2:1, 2; 12:1, 2). Akwa, Rün kä kwinbiti tö nämene dre nuain ye nämene bäri ütiäte kräke aune nämene nuainne kä jutobiti. Niarakwe niebare: “Ngöbö ti juanka tö dreye tikrä amne sribi ye abko tikwe mikadre bare täte jökrä, ye abko mrö kwrere tikrä” (Juan 4:34; 6:38). Dre raba kä mike juto erametre nibätä ye namani gare nitre ja tötikaka ie niara ye köböire. Kä jutobiti aune töi kwinbiti Gobran Ngöbökwe kukwei mikani gare kwetre nitre madai (Luc. 10:1, 8, 9, 17).

“MUN NÄN, AMNE NITRE [...] MIKE [...] JA TÖITIKAKA SIBA TIBE”

Jesukwe nitre ja tötikaka juani kukwe ne nuainne: “Mun nän, amne nitre nünanka kä jökräbti temen, ye känti mun näin ti mike gare ietre amne munkwe niaratre mika ja töitikaka siba tibe amne munkwe niaratre ngöka ñöte ni Rün käbti, Ngöbö Odei käbti amne Ngöbö Üai Deme käbti. Amne kukwe diribare  tikwe munye, ye erere munkwe diri jökrä ietre amne niaratre käkwe ti kukwei ye mikadre täte jökrä arato, abkokäre munkwe diri ietre. Ti abko tädi kärekäre munbe köbö kwatirekwatire nebebe kä mrä” (Mat. 28:19, 20). Sribi ye nuainkäre ni rabadre blite nitre ben kwandre medente nie ye erere känti, niaratre tuadrebiti aune tötikadre Bibliabätä. Sribi ye nuaindre ye raba kä mike juto krubäte nibätä.

Nitre ñan töta nemen ni kukwe nuai akwa nita ni mada tarere yebätä kukwe drieta jankunu

Nitre törbadre ni kukwei nuai o ñakare, akwa ja töi mikadre ño ye ütiäte krubäte sribi ye nuainkäre kä jutobiti. Nitre ñaka ni kain ngäbiti kwin o ñaka töta nemen ni kukwe nuai, akwa ¿ñobätä nita kukwe kwin driere jankunu? Nita nuainne ñobätä ñan aune nüke gare nie, nita Gobran Ngöbökwe kukwei driere aune nitre mike ja tötikaka, yebiti nita bämike Ngöbö aune nitre mada tare nikwe. Ja nire nikwe aune ni madakwe ye raba nete (Ezeq. 3:17-21; 1 Tim. 4:16). Ye medenbätä, ja mräkätre kwati tä sribi ye nuainne jankunu kä jutobiti kä ñaka nuäre kukwe driekäre yekänti aune kukwe meden tä dimike ye ani mike gare ruäre jai.

KUKWE DRIEDRE KÄ JÖKRÄ KÄNTI

Nita töbike kwin kukwe ngwantarikäre ye ngwane kukwe kwin tä nemen bare. Bati dekä, ni brare iti nämene ñäke periódico yebätä parque yekänti ye jutuabare Amalia ie. Nikani kokwäre aune kukwe kwin mika nämene gare periódico yebätä ye ngwanintari kwe ie. Ni ye ñakare niebare ie ye ngwane, Amalia niebare ie: “Tita kukwe kwin mike gare. Gobran Ngöbökwe yebätä tita blite”. Kukwe ye käkwe ni ye töi mikani niara kukwe nuin aune ja tötika Bibliabätä kani ngäbiti kwe. Amalia blita kömikani jankunu ye erere ni madabe, ye köböire nitre nimä namani ja tötike Bibliabätä ben parque yekänti.

Janice kukwe driebare sribikänti arato. Ni iti nämene sribire guardiare aune meri iti sribikä ben yei kukwe nieta täräkwata Ni Mikaka Mokre yebätä ye namani tuin kwin, angwane niarakwe ja töi mikani niken täräkwata mrä rükadre ye ngwena kräketre. Kukwe jene jene kädrieta täräkwata Ni Mikaka Mokre aune ¡Despertad! yebätä, ye namani tuin kwin sribikä mada ie, niarakwe ja töi mikani niken täräkwata ye ngwena arato ni yei. Ye köböire meri mada sribikä käkwe täräkwata Ni Mikaka Mokre aune ¡Despertad! ye käräbare ie. Janice tä niere: “Jehovakwe kukwe kwin mikanina nemen bare ti kräke”. Niara nämene niken täräkwata Ni Mikaka Mokre aune ¡Despertad! ye ngwena sribikänti nitre 11 kräke.

TÖBIKADRE BÖKÄN

Ni konkrekasion tuabitikä käkwe niebare nitre kukwe driekä ie, niaratre rikadre kukwe driere ju ju te ye ngwane, ñaka niedre jerekäbe kwetre nitre gwi yei ti rükaita mada ngwane mä känti. Niaratre rabadre ngwentari ni gwi yei: “¿Ja tötika Bibliabätä nuainta ño ye ti raba mike gare mäi?”. O rabadre niere: “¿Köbö medente aune ora nuäi ti raba nüketa blitakäre jankunu mäbe?”. Ni konkrekasion tuabitikä käkwe mikani gare, ja mräkätre kukwe ye erere nuainbare ye köböire bämän kratibe te ja mräkätre ja tötika Bibliabätä kömikani nitre 44 ben.

 Ni ñaka kä mikadre niken raire ta nitre tuabitikäre ye köböire kukwe kwin raba nemen bare arato. ¿Ñobätä nuaindre? Ñobätä ñan aune nitre tö kukwe mikai gare jai yei rükai gare ni tö niaratre dimikai kukwe Bibliabätä mike nüke gare jai. Meri iti ie ngwantaribare ñobätä niara nitre testiko Jehovakwe tuanimetre ja tötike Bibliabätä, ye ngwane niebare kwe: “Niaratre nämä ti tarere aune töi nämä tibätä ye tikwe gaba angwane ti jataba ja tötike bentre”.

Mä raba ngwentari: “¿Ja tötika Bibliabätä nuainta ño ye ti raba mike gare mäi?

Meri Testiko kädekata Madaí ja namene Kwela nitre Sribikä Prekursor kräke yete, ye bitikäre namani nitre 15 tötike Bibliabätä aune nitre nirike driebare kwe ja mräkätre mada ie tötikakäre. Nitre ja tötikaka ye ruäre namani nüke jankunu gätäbätä. ¿Dre käkwe Madaí dimikani nitre kwati tötike Bibliabätä? Kwela ye mikani gare ie, ütiäte krubäte nitre tö kukwe Bibliabätä mikai gare jai ye tuadrebiti bati bobu. Meri mada Testiko käkwe nitre kwati dimikanina kukwe metre mike gare kätä niere: “Nitre tö Jehová mikai gare jai ye dimikakäre ni rabadre kä ngwen nüke jai, ye ütiäte krubäte ye nükani gare tie”.

Nitre tö kukwe Bibliabätä mikai nüke gare jai ye tuadrebiti jötrö ngwarbe ye ngwane nikwe bämikai ni töita nitre yebätä

Nitre tö kukwe mikai gare jai ye tuabitikäre aune tötikakäre Bibliabätä ni rabadre ja di ngwen. Akwa, nita ja di ngwen ye köböire kukwe kwin tä nemen bare. Nita Gobran Ngöbökwe kukwei driere ye ngwane ja di ngwandre krubäte ne kwe nitre mada ie “kukwe era metre [...] rabadre gare” aune ye köböire niaratre raba nemente nire (1 Tim. 2:3, 4). Mäkwe ngwan törö jai: kukwe drieta aune nitre mikadre ja tötikaka ye raba kä mike juto krubäte nibätä.