Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿“Kukwe ngwiandretari” ye ngwane mikadre gare ño?

¿“Kukwe ngwiandretari” ye ngwane mikadre gare ño?

“Ni mda mdakwe kukwe ngwiandretari [...] ye munkwe kukwe kadre ngäbti ño rabadre gare munye.” (COL. 4:6)

1, 2. a) ¿Kukwe meden namani bare abokän tä mike gare ütiäte krubäte ni rabadre töbike kwin käne kukwe ngwantarikäre? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.) b) ¿Ñobätä ni ñaka kä jürä ngwandre jabätä kukwe ñaka nuäre ye kädriekäre?

MERI iti Testiko nämene blite muko kwe yebe Bibliabätä. Iglesia keteiti ja bianka kristiano yete muko kwe nämene ja ükökrö. Ni Nimä Ngöböre itibe drie nämene kukwe ye muko nämene mike era jai niebare kwe. Akwa, meri Testiko yei nükani gare, Ni Nimä Ngöböre itibe drie nämene ye dre gärä nämene ye ñaka nämene nüke gare kwin muko kwe ie. Aisete, töi bökänbiti kukwe ne ngwantaribare kwe ie: “¿Ngöbö ye arabe Ngöbö, Jesús ye arabe Ngöbö aune üai deme ye arabe Ngöbö ruin mäi? ¿Akwa niaratre ñan Ngöbö nimä ñakare aune Ngöbö itibe ruin mäi?”. Muko kwe ye töi namani ñan krütare aune niebare kwe ie: “¡Ñakare, ti ñaka kukwe ye mike era jai!”. Kukwe ye köböire nire abokän Ngöbö erametre yebätä niaratre blitabare kwin jabe.

2 Kukwe namani bare ne tä mike gare ütiäte krubäte ni rabadre töbike kwin käne kukwe ngwantarikäre aune ni mada mike tuin ütiäte jai. Arato, tä kukwe mada driere ja töi kräke nie: Ni Nimä Ngöböre itibe, nitre ngwanta ja tare nike kä ñukwäre te drieta o Ni ni Sribekä tärä ye ñan tä nemen nuäre ni kräke mikadre  gare ni madai, akwa ni ñaka kä jürä ngwandre jabätä blitakäre kukwe yebätä. Nikwe tö ngwain Jehovai aune ni tötikata kwe yei angwane, kukwe ngwaintari nie ye nikwe mikai gare kwin käre aune matai nitre brukwäte (Col. 4:6). ¿Ja mräkätre ie kukwe drie gare tä kukwe kädirite ye mike gare ño aune ye tä dre driere nie? Ani mike gare jai 1) tätre kukwe ngwentari ño nitre töi mikakäre blite, 2) tätre nitre mike töbike kukwe nieta Bibliakwe yebätä aune 3) tätre kukwe bämike ne kwe kukwe nieta kwetre ye rükadre gare kwin.

NIKWE KUKWE NGWANDRETARI NITRE TÖI MIKAKÄRE BLITE

3, 4. ¿Ñobätä ni rabadre kukwe ngwentari ne kwe nitre tä dre mike täte ye rabadre gare nie? Bämike keteiti.

3 Kukwe ngwandretari ye köböire nitre tä dre mike täte ye raba nemen gare nie. ¿Ñobätä ye ütiäte? Ñobätä ñan aune Proverbios 18:13 tä niere “ni ruäre jämi ni mada kukwe nuin känenkri tä blite ye ngwane, ni ye töi ñakare aune kukwe ye tä mike ja gaire”. Ye medenbätä, nitre ni kukwe nuaka ye tä töbike drebätä ye nikwe mikadre gare käne jai. Nikwe ñaka nuaindi ye erere angwane, kä raba niken raire ta nibiti blitabätä kukwe mada nitre ñaka mike era jai yebätä (1 Cor. 9:26).

4 Ñodre, ni tädre blite ni madabe nitre ngwanta ja tare nike kä ñukwäre te yebätä. Nitre ruäre tä nütüre nitre töi käme ye mikata ja tare nike kä ñukwäre yete. Nitre mada abokän tä nütüre nitre tä kä ye kwrere känti ye ñaka niena ja kete Ngöböbe. Ye medenbätä, ni raba kukwe ne erere niere: “Kä ñukwäre te nitre tä ja tare nike nieta kukwe yebätä nitre ñaka töbike ja erebe, aisete ti raba ngwentari mäi, ¿mä abokän tä töbike ño kukwe yebätä?”. Dre niedi kwe ye mäkwe kukwe nuai käne angwane, rabai nuäre mä kräke kukwe drieta Bibliakwe ye mike nüke gare kwin ie.

5. ¿Kukwe ngwantarita ye raba ni dimike ño mike gare jai ñobätä nitre tä kukwe mike täte ye era kräketre?

5 Töbikadre kwin kukwe ngwantarikäre ye ni dimikai mike gare jai ñobätä kukwe mikata täte ye era nitre kräke. Ñodre, nita kukwe driere yekänti nitre niedre nie niaratre ñaka Ngöbö mike era jai, ¿drebätä ni raba nemen töbike? Kukwe ngwarbe drieta kä nebätä, ñodre jondron nire jatani nikwite jatäri drieta ye tä nitre ye töi kwite ni raba nemen nütüre (Sal. 10:4). Nitre ruäre ja tare nikabare krubäte o tä ni mada tuin ja tare nike yebätä ñaka niena tödeke Ngöböi. Ne madakäre, Ngöbö ni tarekä se ñobätä tä ja tare nika tuenmetre nakainkä ye ñan tä nemen nüke gare ietre. Ye medenbätä, ni iti käkwe niedre nie niara ñaka Ngöbö mike era jai ye ngwane, ni raba niere ie: “¿Mätä töbike käre kore?”. Ñakare niedre kwe nie ye ngwane, ni raba ngwentari ie dre käkwe metrere niara töi mikani Ngöbö ye mike ñaka era jai. Niara kukwe meden niedi ye käkwe mikai gare nie ni raba dimike ño bäri kwin kukwe ja üairebiti (ñäkädre Proverbios 20:5 yebätä). *

6. ¿Nikwe kukwe ngwandretari ye bitikäre dre nuaindre?

6 Kukwe ngwandretari ye bitikäre, nikwe nitre kukwe nuadre kwin aune ja ruin ño ietre ye mikadre nüke gare jai. Ñodre, niaratre yebätä kukwe tare namani bare niedre kwe nie, aune kukwe ye käkwe töi mikani Ngöbö mike ñaka era jai. ¿Nikwe dre niedre ietre? Ngöbö tärä ye nikwe mikadre gare ie känenkri, bäri kwin nikwe niedre ie kukwe tare namani barebätä ye tä ni mike ulire arato, aune ñobätä nita ja tare nike ye ngwantarita jai ye ñaka blo niedre ie (Hab. 1:2, 3). Nikwe niara ngübaibätä bätärekä aune töi mikai nüke gare jai ngwane, niara törbai kukwe mada mikai gare jai. *

 KUKWE NIETA BIBLIAKWE YEBÄTÄ BLITADRE NITRE BEN

¿Nikwe dre nuaindre kukwe driekäre kwin? (Párrafo 7 mikadre ñärärä)

7. ¿Nikwe dre nuaindre kukwe driekäre kwin?

7 Kukwe nieta Bibliakwe yebätä blitadre ño nitre madabe ye ani mike gare jai. Nita kukwe driere metre Biblia yebiti. Biblia ye raba ni jökrä mike “juto biare sribi kuinkuin bätäkä ngwarbe nuenkrä” (2 Tim. 3:16, 17). Ni tö kukwe driei angwane ni ñaka rabadre ñäke texto keta kabrebätä. Texto medenbätä nikwe ñäkäi ye mikai gare kwin aune nitre mikai töbikebätä ye bäri ütiäte (ñäkädre Hechos 17:2, 3 yebätä). Ni raba nuainne ño ye ani bämike kukwe ketamäbiti.

8, 9. a) Ni iti tä nütüre Jesús ye arabe Ngöbö, ¿ni ye erere ben ni raba blite ño? b) ¿Kukwe kädirite ye mikakäre gare munta kukwe meden niere abokän tä nitre dimike?

8 Kukwe kena. Ni iti tä nütüre Jesús ye ja erebe Ngöböbe ye kwandre nie. ¿Texto medenbiti ni raba dimike töbiketari? Ni raba nübaire ñäke Juan 6:38 yebätä, yekänti Jesukwe niebare: “Ti kä käinbti jatani kä nebtä [...] ti Rün [...] tö dreye abko erere ti jatani mike täte”. Nikwe texto ye mikadre gare ie, ye bitikäre ni raba kukwe ne erere niere: “Jesús ye Ngöbö angwane, ¿nirekwe juani kä tibienbätä? ¿Ye ñan Ni bäri ütiäte Jesús ye kräke? Ni kätä ni mada juen ye nemen bäri ütiäte ni juanta kwe ye kräke, ¿ñan ererea?”.

9 Kukwe ye arabe mikakäre gare ni raba ñäke Filipenses 2:9 yebätä, Jesús murie ketani aune ganinkröta, ye bitikäre Jehovakwe dre nuainbare ye apóstol Pablo mikani gare texto yete. Tä niere: “Ngöbökwe [Jesús] mikani bäri ütiäte ni jökrä amne jändrän jökrä bti ta”. Ni ye mikakäre töbike texto yebätä ni raba ngwentari ie: “Jesús murie keta jämi ye känenkri nämene Ngöbö erere aune ye bitikäre Ngöbökwe mikani bäri ütiäte, ¿ye ñan tä mike gare niara namani bäri ütiäte Ngöbö kräke? ¿Se ño ni mada raba nemen bäri ütiäte Ngöbö kräke?”. Ni ye tä Kukwe Ngöbökwe mike ütiäte jai aune töita bökän kukwe mikabätä gare jai angwane, törbai kukwe ye mikai gare bäri kwin jai (Hech. 17:11).

10. a) ¿Nitre mikai ja tare nike kä ñukwäre te drieta ye ni iti tä mike era jai yebe blita raba ño? b) ¿Nitre mikai ja tare nike kä ñukwäre te drieta yebätä kukwe mikakäre gare munta kukwe meden niere abokän tä nitre dimike?

10 Kukwe ketebukäre. Ni tärä kukwebätä käkwe niedre ni käme ñaka ngwain ja tare nike kärekäre kä ñukwäre te ye ñan tuin metre ie. Niara töita ye erere ñobätä ñan aune nitre käme mikadre ja ngie nuin kukwe käme nuainbare kwetre yebätä yei niara tö. ¿Ni raba dimike ño? Kena, ni raba niere ie nitre töi käme ye mikai ja ngie nuin (2 Tes. 1:9). Kukwe ye mikadre gare ie, ye bitikäre ni raba nübaire ñäke Génesis 2:16, 17 yebätä, yete mikata gare Jehovakwe niebare Adán ie, ja mikai ngite kwe angwane, mikai ja ngie nuin gata yebiti. Ni raba mike gare ie Ngöbökwe ñaka blitabare kä ñukwäre yebätä, aune ni  raba ngwentari ie: “Adán aune Eva mikadre ja ngie nuin kä ñukwäre te akräke, ¿se ñobätä Ngöbökwe ñaka mikani gare ietre? Niarakwe kukwe ye mikadre gare ietre ye rabadre bäri kwin, ¿ñan ererea?”. Ye bitikäre, ni raba ñäke Génesis 3:19 yebätä, niaratre ja mikani ngite ye ngwane Ngöbökwe kukwe ñäkäbare kräke ye mikata gare yete, aune niedre ni yei kä ye ngwane Ngöbökwe ñaka blitabare arato kä ñukwäre yebätä. Adán ye rikwitaita dobro erere niebare kwe ie. Ni raba niere mrä: “¿Niara ja tare nikai kä ñukwäre te se ñobätä rikwitaita dobro erere niebare ie?”. Ni ye töita bökän kukwe mikabätä gare jai angwane, kukwe ngwantarita ne niara mikai töbike.

11. a) ¿Ni töi kwin jökrä näin kä kwinbiti ye ni iti tä mike era jai yebe blita raba ño? b) ¿Kukwe kädirite ye mikakäre gare munta kukwe meden niere abokän tä nitre dimike?

11 Kukwe ketamäkäre. Ni töi kwin jökrä näin kä kwinbiti ye ni iti tä mike era jai kwandre nie. Kukwe mikata täte kwe ye kätä töi mike kukwe nieta Bibliabätä ye mike nüke gare jene jai. Ñodre, ni tädre ñäke Apocalipsis 21:4 yebätä (ñäkädrebätä). Ni ye raba nütüre kukwe kwin kädrieta ye rabai bare kä kwinbiti. ¿Ni raba dimike ño? Nikwe ñan ja töi mikadre kukwe ye mike gare texto mada yebiti, ñakare aune kukwe keteiti nieta bersikulo ye arabe känti yebiti nuaindre, metrere kukwe nieta “ni ñan krütadre jire iti mda” yebiti, aune biti ngwantaridre ie: “Jondron ñaka rabadrera jire, yekäre jondron ye tädre käne abokän diandrekä, ¿ñan ererea?”. Ni ye jän niedre angwane, ni raba niere ie kä kwinbiti ni ñaka krüte jire. Nitre tä krüte Kä tibien ne aibe känti. Aisete, kukwe kwin käbämikata Apocalipsis 21:4 ye rabai bare Kä tibien nebätä (Sal. 37:29).

KUKWE BÄMIKADRE KUKWE NIETA YE MIKAKÄRE GARE KWIN

12. ¿Ñobätä Jesús nämene kukwe bämike?

12 Jesús nämene kukwe ngwentari, akwa nämene kukwe bämike arato kukwe driekäre (ñäkädre Mateo 13:34, 35 yebätä). Nämene kukwe bämike ye köböire nitre niara kukwe nuaka töi nämene ño ye nämene nüke gare ie (Mat. 13:10-15). Nämene kukwe bämike ye köböire kukwe drie nämene kwe ye nämene nemen tuin kwin nitre ie aune nuäre ngwandre törö jai. ¿Ni rikadre kukwe driere ye ngwane ni raba kukwe bämike ño arato?

13. ¿Mä raba kukwe meden bämike mikakäre gare Ngöbö ye bäri kri Jesús yebiti ta?

13 Kukwe nuäre bämikadre ye bäri kwin. Ñodre, Ngöbö ye bäri ütiäte kri Jesubiti ta, ye mikakäre gare ni raba kukwe ne erere niere. Kena, ni raba niere Ngöbö aune Jesús nämene ja mäke ye bämikani kwetre ni rüne tä ja mäke monso kwe yebe erere: Ngöbökwe niebare Jesús ye niara Monsoi, aune Jesús käkwe niebare Ngöbö ye niara Rün (Luc. 3:21, 22; Juan 14:28). Ye bitikäre, ni raba ngwentari: “Ni nibu ye ja erebe mä törbadre mikai gare angwane, ¿mäkwe bämikadre ño? ¿Ni rüne aune monso kwe yebätä? ¿Nitre nibu ja etebare o nitre mukine yebätä?”. Niara raba kukwe ye bämike ni ja etebare yebätä niedre kwe nie. Ye erere ngwane, ni raba niere ie: “Mä aune ti käkwe töbiri ja erebe kukwe bämikakäre ni ja etebare yebätä. Ani töbike mada, Jesús ye Dirikä Kri, ¿se ñobätä niarakwe ñaka kukwe bämikani ni nibu mukine yebätä? Akwa, niarakwe ñaka ye nuainbare, ñakare aune niebare kwe Ngöbö ye niara Rün, käkwe nünanbarera raire niara ngwä aune bäri kri niara yebiti ta”.

14. ¿Kukwe meden bämikata abokän tä mike gare Ngöbökwe ñaka Diablu ye mike nitre mike ja ngie nuin kä ñukwäre te?

14 Ani kukwe mada bämike. Nitre ruäre tä nütüre Ngöbökwe Diablu dianinkä nitre mikakäre ja tare nike kä ñukwäre te. Kukwe bämikadre ye raba ni rüne dimike mike nüke gare jai kukwe nieta ye ñaka metre. Ni raba kukwe ne erere niere: “Ani töbike kukwe nebätä, monso mäkwe jatadre bike bäri aune rabadre kukwe käme nuainne krubäte. ¿Mäkwe dre nuaindre?”. Ni rüne ye raba niere,  niarakwe mäträdre monso kwe yebätä ñan batibe, ñakare aune nuaindre bä kabre kwe (Prov. 22:15). Ye bitikäre, ni raba ngwentari ie, niarakwe ja di ngwandre monso kwe ye dimike, akwa monso ye ñaka niara kukwei kadre ngäbiti angwane niarakwe dre nuaindre. Niarakwe ja töi mikadre mike ja ngie nuin niedre kwe. Ye bitikäre, ni raba ngwentari ie: “Ni töi käme käkwe monso mäkwe töi mikani bike bäri rabadre gare mäi angwane, ¿mäkwe dre nuaindre?”. Ni rüne ye rabadre rubun krubäte ni töi käme ye kräke. Kukwe bämikata ye tä dre driere ye mikakäre gare, ni raba niere: “Ni töi käme ye käkwe monso mäkwe ye mikani näin ji blobiti ye rabadrera gare mäi, ¿mäkwe ni ye arabe mikadre monso mäkwe ye mike ja ngie nuin?”. Niara raba ñakare niere. Ye erere, Satana tä nitre mike näin ji blobiti, ¡aisete Ngöbö ñaka raba niara arabe mike nitre tä näin ji blobiti ye mike ja ngie nuin!

TÖBIKADRE METRE JA KÄNE

15, 16. a) ¿Ñobätä ni ñaka rabadre nütüre nitre jökrä kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä kai ngäbiti? b) ¿Ni rabadre dirikä kwin ye ngwane batibe ni raba kukwe driere kwin? ¿Ñobätä mätä kukwe ye niere? (Recuadro  “Täräkwata kwin kukwe ngwantarita mikakäre gare” ye mikadre ñärärä arato.)

15 Nikwe kukwe kwin ngwaintari, nikwe kukwe mikai gare metre aune kukwe bämikai, akwa ye ñan tä mike gare ni jökrä käkwe kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä kai ngäbiti (Mat. 10:11-14). Nikwe ngwandre törö jai, Jesukwe kukwe driebare ye nitre braibe käkwe kani ngäbiti... ¡niara ye Dirikä bäri kwin nükani Kä tibienbätä akwa ie nitre jökrä ñan namani kukwebätä! (Juan 6:66; 7:45-48.)

16 ¿Ni ñaka ni kukwe driekä kwin erere rabadre ruin nie angwane nikwe dre nuaindre? Ni rabadre ja di ngwen kukwe driere bäri kwin (ñäkädre Hechos 4:13 yebätä). Kukwe Ngöbökwe tä kukwe keta kabre kwin mike gare nie abokän köböire ni raba tö ngwen “nire nire” käkwe kukwe kwin drieta ye kai ngäbiti ye rabai “nün[e] kärekäre” (Hech. 13:48). Ye medenbätä, ni rabadre töbike metre jabätä aune nitre ie nita kukwe kwin driere yebätä. Jehovata ni tötike ye nikwe kadre ngäbiti. Nikwe ye nuaindi angwane ni rabai dirikä kwin aune ye köböire kukwe kwin rabai nikwe aune nitre ni kukwe nuaka yekwe (1 Tim. 4:16). Jehová tä ni tötike ne kwe “ni mda mdakwe kukwe ngwiandretari [...] ye [...] kukwe kadre ngäbti ño rabadre gare” nie. Dre nuaindre ni kräke ie ni tö ye erere nikwe nuaindre ni mada kräke, niebare Jesukwe ye erere nuain angwane, ni rabai kukwe driere bäri kwin ye rabai gare nie kukwe ja tötikara mada yekänti.

^ párr. 5 Proverbios 20:5: “Kukweta ni brukwäte ye abokän ñö mente nguse ye kwrere, akwa ni töbikaka kwin käkwe diainkä”.

^ párr. 6 Kukwe kädekata “¿Hay razones para creer en Dios?”, tä La Atalaya 1 octubre 2009 ye mikadre ñärärä.