Känändre nekänti

Indice yete känändre

Jehová ye Ngöbö kukwe ükete kwin metre

Jehová ye Ngöbö kukwe ükete kwin metre

“Ngöbö ye ñaka kukwe nuainne jabiti ta, ñakare aune töi jäme.” (1 COR. 14:33TNM)

1, 2. a) ¿Ngöbökwe nire sribebare kena? b) ¿Ni sribebare kena Ngöbökwe ye dre nuainbare? c) ¿Angeletre tä ükaninte kwin sribikäre ye ñokänti gare nie?

JEHOVÁ ye jondron kä kwinbiti aune kä tibienbätä Sribekä, tä kukwe jökrä ükete kwin. Niarakwe Monsoi Jesús ye sribebare kena. Biblia tä Jesús kädeke “Kukwe”, ñobätä ñan aune niara ye Ngöbö kukwei mikaka gare metrere. Tä niere: “Kena dekä, kä ne däte ngämi, känenkri ni kädekata Kukwe nämanena. Niara nämane nüne Ngöböbe”. Niara sribibarera kä kwati krubäte te Jehová kräke. Biblia tä kukwe niere Jesús yebätä arato: “Niara köböire Ngöbökwe jändrän jökrä dätebare amne jändrän ñakare jire chi abko niarakwe dätebare ñakare”. Kä nikanina 2,000 biti bäri ta yete Jesukristo kädekata Kukwe, ye Ngöbökwe juani Kä tibienbätä, niara ñaka ja mikani ngite aune Rün töi ye nuainbare kwin täte kwe (Juan 1:1-3, 14).

2 Ngöbö Monsoi ye jatadre Kä tibienbätä känenkri, nämene “sribikä kwin krubäte” Jehovabe (Prov. 8:30). Niara köböire Ngöbökwe angeletre kwati krubäte sribebare kä kwinbiti (Col. 1:16). Biblia tä kukwe ye mike gare krörö: “Nitre 1,000,000 nämä sribire kräke, aune 100,000,000 nämä nünaninkä niara känenkri” (Dan. 7:10). Nitre üaire ye tä ükaninte kwin sribikäre, abokän kädekata “nitre jökrä rükä” Jehovakwe (Sal. 103:21).

3. a) ¿Planeta aune muke ye täinta nuäi kä nengwane? b) ¿Muke tä ja ükökrö ño?

 3 Jondron kä kwinbiti aune kä tibienbätä ye Jehovakwe sribebare angwane, planeta jene jene aune muke ñan täin raba ye sribebare kwe. Periódico México El Universal tä mike gare: “Ja tötikabare mrä jondron kä kwinta yebätä angwane namani gare, muke ye tä bäri kwati krubäte nitre ja tötikaka krikri nämene mike gare käne yebiti ta. Kä nengwane muke ye tä 300 mil trillones näre”. Muke ye tä ükaninte kwin galaxias yete, aune galaxias kwatire kwatire yete muke tä kwati krubäte aune planeta tä krubäte arato. Galaxias jene jene tä ja ükökrö ye ngwane kädekata cúmulos, aune cúmulos ye tä ja ükökrö bäri kwati ye ngwane kädekata supercúmulos.

4. ¿Ñokänti gare nie Ngöbö nitre niara mikaka täte ükaninte kwin Kä tibienbätä arato?

4 Angeletre kä kwinbiti aune muke kwati krubäte bätä planeta jene jene ye tä ükaninte kwin jatäri (Is. 40:26). Ye medenbätä, raba nüke gare nie Ni ni Sribekä tä nitre niara mikaka täte ye ükete kwin Kä tibienbätä arato. Niara tö nitre tuai ükaninte kwin aune sribire kwin, ñobätä ñan aune sribi kri ütiäte krubäte tä niaratre kisete. Kä nikanina kwati krubäte ta yete Jehovata juta kwe ükete ne kwe rabadre niara mike täte metre. Niara tä nitre yebe aune niara “ñaka kukwe nuainne jabiti ta, ñakare aune töi jäme” ye ani mike gare ruäre jai (ñäkädre 1 Corintios 14:33, * 40 yebätä).

NGÖBÖKWE JUTA KWE ÜKANINTE KIRABE

5. ¿Ngöbö töi nämene kwin ni kä nebätä kräke ye dre käkwe ketaninbätä?

5 Jehovakwe Adán aune Eva sribebare ye ngwane niebare kwe ietre: “Ngäbäkre ngüba kwati munkwe aune rabadre nirien kwati jatäri nünankäre kä jökräbiti tibien, aune rabadre gwa mrente, nukwä kwitaka kwinta bätä jondron nire jateta ye jökrä ngübare” (Gén. 1:28). Ni kä nebätä däredre kwin jatäri nünankäre kä tibienbätä aune kä tibien ye sribedre bä nuäre kwetre. Akwa, Adán aune Eva ñaka Ngöbö mikani täte ye ngwane sribi ye ketaninbätä kä braibe te (Gén. 3:1-7). Kä nikani kwati krubäte ta ye ngwane, “ni jökrä kä nebtä töi namani ngitiekä kukwe kämekäme aibe nuenbtä Dänkin Ngöbö okwäbti”. Ye köböite “ni jökrä töi namani käme jökrä, aisete ni jökrä namani kukwe kämekäme aibe nuene”. Ye medenbätä, Jehovakwe ja töi mikani Ñü Kri yebiti nitre töi käme gainte (Gén. 6:5, 11-13, 17, Jändrän Kena [JK]).

6, 7. a) ¿Ñobätä “Noe abko aibe namani ruentari tare Dänkien Ngöböi”? (Üai kena mikadre ñärärä.) b) ¿Nitre töi käme Noé näire yebätä dre namani bare?

6 Akwa, “Noe abko aibe namani ruentari tare Dänkien Ngöböi”, ñobätä ñan aune “ni jökrä nämane nüne Noe näire abko, okwäbti Noe aibe käkwe nünabare kuin metre”. Noé “nünabare [...] Ngöbökrä”, aisete Jehovakwe mikani arka kri krubäte sribere (Gén. 6:8, 9, 14-16JK). Arka sribedi ño ye köböire ni nire aune jondron nire rabadrete nire Ñü Kri ye näire. “Dänkin Ngöbökwe jändrän nuemna Noeye, erere nikani nuene jökrä”. Kukwe ükaninte kwin kwe aune mräkätre niara dimikani, ye köböire arka ye namani bare ie. Jondron nire nikani arka teri ye bitikäre “Ngöbö käkwe jukwe dikani” (Gén. 7:5, 16JK).

7 Kä 2370 kä 1 känenkri yete Ñü Kri näkäni tibien, ye ngwane Ngöbökwe “jondron kä tibienbätä ye jökrä” ganinte, akwa Noé aune mräkätre ye kriemikani kwe (Gén. 7:23). Ni jökrä tä nüne kä nengwane ye Noé aune monsotre kwe bätä muko kwe ye mräkätre. Akwa nitre jökrä töi käme namaninte jubäre arka yebätä ye krütani. ¿Ñobätä ye namani bare? “Noé nämane nüne metre abko kwrere nämane dirire” ye niaratre ñaka kukwe nuabare jire (2 Ped. 2:5).

Kukwe ükaninte kwin metre köböire nitre ni kwä namaninte nire Ñü Kri ye bitikäre (Párrafo 6 aune 7 mikadre ñärärä)

8. ¿Ñokänti gare nie Ngöbökwe nitre Israel juani Kä Käbämikani ietre yete ye ngwane niaratre nämene ükaninte kwin jatäri?

8 Ñü Kri näkäni tibien ye käi nikani 800 ta  angwane Jehovakwe nitre Israel ye ükaninte juta keteitibe ye kwrere. Kukwe jene jene nuain nämene kwetre aune nämene Ngöbö mike täte ye ngwane nämene nuainne kukwe ükaninte kwin metre ye ererebätä. Ñodre, sacerdote aune levita nämene kwati krubäte, aune “meritre nämene ja ükaninte sribikäre jukwete” arato (Éx. 38:8). Akwa Jehovakwe juta kwe juani Canaán ye ngwane, niaratre kwati namani nikenkä aune ñaka Ngöbö kukwei mikani täte kwetre. Josué aune Caleb kä Käbämikani tuaninbiti ye ngwane niaratre aibe käkwe kukwe kwin mikani gare. Aisete Ngöbökwe kukwe ne niebare nitre ñaka tödekaka yei: “Kä abokän tikwe käbämikani munye, känti tikwe nünandi munbe arato, yekänti mukwe ñaka nünandi, akwa Caleb Jefuné ngobo aune Josué Nun ngobo ye käkwe nünandi yete” (Núm. 14:30, 37, 38). Ja känenkäre Jehovakwe Josué kädekani juta kwe jie ngwankäre (Núm. 27:18-23). Josué jämi niken nitre Israel ngwena kä Canaán yekänti känenkri, Jehovakwe niebare ie: “Mäkwe ja ngwan dite aune ñaka kä jürä ngwan jabätä. Mä ñaka ja töibika krubäte aune mä ñaka rikaka jire chi, ñobätä ñan aune Jehová Ngöbö mäkwe tä mäbe mä näin medente ye jökrä känti” (Jos. 1:9).

9. ¿Rahab nämene Jehová aune juta kwe ye mike tuin ño jai?

9 Erametre Jehová nämene Josué yebe kä jökrä ngwane. Ñodre, kukwe namani bare kä 1473 yebätä ani töbike. Nitre Israel nämene nünentubu juta Jericó ye ken, aune Josué käkwe nitre nibu juani kä ye tuinbiti. Rei kä yekänti tö namani nitre kä tuabitikä ye kai ngite angwane, Rahab meri nämene nemen bati bati nitre brare kwati ben ye namani gare ni nibu yei. Meri ye niaratre ükani ju dokwäte. ¿Ñobätä ye nuainbare kwe? Niara ye niebare nitre kä tuabitikä ie: “Jehová kä ne biain muen gare tie [...] Jehovakwe Mar Rojo ye mikani ngrötö mun okwäbiti bätä rei nibu nitre amorreo yekwe [...] yebätä munkwe kukwe nuainbare ye gare nuen”. Aune niebare kwe: “Jehová Ngöbö munkwe ye Ngöbö kä kwinbiti aune kä tibienbätä” (Jos. 2:9-11). Rahab ja mikani Jehová aune juta ükaninte kwe kä ye näire yekri, ye köböire Ngöbökwe ñaka niara aune mräkätre kwe murie ketani nitre Israel kä Jericó diani jai ye ngwane (Jos. 6:25). Rahab nämene tödeke aune nämene Jehová bätä  juta ükaninte kwe mike ütiäte jai ye bämikani kwe.

NITRE KRISTIANO SIKLO KENA YE ÜKANINTE

10. ¿Jesukwe dre niebare nitre Judea ji ngwanka käne yei, aune ñobätä?

10 Josué nämene juta Israel jie ngwen, ye ngwane nitre Israel nikani kä Canaán aune juta mada jene jene ye den jai. Akwa, ¿kä nikani ta ye ngwane dre namani bare? Kä 1,500 nikani ta ye ngwane bä kabre nitre Israel ñaka Ngöbö mikani täte metre. Ngöbö Monsoi nükani Kä tibienbätä ye ngwane, nitre ye ñaka nämene Jehová aune nitre dianinkä kwe ji ngwankäre ye kukwei mike täte, aisete Jesukwe Jerusalén ye kädekani “nitre juanta Ngöbökwe ja kukwei ngwena abko müre keta[ka]” (ñäkädre Mateo 23:37, 38 yebätä). Nitre Judea ji ngwanka käne nämene ñaka Jehová mike täte yebätä niarakwe ñaka kani ngäbiti. Aisete, Jesukwe niebare ietre: “Munkwe sribibare ñakare era metre, [...] aisete Ngöbökwe ñan gobrandre munbti amne juta mda käkwe sribidre era metre Ngöbökrä, ye abko bti Ngöbö rabadi gobrane” (Mat. 21:43).

11, 12. a) ¿Kukwe meden bämikani Jehová nämene juta mrä ye kain ngäbiti siklo kena yete? b) ¿Nire nire dianinkä ne kwe rabadre juta mrä ükaninte yete?

11 Juta Israel ñaka Jehová mikani täte, yebätä niarakwe ñaka kani ngäbiti siklo kena yete. ¿Kukwe ye tä mike gare nitre mada ñaka rabaira ükaninte Kä tibienbätä niara mikakäre täte metre? Ñakare. Niarakwe juta mada mrä ükaninte, abokän nämene Kristo aune kukwe driebare kwe ye mike täte. Juta mrä ye namani kä Pentecostés 33 yete. Kä ye ngwane nitre 120 ja tötikaka Jesube nämene ja ükaninkrö Jerusalén, ye ngwane “batibe müreta kite mate bäri ribi krübäte ngöta neme, ye kwrere jire kä ngö jatani kä käinbti timonkwäre abko ngö nükani mate gwita temen niaratre nämane täkänintbe jökrä ye känti”. Aune ye ngwane “jändrän bä namani ñukwä jutra kwrere niatebare abko nikani mate jene jene ni itire itire btä gwita temen. Ye btäräbe Ngöbö Üai Deme namani täte jökrä btätre. Angwane ni kukwei jenena bätäkä ngwarbe btä ja töitikani ñakare kwetre abko erere bti namanintre blite, Ngöbö Üai namani kukwe tike ño, ye kwrere namani blite jökrä” (Hech. 2:1-4). Kukwe ñan tuabare namani bare ye käkwe mikani gare Jehová nämene juta mada mrä ükaninte ye kain ngäbiti, nitre dianinkä ye abokän ja tötikaka Kristo ben.

12 Köbö ye arabe näire nitre “mili krämä jire” namani ja kete juta mrä ükaninte Jehovakwe yebe. Biblia tä niere arato: “Köbö kwatirekwatire, nire nire namani neme dianintari abko ni Dänkien [...] namani mike ketetibe nitre tödekaka niarabtibe” (Hech. 2:41, 47). Nitre nänkä Jesús jiebiti nämene kukwe driere ye köböire kukwe kwin namani bare, ñobätä ñan aune “kukwe kuin Jesubtä nikani gare bäri ni kwatiye amne, nitre tödekaka Jesubti namani niren bäri mda juta Jerusalénte”. Arato “ni blitaka Ngöböbe ni mda mda diäre namanintre tödeke kwati krübäte” (Hech. 6:7). Juta mrä ükaninte Jehovakwe nämene kukwe driere ye nitre kwati töi bökän käkwe kani ngäbiti. Ja känenkäre, Jehová jatani “nitre ñakare israelitare” ngwena konkrekasion kristiano yete angwane, bobukäre bämikani kwe nämene juta ye dimike (ñäkädre Hechos 10:44, 45 yebätä).

13. ¿Ngöbökwe sribi meden biani juta mrä ükaninte kwe yei?

13 ¿Nitre nänkä Kristo jiebiti ie Ngöbökwe sribi meden biani? Jesús nämene Kä tibienbätä ye ngwane kukwe kwin bämikani kwe niaratre kräke. Jesús ja ngökani ñöte ye bitikäre namani “Ngöbö kä käinbti kebera nüke gobrane nibti” ye kukwei driere (Mat. 4:17). Niarakwe nitre ja tötikaka ben tötikani sribi ye arabe nuainkäre. Niebare kwe ietre arato: “Mun rabadi dite, kä näin kukwe kuin tibtä ye niere juta Jerusalénte amne kä Judeate amne kä Samariate. Erere arato, mun näin kukwe kuin ye niere kä jökräbti temen” (Hech. 1:8). Kukwe meden ribe nämene nitre kristiano ie ye nükani gare kwin ietre. Bati, Pablo aune Bernabé nämene Antioquía juta Pisidia yete, ye ngwane niebare kwetre nitre Judea  nämene ja mike rüere yei: “Mun judiotre abro ie nunkwe Ngöbö kukwei diridre käne, akwa mun ñan tö nibi kukwe ne kain ngäbiti, angwane ñan ja nibi ruin kwin mun ie ja nirekrä ka ngäbitikrä, aisete nun bike niken nitre ñan judiore ie. Ñobätä ñakare angwane ne kwrere nun juani Ji dokwäte krikwe; käkwe niebare krörö: Tikwe mä mikani ñukwä jutrare nitre ñan judiore kräke, abokän kwe mä rabadre nitre diantarikä kä ngöi ta” (Hech. [Sribebare] 13:14, 45-47, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Ngöbökwe dre nuainbare nitre kä tibienbätä mikakäre kwäre ye juta kwe ükaninte kä tibienbätä jatani mike gare siklo kena yete ja känenkäre.

NITRE KWATI TÄ KRÜTE AKWA NITRE NGÖBÖ MIKAKA TÄTE TÄ NEMENTE NIRE

14. a) ¿Siklo kena yete dre namani bare Jerusalén? b) ¿Nire nire namaninte nire?

14 Jesukwe kukwe niebare nitre nänkä jiebiti mikakäre mokre, ye nitre kwati Judea ñaka nuainbare aune ñaka kukwe kwin ye kani ngäbiti: “Nitre rükä raba tuen jökrä juta Jerusalén se bäre temen munye angwane abko, juta se juan kebera ngwarbe, ye rabara gare munye. Ye ngwane mun tädre Judeate ye abko gitia mintokwäre amne nire nire tädre juta Jerusalénte abko gitia juta bäre mento amne, nire nire tädre Jerusalén bäre abko ñan rika ngitieta juta Jerusalénte” (Luc. 21:20, 21). Kukwe rabai bare niebare ye erere namani bare jökrä. Nitre Judea ja mikani nitre Roma ye rüere, aune kä 66 yete nitre Roma rükä ye Jerusalén ketaninkä aune namani juto biare gatekäre. Akwa, drekebe ngwarbe nitre ye nikaninta. Ye ngwane kä namani gitiakäre nitre nänkä Jesús jiebiti ie Jerusalén aune Judea yebätä. Ni kukwe namani bare kira tikaka kädekata Eusebio tä niere, niaratre nikani Jordán yete ta aune ngitiani juta Pela kä Perea yekänti. Kä 70 yete, nitre Roma rükä ye nükaninta, aune ye näire Tito nämene nitre rükä ye jie ngwen aune Jerusalén ye ganinte kwetre. Nitre kristiano ja ngwanka metre käkwe Jesús kukwei mikani täte, ¡ye namani kwin krubäte! Niaratre kukwe nuainbare ye köböire namaninte nire.

15. Konkrekasion kristiano ye ririabare, akwa ¿kukwe meden ben ja tuani kwetre?

15 Nitre kristiano siklo kena kisete kukwe tare namani, nitre ja mikani niaratre rüere aune tödeka kwetre nuaninte, akwa konkrekasion ye namani nirien jankunu (Hech. 11:19-21; 19:1, 19, 20). ¿Ñobätä ririabare? Jehová nämene dimike yebätä (Prov. 10:22).

16. ¿Nitre kristiano itire itire yei dre ribe nämene ne kwe tödeka kwetre tädre dite?

16 Tödeka nitre kristiano yekwe tädre dite yekäre niaratre itire itire kukwe mada nuaindre. Ütiäte krubäte niaratre ja tötikadre Kukwe Ngöbökwe yebätä, ja ükadrekrö käre kwetre gätäbätä aune Gobran Ngöbökwe kukwei driedre kä jutobiti kwetre. Sribi ye köböire niaratre nämene dite kukwe ja üairebiti aune nämene keteitibe konkrekasionte, tä nemen bare kä nengwane ye erere. Nitre umbre, nitre sribikä konkrekasionte, nämene niaratre dimike töi kwinbiti ye köböire kukwe kwin nämene nemen kwetre (Filip. 1:1; 1 Ped. 5:1-4). Pablo nuainbare ye erere, nitre ni tuabitikä konkrekasionte nämene nüke niaratre känti dimikakäre (Hech. 15:36, 40, 41). Nitre kristiano kena nämene Ngöbö mike täte ye erere nita nuainne kä nengwane. Jehovakwe nitre niara mikaka täte ükaninte kwin metre kirabe aune ye erere täbe nuainne kä nengwane, ¡yebätä nita debe bien krubäte ie! *

17. ¿Dre mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yekänti?

17 Kä krüte ne näire, kä käme Satanakwe gaite ye käi nibira ja ken aune Ngöbökwe juta ükaninte Kä tibienbätä ye tä sribire jankunu. ¿Nita sribire gwairebe niaratre yebe? ¿Nita nirien jankunu kukwe ja üaire yebiti? Ni raba kukwe ye nuainne ño ye mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yekänti.

^ párr. 4 1 Corintios 14:33 (TNM): “Ngöbö ye ñaka kukwe nuainne jabiti ta, ñakare aune töi jäme. Konkrekasion jökrä nitre deme yekwe erere”.

^ párr. 16 Täräkwata La Atalaya 15 julio 2002 yebätä kukwe kädriebare, kädekata “Los cristianos adoran con espíritu y con verdad” aune “Siguen andando en la verdad” ye mäkwe mika ñärärä. Täräkwata ¿Nire nire tä kukwe Jehovakwe nuainne ni näire?, ye tä kukwe mike gare bäri juta ükaninte Kä tibienbätä Ngöbökwe ni näire yebätä.